Olen huomannut miten oma naama voi viedä terveyden. Itse olen kuullut monesti aika musertavaa kritiikkiä naamastani. Aluksi se sattui tosi paljon kun tajusin olevani ruma, mutta lopulta ymmärsin että he tarkoittivat pohjimiltaan hyvää, sillä tajusin oman elämäni realiteetit.
Olen jo noin puoli vuotta ottanut tavakseni että katson lähes tunnin välein peilistä kuinka ruma olen. Yritin lopettaa sitä mutta turhaan.
Minulla on myös monia muita ongelmia jotkat johtuvat naamastani en mm. syö aina kunnolla, en enää nuku kunnolla öisin ja enkä ole enää iloinen kuin ennen Vaan masentunut ja surullinen.
Monet saattaisivat luulla että ole mahdottoman pinnallinen ihminen ja olenkin sitä, mutta vain itseäni kohtaan en niinkään katso miltä muut näyttävät. Ovathan tietysti jotkut sononeet että olen suloinen tai jotkut ajattelevat miksi edes mietin tuollasia, kun ei ole kuulemma aihetta, mutta nämä sanat ovat monesti tulleet vanhemmilta tai sukulaisilta jotka yrittävät vain lohduttaa.
Tottakai rumuus sattui ja aijoin tehdä itsarin ja (ehkä teenkin rippuu mitä tulevaisuus tullessaan).
Hain ammattiapua, mutta se ei näytä auttavan tuskaani, muttta kuitenkin elämässäni on valoa, kun keksin että menisin kasvoleikkaukseen ja kohta puoliinkin menenkin sinne kunhan vain rahaa saan enemmän kasaan.
Haluaisin tuntea vain sen tunteen että voisin olla onnellinen kasvojen "omistaja" eikä minun tarvitsisi häpeillä niitä.
Olkaa onnellisia kauniit/komeat ihmiset nautiikkaa elämästä ja jokaisesta sen siemauksesta. Sillä teillä on pääsylippu onnelliseen elämään.
ruumuuteni vei terveyteni
30
2673
Vastaukset
- Pretty_Me
Ymmärrän pointtisi, mutta sinun tulisi ehkä tarkastella asiaa toiseltakin kannalta.
Itse olen nimittäin melko kaunis(vaikka näin itse sanonkin), rakastan pukeutumista ja itseni laittamista aina van kauniimmaksi. Olen ehkä koulumme Barbie-nukke... ainakin sellaisen palkinnon voitin.
Noh..minulla, suloisella barbietytöllä on kuitenkin niin hirveät mielenterveysongelmat, että ihmisiin tutustuminen on mahdotonta! Kyllähän minä miehiä saisin ja moni onkin tektsaillut ja soitellut perääni,mutta valitettavasti joudun hylkäämään ne koska minulla on hirveitä masennustiloja, olen niin saatanan vainoharhainen ku olla ja osaan, saan paniikkikohtauksia yleisilläkin paikoilla, en pysty puhumaan vastakkaiselle sukupuolelle jos seurassani on joku muu naispuolinen lisäkseni..en vain pysty, koska koen, että tämä toinen yrittää vain pilkata minua. Koen miesten kuolaavia silmiä päivästä toiseen ja jos päästäisin heitä elämääni niin he pääsisivät mukaan masennuskierteeseeni ja tähän kaikkeen paskaan. Onnellisuutta ei todellakaan havaittavissa lähimaillakaan, vaikka kauniit kasvot sainkin.
Niin ja kukaan muu kuin ystävistäni ei tiedä näistä kaikista mielenterveysongelmistani mitä minulla on... selittele sitten kaikille mikä mulla on kun vain murjotan.
Aina voi yrittää näyttää kauniimmalta...ja hymyile tekee paljon.- young girl.
