Kolhitut

kun olen niin äly heikko tuossa Lontoossa, niin
pakko sanoa ihan suomex, että olisiko tuota
paremmin sitten edes voinut ilmaista - liketystä,
kiitos.

Of corse Peace and Love Coppis :)

elämänmakuista kylläkin.

Mietin, että mitä vastaan Sinulle kommenttiisi.

Hienoa ainakin, että sait tunnelmasta kiinni,
vaikka itse runon sydän ja sielu onkin syntynyt
ihan runomaailmassa, ei niinkään koettuna nyt.

Mutta totuushan on, että me kaikki elämme varmaan
runoissamme paljon elettyä, koettua ja uskoisin
myöskin siihen, että niissä on ainakin itselläni
lähes poikkeuksetta faktan ja fiktion
sekoitusta.

Kun kirjoitus on sielusn syvyydestä lähtöisin,
siihen varmaan tulee omia tuntoja väkisinkin mu-
kaan.

Kiitos palautteesta ja helteisen päivän jatkoja.

Vahvoista tunteistahan runoni kyllä kertoo, olet
oikeassa. Kuten olen monasti sanonut, omia kaik-
kein syvimpiä sielun tuntemuksia on hyvinkin
helppoa pukea sanoiksi runossa, ja itse teen sen
useinmiten elämäntilanteissa, joissa käyn jonkin-
asteista taistoa jonkin asian kanssa, niin tässä-
kin runossani kävi.

Lämmin kiitos sanoistasi Eleanor, olen otettu.

" kuulas, kokonainen
elämäntäyteinen yö "
mutta miten se nyt sitten tuollaiseksi jäikin,
huomasin sen vasta myöhemmin.

Niinhän tuosta muutamat muutkin ovat sanoneet,
että voimakas tai jotain vastaavaa.
On aina mielenkiintoista odottaa, miten kukin lu-
kija kokee omat ajatukset, mutta nyt vaikuttaa
siltä, että melkoisen samoilla linjoilla ovat
kaikki kommentoijat olleet.

Kiitos kuuluu ehdottomasti aina kommentoijalle.
Se, että on saanut runon synnytettyä, on aina
tavallaan jonkinlainen keskeneräisen työn päätös,
ansaittu palkka, jos niin voisi sanoa.

Kaikki positiivinen palaute antaa halua ja uskal-
lusta synnyttää uutta.

Lämmin kiitos Liona aina yhtä lämpimästä palaut-
teestasi.

Kirjoittelen myöhemmin, kunhan tulee sopiva
hetki, vielä joitakin hoideltavia askareita.

kun lapsukaiset saapuivat, tuloseremoniat.

Dodii.
Jaa kuinka opit - hmmm. Noooo, jos oppisit vaik
muistamaan Reetun biisin " lindalinda " niin sen
perusteella saattasit oppia myös tämän forumin
lindan muistamaan ?

Oikeastaan tää runo sai tavallaan pian päättyvän
kesän jonkinlaisesta haikeudesta syntyvän tunnel-
man päässä aikaiseksi, ja siitä lähdin sitten
sitä punomaan kokoon.

Ihanaa, että se sai Sinut tuohon kuvattuun het-
keen - sehän on mitä parhain anti kirjoittajalle.

Kiitos Mys.

Timanttisilmät * räps *

Todella, ihana kuulla Sinustakin.

Olen joitain postejakin laittanut, ja ihmetellyt
kun ei mitään kuulu.

Mutta kommentointiisi.
Kesä kallistuu loppua kohti, elokuun kuutamo -
onhan siinä ainakin runoon aineksia, jos vaikka
ei elettyä olekkaan.
Runoissa on helppo purkaa ajatuksia, toiveita
ja koettua elämää.

Huomasin, että Sinultakin on runo, pitääpä poi-
keta kurkkaamaan.

Lämmin kiitos kommentista, ja tervetuloa takaisin
palstalle - eläkä pidä nuin pitkiä taukoja :)

säkenöinti ja intohimo soljuu runosi jokaisessa säkeessä,
niin nautinnollista sanojen hyväilyä silmille, sielulle ja
sydämelle. Mies, Suomalainen mies kun ei kuulemma puhu
eikä pussaa - hah, huihai sellaisille väitteille. Jos tämä Sinun
runosi ei puhu rakkautta ja intohimoa, niin ei sitten mikään.
Kyllä tuollaisen tekstin takana asuva mies ei ainakaan ole tuon
sananparren veroinen, ei voi olla !

Sitä nautintoa jonka mies ja nainen voivat tuntea ja kokea
parhaimmillaan, sukeltaa toinen toistensa tunnevirtaan ja
pitäytyä siinä. Sen kaiken runosi puhuu.

ajattele
kuinka hyhmäiseksi syksyisen veden ohimo muuttuu
kuinka se hiljenee
jähmettyy ja lopulta pukeutuu läpinäkyvään peitteeseen

me katselemme vain Luojan töitä
ja silti
sen kaiken myötä elämme kuin uutta kevättä
kevättä ja rakkauden orasaikaa

Tuhat kiitosta nautinnollisesta runostasi viisseiska.
Oman runoni joku oli kaivellut eilen arkistosta ja minun
puolestani se olisi saanut siellä ollakin. Mutta tietenkin
otan ilolla vastaan näinkin myöhään saatuja palautteita.

