Jo on aikoihin eletty :(
Ei meinaa kela hyväksyä päivärahakelpoiseksi sairaslomaksi psykiatrin kirjoittamaa toipumislomaa työuupumukseen. Hakeuduin vastaanotolle, koska työpaikan vittumainen ilmapiiri alkoi käydä sietämättömäksi psyykkiseksi rasitteeksi ja jatkuva ylitöiden tekeminen aiheutti rasitusvammoja ja kipuja.
Diagnoosina masennus. Burn-out kun ei ole direktiivisesti hyväksyttävä vaihtoehto...
Edes tällä alalla... ;p
Päivärahani uhkaa tyssätä siihen, että en suostu käyttämään aivokemiaa manipuloivaa lääkitystä. Palkkatyöni sekä harrastus/toinen elinkeinoni ovat niin terävää toimintaa vaativaa ja riskialtista jo muutenkin, että siihen ei mielestäni siedä pillerihumalaa riskiä lisäämään. Kyse on muidenkin kuin omasta terveydestäni ja elossapysymisestä.
Näinkö se tämä yhteiskunta kiittää, että hyväntekijä ei saa pitää edes muutaman kuukauden breikkiä omia akkuja ladatakseen?
Nappia naamaan, majakat vilkkumaan ja takaisin baanalle... EI JUMALAUTA !!!
Ei meinaa kela hyväksyä päivärahakelpoiseksi sairaslomaksi psykiatrin kirjoittamaa toipumislomaa työuupumukseen. Hakeuduin vastaanotolle, koska työpaikan vittumainen ilmapiiri alkoi käydä sietämättömäksi psyykkiseksi rasitteeksi ja jatkuva ylitöiden tekeminen aiheutti rasitusvammoja ja kipuja.
Diagnoosina masennus. Burn-out kun ei ole direktiivisesti hyväksyttävä vaihtoehto...
Edes tällä alalla... ;p
Päivärahani uhkaa tyssätä siihen, että en suostu käyttämään aivokemiaa manipuloivaa lääkitystä. Palkkatyöni sekä harrastus/toinen elinkeinoni ovat niin terävää toimintaa vaativaa ja riskialtista jo muutenkin, että siihen ei mielestäni siedä pillerihumalaa riskiä lisäämään. Kyse on muidenkin kuin omasta terveydestäni ja elossapysymisestä.
Näinkö se tämä yhteiskunta kiittää, että hyväntekijä ei saa pitää edes muutaman kuukauden breikkiä omia akkuja ladatakseen?
Nappia naamaan, majakat vilkkumaan ja takaisin baanalle... EI JUMALAUTA !!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
on depressio, ei todellakaan tule mitään pillerihumalaa!
Ja miten jaksat tehdä tätä toista, vaativaa elinkeinoa/harrastusta jos olet juuri käynyt lävitse burn outin?! "Terävää toimintaa vaativiaa ja riskialtista..." Eikös sinun pitäisi ottaa iisisti, toipua siitä burn out:sta?
Ja onhan se nyt ollut kautta aikain tiedossa, ettei burn out-dg mene KELA:ssa lävitse, tuossa mitään uutta ole.
Hyväntekijää?! Kait sinä nyt työstäsi palkan olet saanut, et sinä mikään hyväntekijä ole ollut työnantajallesi. Johan tuolla perusteella yksi sun toinen haluaisi vähän breikkiä välillä ansiotyöstä, kyeten kuitenkin sitten tekemään sinä sairasloman aikana jotain muuta..
Nimimerkkisi on huumeetoon....
Oletko tosiaankin noin tietämätön antidepr.toiminnasta vai onko viestisi nimimerkkeinen eräänlaista provoilua?
On aivan eri asia käyttää esim. antideptr. kuin esim. bentzoja...
Eihän KELA tue monien terapiaakaan ellei ensin ole kokeiltu tai samaan aikaan kokeilla antidepr. esim. dg:lla depressio.
Nämä asiat ovat kyllä olleet esillä julkisuudessa ja usein..
Riitä sairauslomaan, eilenhän tämä juttu kerrottiin jo uutisissakin.
kokeilla niitä lääkkeitä, joita psykiatri määräsi, on eri asia sitten sopiiko ne Sinulle ja yleensä niitä joutuu kokeilemaan useita, ennenkuin löytyy sopivat.
Tyypillistä on, että reagoitaan tuolla tavalla, koska ensimmäistä kertaa ollaan tekemisissä m-lääkkeiden kanssa ja oikeata tietoa niistä ei ole.
Jos "baanalla" tarkoitat ammattiasi(arvaus) eli autolla-ajaminen on leipätyö, niin m-lääkkeitä voi kyllä käyttää myös silloin.
Maksavat tahot vaativat jotain hoitomuotoa, ennenkuin maksavat(se on aika luonnollistakin, tavoitteenahan on tulla terveeksi), pelkkä akkujen lataaminen kotona ei riitä.
Luulen, että suurin syy korvausten hylkäämisiin onkin, ettei noudateta lääkäreiden ohjeita(tyyliin, "minähän en noin tee".
Itse nyt työkyvyttömyyseläkkeellä 2,5 vuoden jatkuvan masennuksen jälkeen, eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut Kelan tai eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, vaikka m-lääkkeet eivät minulle sopineetkaan.