Määritelkää rumuus tai kauneus? Mitä se edes on?voiko ilkeä ihminen olla kaunis?Minkälainen on aidosti kaunis ihminen? Kaunis sanaa ja ruma sanaa käytetään aivan liian usein. Uskon että ne sanat on lähes aina liian suuria kuvaillakseen ihmisiä.Jos tosiaan tahtoo olla kaunis ihminen pitää pyrkiä vaan hyviin tekoihin elämässään ja välttää pahuutta.valitettavasti kaikki paska maailmassa pilaa ihmiset joten kaikki tahtoo näyttää samanlaisilta.Paskaa että te tahdotte muuttaa itseänne. Se saa mut vihaamaan vaan enemmän tätä maailmaa.Sun ei tarvitse muuttua yhtään. Tän maailman pitää muuttua.
- barbie, dont cry.
Siis mä haluun lyödä sua pretty_me!!!Läpsiä sua poskille ja huutaa sulle!Mikä sua oikein vaivaa?Onko tuo ainoa ongelma sun elämässäsi?Sitten sun elämäs on kyllä täyttä ruusuilla tanssimista. Voi voi pientä barbie raukkaa, itkettääkö?Repisin sun hiukset irti jos voisin.Pääs irti ja heittäisin sut roskiin. Sä oot kyllä säälittävä!Itket täällä muka "surullista"tarinaas kun meillä "kuolevaisilla"on aitoja ongelmia. Oikeen yököttää tuo sun tekstisi.Tajuutsää mitä maailmalla tapahtuu?Onko sulla mitään käsitystä mistään?Ihmisii kuolee nälkään ja sä itket täällä jotain paska sontaas?Hei oikeesti, mä sanon tän vaan auttaakseks sua!!!Yritä nyt jumalauta aikuistua. Adoptoi lapsia tai lähe afrikkaan. Tee edes jotain. Saisit jonkunmoisen käsityksen OIKEASTA elämästä.
- 18 vuotias poika
young girl. kirjoitti:
Määritelkää rumuus tai kauneus? Mitä se edes on?voiko ilkeä ihminen olla kaunis?Minkälainen on aidosti kaunis ihminen? Kaunis sanaa ja ruma sanaa käytetään aivan liian usein. Uskon että ne sanat on lähes aina liian suuria kuvaillakseen ihmisiä.Jos tosiaan tahtoo olla kaunis ihminen pitää pyrkiä vaan hyviin tekoihin elämässään ja välttää pahuutta.valitettavasti kaikki paska maailmassa pilaa ihmiset joten kaikki tahtoo näyttää samanlaisilta.Paskaa että te tahdotte muuttaa itseänne. Se saa mut vihaamaan vaan enemmän tätä maailmaa.Sun ei tarvitse muuttua yhtään. Tän maailman pitää muuttua.
Se on vain tämän maailman sääntö hiekomman pitää taipua. Tiedän että olen heikko ja ties mitä viellä.
Mutta tiedän sen ettei tälläkään hetkellä minun elämässäni muuta sisältöä kuin se leikkaus ja toivottasti tämän jälkeen voisin edes vähäsen paremmin sitä elämän iloa, mitä itseensä tyytyväiset ihmiset saavat kokea.
Itselleni tälläistä tovetta minulle ei ole viellä suotu, mutta toivottavasti viellä hamassa tulevaisuudessa, jos sitä tulee viellä olemaan - 18 vuotias poika
Mnä haluan ymmärtää sinua Pretty_me. Monella meistä on ongelmia jotka voivat pilata elämän toiset pienempiä ja toiset suurempia. Ihmisen syyllistäminen tai tuomitseminen ei helpota tuskaa, pitää yrittää ymmärtää.
Siihen ei tarvita kuin hyvä ajan kohta, sattuvat sanat ja rehellisiä ihmisiä, niin seos on valmis ja kappas huomataan että ollaan valmiita menossa hautaan. - 18 vuotias poika
Haluan ymmärtää sinua pretty me. Jokaisella meistä on ongelmia toiset suurempia ja toiset pienempiä. Jotka saattavat pilata elämän. Ihmisen tuskaa ei auta syyllistäminen tai tuomitseminen.