Iloa päivääsi ystäväni, olet Runoilija suurella ärrällä !

lindalinda1 kirjoitti:

säkenöinti ja intohimo soljuu runosi jokaisessa säkeessä,
niin nautinnollista sanojen hyväilyä silmille, sielulle ja
sydämelle. Mies, Suomalainen mies kun ei kuulemma puhu
eikä pussaa - hah, huihai sellaisille väitteille. Jos tämä Sinun
runosi ei puhu rakkautta ja intohimoa, niin ei sitten mikään.
Kyllä tuollaisen tekstin takana asuva mies ei ainakaan ole tuon
sananparren veroinen, ei voi olla !

Sitä nautintoa jonka mies ja nainen voivat tuntea ja kokea
parhaimmillaan, sukeltaa toinen toistensa tunnevirtaan ja
pitäytyä siinä. Sen kaiken runosi puhuu.

ajattele
kuinka hyhmäiseksi syksyisen veden ohimo muuttuu
kuinka se hiljenee
jähmettyy ja lopulta pukeutuu läpinäkyvään peitteeseen

me katselemme vain Luojan töitä
ja silti
sen kaiken myötä elämme kuin uutta kevättä
kevättä ja rakkauden orasaikaa

Tuhat kiitosta nautinnollisesta runostasi viisseiska.
Oman runoni joku oli kaivellut eilen arkistosta ja minun
puolestani se olisi saanut siellä ollakin. Mutta tietenkin
otan ilolla vastaan näinkin myöhään saatuja palautteita.

Iloa päivääsi ystäväni, olet Runoilija suurella ärrällä !

Lue lisää

Eräs naiskirjoittaja tällä palstalla ilmaisi kyllä hyvin nöryyttävällä tavalla, mitä mieltä
Nainen on Rakkausrunoin itsensä ja tunteensa ilmaisevasta miehestä. Hän oli tavattoman
eri mieltä kanssasi.

Kiitos Sanoistasi Sinulle, kannustus tuntuu aina hyvältä.
Nöyryytys..se pitää elää lävitse ja kasvaa siitä.

http://www.youtube.com/watch?v=Cco_IlYuqN0&feature=related

mies-v57 kirjoitti:

Eräs naiskirjoittaja tällä palstalla ilmaisi kyllä hyvin nöryyttävällä tavalla, mitä mieltä
Nainen on Rakkausrunoin itsensä ja tunteensa ilmaisevasta miehestä. Hän oli tavattoman
eri mieltä kanssasi.

Kiitos Sanoistasi Sinulle, kannustus tuntuu aina hyvältä.
Nöyryytys..se pitää elää lävitse ja kasvaa siitä.

http://www.youtube.com/watch?v=Cco_IlYuqN0&feature=related

Lue lisää

miksi me olemme rakentuneet niin erilaisista osista
ja miksi meidän ajatusmaailmamme/inhimillisyytemme
tulee ulos niin eri tavoin ?

Kysymyksiä, joihin me tavalliset tallaajat emme osaa
vastata. Silti pitäydyn mielipiteessäni Sinusta runojen
kirjoittajana ja ihmisenä. En voi missään tapauksessa kuitenkaan
kääntää ystävälleni selkää. En sittenkään, että Sinä olet
kokenut hänen kauttaan nöyryytystä. Hän ei varmasti sitä
tarkoittanut sellaiseksi, kiire on joskus ihmiselämässä aika
hallitsevana ja se on toisaalta myös aika armoton. Hän kuitenkin
huomioi Sinut ja kiitti. Toisaalta et siis voi häntä tuomitakaan,
vaikka koit asian eri näkövinkkelistä.

Enkä halua jatkaa tästä asiasta julkista keskustelua, koska
runot on pääasia täällä. Voimme kukin selvitellä monin eri
tavoin asioita, kuin kaiken kansan silmien edessä. Niin pitää
toimia - täällä.

Älä myrkytä sieluasi äläkä sydäntäsi. Anna armon käydä oikeudessa,
Hänkin on vain inhimillinen ihminen niin kuin Sinäkin.

Kiitos pikkumiehen mahtavasta linkistä ja sen myötä,
kaikesta huolimatta iloa päivääsi !

tämä yli 2 vuotta vanha runoni poikkeaa todella paljon
nykyisiini verratessa. Tänään minulta ei kyllä enää syntyisi
vastaavaa, mutta siihenkin asiaan on omat syynsä ja kiemu-
ransa ja joita en julkaise tässä.

En väitäkään, ettenkö silloin ollut omiini tyytyväinen - olin,
vielä nytkin sen voin sanoa. Mutta tuo tyyli ei vaan
yksinkertaisesti istu minuun enää.

Sinua kiitän ystäväni ja annan erityisen suuren arvon
mielipiteillesi, koska ne on aina sellaisia, että näkee palautteen
antajan perehtyneen tekstiin/sen sisältöön.
Ja niin, hehkuva muuten taitaa ollakin varsin oiva sana kuvaamaan
runon sisältöä :O

saanen tallentaa tuon Sinun tekstisi blogiini,
se on niin kaunis, runollinen palaute josta
olen hyvin mielissäni.
( tallennan kuitenkin, en usko suutahtamiseesi )

Sydämellinen kiitos, vaikka olisihan tämä iankaikkisen vanha
runo voinut jo pölyyntyä arkistossa.