Nyt vaan kokeilet, lepäät ja unohdat työpaikan sairasloman ajaksi, muuten menee turhaa jäljellä olevaa energiaa hukkaan.
Kun lääkärin lausunnossa lukee "yhteistyökykyinen", niin korvauksetkin tulee.
Mitään toipumislomia ei tarvita. Kyseessä pelkkä luonteen heikkous, laiskuus ja asennevika. Eilen uutisissa Ruotsalaisvosu kertoi olleensa jo neljä vuotta sairauslomalla muka työuupumuksen vuoksi. Odotteli siinä kuntoutukselleen maksajaa. Kattia kanssa on laiskuus huipussaan. Oli siinä "uupumuksensa" keskellä kuitenkin lapsen jaksanut tehdä. Itse olen tehnyt töitä (paljon) kymmeniä vuosia ja teen edelleen. En ole ollut sairauslomalla päivääkään. Monella kyse on asenteesta. Kun ei viiti niin ei viiti.
takana 20 vuotta työelämässä kokopäiväisesti vaikka toinen jalka amputoitu melkein nivusesta. Että sitä on tosiaan monenlaista työuupumusta.
Suomi ottaa siis taas mallia naapurimaasta!!
En sinuna lähtisi kokeilemaan pillerimaailmaa..
Sanotaan että masennuslääkkeet eivät ole vaarallisia, eikä aiheuta pysyvää haittaa, mutta kun saat kokeiltavaksi erilaisia masennuslääkkeitä, jotka aiheuttavat uniongelmia ym. haittoja. Seuraavaksi saat niihin vaivoihin neurolepteja, unilääkkeitä ym. ja kierre on valmis.
Ja jos ajat vielä autoakin niillä lääkärien määräämillä pillereillä, saatat ajaa kolarin.
Ja vaikka lääkäri sanoo, että saat ajaa nillä lääkkeillä, älä usko kaikkea.
Kun kolari tapahtuu vastuu on sinun ja lääkäri "pesee kätensä" koko asiasta ja sinä saat syyt siitä, että ajoit lääkkeiden vaikutuksen alaisena.
Näin se menee..
Tsemppiä ja koita ratkaista ongelmat työpaikalla, jos ei muu auta! Liitot on sitä varten!
Jos työpaikalla on ongelmia, niin ne eivät ratkea sillä, että sinä makaat kotona pershomeessa ja yhteiskunta eli me veronmaksajat sen maksamme.
Kyllä ne ongelmat täytyy ratkaista, eikä siinä auta makoilut.
Ihan oikein, että siitä ei makseta.
Meillä on töissä esimiehet ja ammattiliitot, joiden avulla työpaikkaongelmat ratkotaan.
Siihen ei todellakaan auta makkaaminen eikä pillerit.
tullut liitosta, kun vuosikausia soittelin sinne. Itse taistelin yksin 10 vuotta palkankorotuksista ja muista lakisääteisistä asioista, itselleni ja työkavereille pienessä firmassa, aina sain p@skat naamalleni...
Nyt kuntoutustuella 2.5 vuotta ja aivan loppu.
Helppo se on näillä sivuilla huudella ongelman ratkaisuista, todellisessa elämässä se on aivan muuta.
Toiseksi, kyllä tässä on veroja maksettu itsekkin jo lähes 30 vuotta, ettei se ole muitten pussista pois. Että haloo vaan!
Mitenkäs ne ongelmat silloin ratkaistaan, jos ongelman ydin on huonot esimiehet ja siitä johtuen huono ilmapiiri? Miten työntekijä voi tilanteen näiden kanssa ratkaista?
Suomessa on hyviä, erittäin hyviä sekä aivan käsittämättömän huonoja esimiehiä. Viimeksimainittujen organisaatioissa ihmiset sairastavat enemmän kuin muualla ja myös vaihtuvuus on suurempi. Kerro siinä se salainen viisaus, miten näiden kanssa tilanne ratkaistaan?
Odotan konkreettisia ratkaisuehdotuksia.
ja hae ne lääkkeet sieltä apteekista vaikket niitä söisikään, kunhan lekurille ja muille vaan kerrot syöväsi niitä. Se riittää niille, eikä tule mitään ongelmia sairasloman hyväksymisen kanssa, sillä vaativat sitä yhteityöhalukkuutta ehdottomasti.
Kun masennuslääkkeen alottaa saattaa mennä kuukausi pari ennenkuin tottuu niihin, eli tuo aika voi tosiaan olla hiukka vaarallista olla töissä varsinkin kun ihmishengistä kyse.
Jos aiot jatkaa samassa työpaikassa niin sairaslomaa hakiessasi sanot työterveyslääkärille/liitolle/pomolle mikä vikana tai sitten vaihdat työpaikkaa
Ja toiseksi vaadit päästä työkyvyn arviointiin jos mahdollista jossa saadaan ne oikeat diagnoosit sitten esille ja oikeanlaiset hoidot.
Juu entisenä työnarkomaanina ja perfektionistina minäkin paahdoin keuhkokuumeessa töissä, mitä sitä nyt sairaslomalle kun jalta kantaa nippa nappa ja näkee eteensä, että tuolla mentaliteetilla viimeistään eläkeiässä on valmis arkkuun. No onpa saanu tehdä työelämänsä töitä ja pääsee eläkepaperit kädessä ikuiseen lepoon, jospa se Pietari paremmin avaa portit kun todistus on kädessä ;)
RIP
pärjäilehän