- 18 vuotias poika
Mutta mieluummin olisin komea ja masentunut kuin ruma ja masentunut.
Ei tarvitsisi aina kuulla toisten ivallisia kommentaja tai naurua. Hävetä kasvojaan kun menee linja-autoon, kouluun tai kauppaan jne.
Rumuuteni ei johdu lihavuudesta eikä mistään vaurioituneista kasvoista.
Olen yrittänyt lohduttaa itseäni sillä että kai olen edellisessä elämässi tehnyt jotain pahaa ja nyt minua rangaistaan siitä.
Elämässäni ei ole kuin se yksi lohtu kasvoleikkeus. Minua yleensäkkin kuvottaa koko ajatus että eläisin näillä kasvoilla niin kaun kuin luoja suo. Jos tosiaan kävis niin että leikkaus ei auta niin olen sata varmasti narun päässä roikkumassa.
Ainoa positiivinen asia tässä on se että jos se leikkaus menee pillalle niin ei ne kasvot varmastikkaan kauhean paljon tästä voi mennä rummemmiksi :)- ...
Mulla on suunnilleen sama juttu. Mä pidän itteäni rumempana kuin muut - ja no oikeestaan vihaan kaikkia piirteitä itessäni ja elämässäni. Ja oon kanssa miettinyt, että mitä vittua mä oon tehny, jotta päädyin helvettiin. Mutta eiköhän ihminen ole niin turhamainen ja kyltymätön, et esim jos saat hyvännäköiset kasvot niin ei sitten ole tyytyväinen johonkin muuhun juttuun. :) Kauanko oot ollut ns ammattilaisen auttama?
- 18 vuotias mies
... kirjoitti:
Mulla on suunnilleen sama juttu. Mä pidän itteäni rumempana kuin muut - ja no oikeestaan vihaan kaikkia piirteitä itessäni ja elämässäni. Ja oon kanssa miettinyt, että mitä vittua mä oon tehny, jotta päädyin helvettiin. Mutta eiköhän ihminen ole niin turhamainen ja kyltymätön, et esim jos saat hyvännäköiset kasvot niin ei sitten ole tyytyväinen johonkin muuhun juttuun. :) Kauanko oot ollut ns ammattilaisen auttama?
noin 5kk sitten aloin käydä mielenterveys keskuksessa. Onhan sen verran auttanut että pääsen purkamaan tunteitani/mieteitäni jollekkin, mutta ei se tuskaa helpota.
- 21vmies
18 vuotias mies kirjoitti:
noin 5kk sitten aloin käydä mielenterveys keskuksessa. Onhan sen verran auttanut että pääsen purkamaan tunteitani/mieteitäni jollekkin, mutta ei se tuskaa helpota.
Toi sun viestis toi mulle mieleen aivan omat ongelmani.
Viimeiset 2-3 vuotta oon elänyt vähän sellasia ylä- ja alamäkikausia. Joskus tilapäisessä mielenhäiriössä kuvittelen olevani jopa ihan hyvännäkönen. Onneksi sit kumminki taas kohta tulee arki joka palauttaa maanpinnalle.
Välillä tuntuu että vitut tästä elämästä, vois tehdä itsarin. Ne tunteet ei kyllä ikinä pitkään kestä ja tuskinpa ikinä tulen itsaria tekeen.
Harrastan mm. metsästystä ja muuta luonnossaliikkumista. Luonto on siinä hieno paikka että siellä ei tarvitse hävetä itseään, eikä miettiä ulkonäköään. Siellä saa aina rauhan, vähäksi aikaa.
Joskus ihmettelen kovastikin, että kuinka vahva luonne minulla on. Uskon, että moni ihminen ei kestäisi sellaista elämää, että menet mihin tahansa ihmistenilmoilla, muut kattovat naamaasi että "onpa harvinaisen ruma tapaus". No, tuo on ehkä niitä harvoja hyviä asioita joita voi itsessä enää nähdä.
Joskus öisin itken ja kysyn Jumalalta, että mitä olen tehnyt väärin että olen ansainnut tämän. - 18 vuotias poika
21vmies kirjoitti:
Toi sun viestis toi mulle mieleen aivan omat ongelmani.
Viimeiset 2-3 vuotta oon elänyt vähän sellasia ylä- ja alamäkikausia. Joskus tilapäisessä mielenhäiriössä kuvittelen olevani jopa ihan hyvännäkönen. Onneksi sit kumminki taas kohta tulee arki joka palauttaa maanpinnalle.
Välillä tuntuu että vitut tästä elämästä, vois tehdä itsarin. Ne tunteet ei kyllä ikinä pitkään kestä ja tuskinpa ikinä tulen itsaria tekeen.
Harrastan mm. metsästystä ja muuta luonnossaliikkumista. Luonto on siinä hieno paikka että siellä ei tarvitse hävetä itseään, eikä miettiä ulkonäköään. Siellä saa aina rauhan, vähäksi aikaa.
Joskus ihmettelen kovastikin, että kuinka vahva luonne minulla on. Uskon, että moni ihminen ei kestäisi sellaista elämää, että menet mihin tahansa ihmistenilmoilla, muut kattovat naamaasi että "onpa harvinaisen ruma tapaus". No, tuo on ehkä niitä harvoja hyviä asioita joita voi itsessä enää nähdä.
Joskus öisin itken ja kysyn Jumalalta, että mitä olen tehnyt väärin että olen ansainnut tämän.Niin tuttua niin tuttua. Itsekin kuvittelin itseni hyvännäköiseksi mutta onneksi muut palauttivat minut maan pinnalle.
Monesti mietin miksi minä, mitä niin pahaa olen tehnyt että minua tällailla rangaistaan.
Monesti usko jumalaan horjuu ja toivoisin että tuolla puolen ei ole mitään eikä olisi sielua, vaan tyhjä ruumis joka tulisi maatuumaan mullan alla ei tuskaa eikä kipua eikä kärsimystä.
Mutta kuitenkin pelkään että jos siellä toisella puolen onkin jotain niin minua rnagastaisiin pahasta teostani vailla ymmärrystä.
Siksi haluankin antaa itselleni mahdollisuuden muuttamalla itseäni ulkoisesti. - ... (tyttö 15v)
18 vuotias poika kirjoitti:
Niin tuttua niin tuttua. Itsekin kuvittelin itseni hyvännäköiseksi mutta onneksi muut palauttivat minut maan pinnalle.
Monesti mietin miksi minä, mitä niin pahaa olen tehnyt että minua tällailla rangaistaan.
Monesti usko jumalaan horjuu ja toivoisin että tuolla puolen ei ole mitään eikä olisi sielua, vaan tyhjä ruumis joka tulisi maatuumaan mullan alla ei tuskaa eikä kipua eikä kärsimystä.
Mutta kuitenkin pelkään että jos siellä toisella puolen onkin jotain niin minua rnagastaisiin pahasta teostani vailla ymmärrystä.
Siksi haluankin antaa itselleni mahdollisuuden muuttamalla itseäni ulkoisesti.Mulla on takana puoli vuotta "hoitoa" ja on se auttanutkin. Vähän ainakin kesällä tuntu siltä, vaikka just sillon mä en kyllä nähny oikeen ihmisiä, ettäh... No paskat. Lääkkeet on ehkä se joka oikeesti auttaa... Ne just jotka ylläpitää sellasta tokkuraa, ettei tajua mistään mitään.
Mä erakoidun neljän seinän sisälle kun en saatana kehtaa mennä uloskaan. Pimeällä on mukavaa liikkua metsässä ja kaipailla sitä paloittelija-setää. ;) - 18 vuotias poika
... (tyttö 15v) kirjoitti:
Mulla on takana puoli vuotta "hoitoa" ja on se auttanutkin. Vähän ainakin kesällä tuntu siltä, vaikka just sillon mä en kyllä nähny oikeen ihmisiä, ettäh... No paskat. Lääkkeet on ehkä se joka oikeesti auttaa... Ne just jotka ylläpitää sellasta tokkuraa, ettei tajua mistään mitään.
Mä erakoidun neljän seinän sisälle kun en saatana kehtaa mennä uloskaan. Pimeällä on mukavaa liikkua metsässä ja kaipailla sitä paloittelija-setää. ;)se olisi oikein hyvä idea toi kerho homma ainakin mun mielestä :)
- ...
18 vuotias poika kirjoitti:
se olisi oikein hyvä idea toi kerho homma ainakin mun mielestä :)
...joka perjantai puidaan, miten vitun huonosti meni taas tämäkin viikko..
- 18 vuotias poika
... kirjoitti:
...joka perjantai puidaan, miten vitun huonosti meni taas tämäkin viikko..
aivain juuri sitä : ) kokemuksien purkaminen helpottaa edes vähän
- apaps
18 vuotias poika kirjoitti:
aivain juuri sitä : ) kokemuksien purkaminen helpottaa edes vähän
Mulla on myös suuria itsetunto ongelmia.. olen mielestäni aina ollut aika ruma.. en koskaan kaunis. Olen katsonut hurja muodon muutos ohjelmaa , missä ulkonäöstä kärsiville tehdään leikkauksia jne.. olen sitten omalle kohdalle miettinyt nenäleikkausta tai jtn muuta. Tämän naaman kans jatkuvasti ajattelen että muutkin pitävät mua rumana ja häpeän kasvojani. En haluaisi olla mikään kaunotar, mutta olisihan se mukava joskus oikeasti tuntea olevansa kaunis.
- Oké
Älä koko ajan masenna itseäsi. Jos kasvosi ovat ihan symmetriset ja sillä lailla ihan terveen näköiset, ei sinulla ole mitään hätää niiden kanssa. Ymmärrän sen, että sinua on haukuttu, mutta yritä nousta sen yläpuolelle. Hyvin usein haukutaan ihmistä sellaisista asioista mitä hän ei oikeasti ole, tai mitä hän ei ole oikeasti tehnyt. Ainakin minulle on käynyt juuri niin.
Lisäksi ulkonäkö ei kuitenkaan ole ihan kaikki kaikessa. Ihmisestä voidaan pitää, vaikka hän olisikin "ruma". Tämä rumuus on muuten hassu juttu. Eri ihmisten mielestä eri asiat ovat rumia ja kauniita. Tietenkin on asioita, joita enemmistö pitää rumina, mutta aina on niitä, jotka ajattelevat toisin.
Sinua varmaan ärsyttää tämä mitä olen sanonut ja ymmärrän sen, sillä se ärsyttäisi minuakin. Mutta nämä asiat vain sattuvat olemaan totta. - ------
Jos luovuttaa niin siinä menee mielenterveys ennemmin tai myöhemmin.
Teksteistäsi huomaa, että sulle on käynyt niin. Siitä voi kuitenkin
parantua ja ensimmäinen askel olisi muuttaa asennetta. Asenne on
lopulta se mikä tekee ihmisen onnelliseksi. Se vaikuttaa miljoonaan
asiaan.
Opi tuntemaan itsesi niin sinulla on täydellinen kontrolli mieleesi.
Nyt olet hukannut sen.- 18 vuotias poika
En tarkoita tätä pahalla en todellakaan.
Mutta olen huomannut, että jotka sanovat että unohda tuollaiset jutut tai se on turhaa miettiä, ovat juuri niitä ihmisiä jotka täyttävät nämä hyvät ulkonäkö standartit ja tiettävästi heillä ei ole kokemusta sittä, että minkälaista on kantaa rumaa naamaa. - lkasjdflkj
18 vuotias poika kirjoitti:
En tarkoita tätä pahalla en todellakaan.
Mutta olen huomannut, että jotka sanovat että unohda tuollaiset jutut tai se on turhaa miettiä, ovat juuri niitä ihmisiä jotka täyttävät nämä hyvät ulkonäkö standartit ja tiettävästi heillä ei ole kokemusta sittä, että minkälaista on kantaa rumaa naamaa.Niinpä, niinpä.
Samaa mieltä tässä asiassa.
Normaalinnäköset tyypit ei pysty jostain syystä käsittään näitä rumien ongelmia. Ne ajattelee jotenkin alitajusesti että ne viat on jossain luonteessa tai asenteessa, ja sanovat vaan että unohda, koita piristyä. Kun niitten oma elämä sujuu ja asiat on hyvin, niin ei ne pysty samaistumaan ruman ongelmiin. - oldboyh
Jaa että pitäisi muuttaa asennetta. Eli pitäisi muuttaa asenne sellaiseksi, että ei välitä pätkääkään mitä muut ajattelee susta ja sun naamasta, unohtaa et sellainen asia on edes olemassa?
Sä puhut ihan asiaa siitä ettei sais luovuttaa. Mutta toisaalta, miten sä kuvittelet oikean asenteen korjaavan rumat kasvot? Eikä se ittesä tunteminen auta kontrolloimaan sitä minkä näkönen sun naamas on.
Puhun nimittäin kokemuksesta. Ja olen kokeillut tuota asennemuutosta. Vaikka miten rautaisella luonteella herää uuteen päivään ja päivän haasteisiin, niin kyllä se maailma kohta sut palauttaa maanpinnalle. - ------
lkasjdflkj kirjoitti:
Niinpä, niinpä.
Samaa mieltä tässä asiassa.
Normaalinnäköset tyypit ei pysty jostain syystä käsittään näitä rumien ongelmia. Ne ajattelee jotenkin alitajusesti että ne viat on jossain luonteessa tai asenteessa, ja sanovat vaan että unohda, koita piristyä. Kun niitten oma elämä sujuu ja asiat on hyvin, niin ei ne pysty samaistumaan ruman ongelmiin.Te ryvette itsesäälissä, joten näette kaikesta vain negatiivisen puolen.
Koko elämä pyörii vain sellaisten asioiden ympärillä, jotka koetaan mielialaa
pahentavana. Teidän tapauksessa ulkonäön.
En ole niitä tyyppejä, jotka jauhaa paskaa asioista joista ei tiedetä.
Kun puhuin asenteesta, niin minulla on varaa puhua siitä. Mistä tiedät
millainen minun elämäni on/ollut? Minulla on ollut 8 vuoden pituinen
jakso, jossa olen ollut niin lähellä itsemurhaa, että seuraava "pykälä" ei
ole vain itsemurhaa lähempänä vaan itse kuolema. 14 vuotta on aika jos
mukana olisi jonkin asteiset itsemurha-ajatukset, joten hyvin nuorena
putosin maailmaan missä mikään ei ole elämisen arvoista. Pitkään (ainakin
ikääni suhteutettuna) siis meni opetellessa näkemään myös toinen
puoli maailmasta.
Ratkaiseva hetki oli noin parinvuoden pituinen pätkä, jossa missään asiassa
ei ollut muutosta. Mikään ei muuttunut paremmaksi tai huonommaksi. Olin
niin syvällä itsesäälissä kuin elävä ihminen vaan voi olla. Mutta jostain
"kumman" syystä joinain päivinä ei tuntunut niin paskalta kuin toisina.
Sitä kauttahan huomas, että näihin asioihin piti vaikuttaa myös joku korvien
välinen juttu.
Oli sulla se naama minkälainen tahansa niin silti sulla voi olla samat ongelmat.
Sua voidaan kiusata, syrjiä, tuijotella, voit olla masentunu jne. Suuri osa
tälläisistäkin riippuu siitä miten asiat kokee (antaako häiritä elämää) ja kuvitteleeko
jopa joitain asioita. "Normaalinäköisyys" ei takaa ihmissuhteita, laadukkaista
sellaisista puhumattakaan.
Puhun kokemuksella kun sanon, että se onnellinen elämä lähtee korvien välistä.
On olemassa ns. onnellisen elämän rakennuspalikoita, mutta niiden vaikutus ei
ole itsestäänselvyys. Tiedän, että meillä huonompi korttisilla onnellisuus on
vaikeampi saavuttaa, mutta mahdottomuus se ei ole. Töitä pitää tehdä
enemmän, mutta ne työt sä myöskin teet ja pitää tehdä, jos todella haluat
sen palkan. Helpoin tie on tietysti vain surkutella "kohtaloansa", mutta
palkitsevin se ei todellakaan ole. Mistä taasen päästään siihen, että onko se
sittenkään pidemmän päälle se helpoin.. - leilailoilui
------ kirjoitti:
Te ryvette itsesäälissä, joten näette kaikesta vain negatiivisen puolen.
Koko elämä pyörii vain sellaisten asioiden ympärillä, jotka koetaan mielialaa
pahentavana. Teidän tapauksessa ulkonäön.
En ole niitä tyyppejä, jotka jauhaa paskaa asioista joista ei tiedetä.
Kun puhuin asenteesta, niin minulla on varaa puhua siitä. Mistä tiedät
millainen minun elämäni on/ollut? Minulla on ollut 8 vuoden pituinen
jakso, jossa olen ollut niin lähellä itsemurhaa, että seuraava "pykälä" ei
ole vain itsemurhaa lähempänä vaan itse kuolema. 14 vuotta on aika jos
mukana olisi jonkin asteiset itsemurha-ajatukset, joten hyvin nuorena
putosin maailmaan missä mikään ei ole elämisen arvoista. Pitkään (ainakin
ikääni suhteutettuna) siis meni opetellessa näkemään myös toinen
puoli maailmasta.
Ratkaiseva hetki oli noin parinvuoden pituinen pätkä, jossa missään asiassa
ei ollut muutosta. Mikään ei muuttunut paremmaksi tai huonommaksi. Olin
niin syvällä itsesäälissä kuin elävä ihminen vaan voi olla. Mutta jostain
"kumman" syystä joinain päivinä ei tuntunut niin paskalta kuin toisina.
Sitä kauttahan huomas, että näihin asioihin piti vaikuttaa myös joku korvien
välinen juttu.
Oli sulla se naama minkälainen tahansa niin silti sulla voi olla samat ongelmat.
Sua voidaan kiusata, syrjiä, tuijotella, voit olla masentunu jne. Suuri osa
tälläisistäkin riippuu siitä miten asiat kokee (antaako häiritä elämää) ja kuvitteleeko
jopa joitain asioita. "Normaalinäköisyys" ei takaa ihmissuhteita, laadukkaista
sellaisista puhumattakaan.
Puhun kokemuksella kun sanon, että se onnellinen elämä lähtee korvien välistä.
On olemassa ns. onnellisen elämän rakennuspalikoita, mutta niiden vaikutus ei
ole itsestäänselvyys. Tiedän, että meillä huonompi korttisilla onnellisuus on
vaikeampi saavuttaa, mutta mahdottomuus se ei ole. Töitä pitää tehdä
enemmän, mutta ne työt sä myöskin teet ja pitää tehdä, jos todella haluat
sen palkan. Helpoin tie on tietysti vain surkutella "kohtaloansa", mutta
palkitsevin se ei todellakaan ole. Mistä taasen päästään siihen, että onko se
sittenkään pidemmän päälle se helpoin..Sulla on elämä hallussa! Keep on doing!
- 18 vuotias poika
Kuten aikaisemmin sanoin heikoimpien/huonompien on aina väistyttävä. Sehän toistuu koko luonnon kiertokulussa.
Ennen ihmiset uskoivat, että rumien ihmisten tehtävänä oli se että he korostivat miten kauniita toiset ihmiset ovat. Joita jumala on tähän maailmaan lounut. Meillestäni tämä vaikuttaa aika loogiselta ja järkevältä.
Vaikka kävisin kasvoleikkauksessa ja kasvoni saadaan näyttämään jotenkin miellyttäviltä. Niin koskaan en haluaisi omia lapsia tähän maailmaan. En haluaisi heille sellaista tuskaa mitä itse joudun kokemaan.
Mutta olen aina kokenut näin että sieluni on liian hyvä olistumaan näihin kasvoihin.- gkölyh
Voisitko laittaa kuvasi tänne? Uskon todella että et ole ruma!
Jos kasvosi ovat vielä symmetriset..ja sinua on sanottu söpöksi, vaikkakin "vain" sukulaiset..niin en todellakaan usko että olet ruma.
Vähän lapsenpyöreät kasvot voivat ainakin minusta olla tyttöjen mielestä juuri södet.
Laitappa kuvasi tänne, niin saat varmasti yllättävän positiivista palautetta. - olen tyhmä
gkölyh kirjoitti:
Voisitko laittaa kuvasi tänne? Uskon todella että et ole ruma!
Jos kasvosi ovat vielä symmetriset..ja sinua on sanottu söpöksi, vaikkakin "vain" sukulaiset..niin en todellakaan usko että olet ruma.
Vähän lapsenpyöreät kasvot voivat ainakin minusta olla tyttöjen mielestä juuri södet.
Laitappa kuvasi tänne, niin saat varmasti yllättävän positiivista palautetta.että kasvot ovat symmetriset?
- ettääää
olen tyhmä kirjoitti:
että kasvot ovat symmetriset?
..ne ei ole epämuodostunu :D
- tyhmä taas
ettääää kirjoitti:
..ne ei ole epämuodostunu :D
kaikkien ihmisten kasvot ovat epämuodostuneita! Kauniimmilla ja komeimmilla vaan vähemmän! :D
- jännäjuttu
tyhmä taas kirjoitti:
kaikkien ihmisten kasvot ovat epämuodostuneita! Kauniimmilla ja komeimmilla vaan vähemmän! :D
Tuosta saa taas aikaiseksi sellasen mielenkiintosen kysymyksen, että millainen sitten on täydellinen mies/nainen. No, siinä mielessä vastasit jo, että sellaista ei ole olemassa. Mutta voitaisiinko sellainen esimerkiksi mallintaa tietokoneella. Eipä taida olla olemassa missään mitään kriteereitä millanen täydellinen ihminen olisi :) Näinniinkuin ulkoisesti siis.
- Anonyymi
Entä sitten kun ei ole ihan symmetriset kasvot?
Olen tehnyt todella paljon töitä itsetunnon kanssa mutta kyllä muistan aina esim. neuvolatädin kommentin kun sain esikoiseni.
Hän katsoi vauvaa ja huokaisi ihastuksesta että "miten voikin olla näin symmetriset kasvot?"
Niin... Tuskinpa tuota asiaa noin yleensä mainitaan mutta kun äidin kasvot on mitä on, niin eihän sitä voi lapsestakaan "normaali" tulla.
En tiedä mitä hän oikeasti tuolla tarkoitti mutta on kyllä jäänyt mieleen.
:(
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755564Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu242486- 261967
- 561704
- 121591
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51388- 91307
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa91269"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71239- 141193