jota pidin viisaana ja jopa älykkäänä, mutta enää en tunne yhtään mitään. Sanotaan, että rakastuminen voi yhtä äkkiä muuttua vihaksi. En tunne vihaa enkä mitään muutakaan. Inhottava olo tulee kylläkin kun näen hänet - onneksi kuitenkin hyvin harvoin. Olen varmaan työntänyt kaikki kokemani jonnekin Ö-mappiin. Lopulta ja piakkoin heitä mapin pois
olin suorastaan rakastunut
yhteen kaunisääniseen naiseen
273485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
kuuluu voimakkaita tunnekuohuja suuntaan ja toiseen. Samaa ihmistä kohtaan voi olla suuria rakkauden ja vihan tunteita. Se on hyvin kuluttavaa ja repivääkin. Nuorena usein rakkaussuhteen kulku on sellainen, että ensin tunnetaan näitä voimakkaita tunteita edestakaisin ja sitten mikäli tilanne päättyy, tietyn asian käsittelyvaiheen jälkeen tulee välinpitämättömyys joka jää pysyväksi. Tämän vaiheen jälkeen voi suhtautua entiseen rakastettuun kuin kehen tahansa, mutta siihen pääsemiseen voi mennä vuosiakin.
Kun aikuistuu tuollaiset voimakkaat tunnevaihtelut samaa ihmistä kohtaan jäävät pois, kun tunne-elämä kehittyy eikä oma psyyke ole enää niin epästabiili ja itseen keskittynyt. Tällöin tunteet rakastettua kohtaan pysyvät pääsääntöisesti positiivisina elämän tapahtumien vaihtelusta huolimatta eivätkä rakkausasiat ole enää niin kuluttavia ja niistä tulee siksi nautittavampia. Voihan silti rakkkaussuhde elää oman aikansa ja sitten kuolla, mutta se tapahtuu ilman sellaista hälyä kuin nuoruuden rakkaussuhteisiin liittyy. Voi siis rauhallisemmin siirtyä tunteissaan rakkaudesta neutraaliin tilaan.
Kun on ihastunut/rakastunut johonkin ja vaikkei siitä mitään vakavampaa välttämättä synny, on näistä ihmisistä aina jäänyt kuitenkin tietty positiivinen varaus mieliin, koskaan en ole edes neutraalia tunnetta tuntenut, päättyi juttu syystä tai toisesta. Jokaisella ihmisellä on oma arvonsa ja tietynlainen kunnioitus jää.
naiseen, mutta se katosi lähes yhtä nopeasti kuin syntyikin. En tunne enää oikein mitään, vaan ihmettelen mitä hänessä joskus luulin näkeväni.
Aaltoliikettäkö on koko rakkaus. No ei ole mun vanhemmat elävät vieläkin yhdessä. Kai se naisten kesken on sama asia.
En kierrä häntä, mutta en halua nähdäkään.
:'( ----------
Nainen oli ihastuttava ja valloittava, kunnes havaitsin että puhuminen jne. tuottaa ongelmia. Siinä väkistenkin omassa päässä alkaa luomaan omia versioita asioista. Vaikea luoda mitään vakavaa kehittymättömän ihmisen kanssa.
pistää epäilemään kumpi on kehittymättömämpi, toista jälkeenpäin haukkuva ihminen vaiko tämä sinun ystävättäresi omine tapoinensa??
Näin sivusta ihmettelen puolestani sinun asennettasi. Kun joku kirjoittaa, mitä aidosti on tuntenut ja havainnut mielessään, olet tuomitsemassa nämä tunteet.
Jokaisella on makunsa, mieltymyksensä ja tarpeensa, älä vähättele niitä. Outoa, mutta ne saattavat olla yhtä tärkeitä hänelle kuin sinun tuntemuksesi sinulle.
Kyllä näistä asioista voi kirjoittaa ja suorastaan pitää kirjoittaa, kunhan ei identifioi kohteita tunnistettavasti.
Keskustelumahdollisuudelle ja omien ajatuksien esiintuomiselle olen antanut sijaa ja aikaa. Jos kysymyksiin ei saa vastauksia, niin niitä alkaa muodostua omissa ajatuksissa..lienee inhimillistä. Missä kohden olen kehittymätön??
en tosiaankaan kenenkään tunteita ole tuominnut, outo päätelmä, puutuin tuohon tapaan ruveta jälkeenpäin mollaamaan toisen ominaisuuksia. Se on sivistymätöntä käytöstä, tunteistahan ja niiden osoituksestahan siinä ei ole kyse. Sinänsä noista tunteiden ilmaisemisesta, kyllä ne itseasissa voi josku häiritä jos tulee vedetyksi mukaan liian nopeasti liian tiiviiseen paritanssiin, ja eiköhän toisella osapuolella tai toisen puolesta nimenomaan ole oma sanansa siinä sanottavana, se pitää taasen jokaisen ottaa huomioon, niin itsekäs ei pitäisi olla, että ajattelee vain omia tunteitaan, hienovaraisuus kunniaan.
kun sanoit, että olet antanut aikaa ja sijaa keskustelumahdollisuudelle - jospa hänestä paikka tai aika ei kuitenkaan ollut sopivaa - liikaa häiriöitä tms. Tai hän on tulkinnut jonkun antamasi viestin torjuvaksi? Miten siitä tilanteesta sitten eteenpäin?
Tuosta kirjoituksestasi saa sellaisen kuvan, että ihastuksesi änkytti tms, kun sanoit, että puhuminen tuotti ongelmia. Vielä kun mainitsit, että henkilöstä sai tämän takia kehittymättömän kuvan, niin tekstisi on melko karua. Tarkoitit kuitenkin varmaan kykenemättömyyttä keskustelemaan (keskustelua) etkä puheongelmia (puhumista)...?
en osaisi keskellä yleistä hälinää, ihmisiä jne. ympärillä keskustella sydämenasioista. Sekin, että tulkitsee viestit väärinpäin puolin ja toisin, on täysin mahdollista.
(Siitäköhän johtuu saamani ei-toivomani kohtelu ihailemaltani henkilöltä. Lähetän sulkeutuneita ja torjuvia viestejä, vaikka kuinka huutaisin muuta). aaa voi olla etten sittenkään kiinnosta häntä, siitähän se...
Ei kai muuta kuin, jos tahtoa ja kiinnostusta riittää, niin kysymään..mikset mulle hymyile enää...
"...jos tulee vedetyksi mukaan liian nopeasti liian tiiviiseen paritanssiin, ja eiköhän toisella osapuolella tai toisen puolesta nimenomaan ole oma sanansa siinä sanottavana..."
Näistäkin asioista selviää parhaiten puhumalla, ei vaikenemalla. Kun niitä sanoa ei saa ilmaistua..
"Ei kai muuta kuin, jos tahtoa ja kiinnostusta riittää, niin kysymään..mikset mulle hymyile enää... "
Minä en pysty
se päivä tulee eteen kun pystyt, naulitse katseesi ja anna mennä.
Tätä ihmistä, mikä sen vihan on saanut aikaan. ????
Kasvoin vaan jotenkin sen tilanteen ohi. Ymmärsin, että mun paikkani on muualla.
Kun ihmisessä huomaa puutteita, niistä on aika hankalaa alkaa hänen kanssaan keskustelemaan. Jonkun kanssa ehkä pystyy, mutta ei kaikkien.
suututtaa. Alkaa keskustella eikä alkaa keskustelemaan. Huomaan vain omat virheeni jos niitäkään.
Hyvä kun menit, jos ajattelet noin "kun ihmisessä huomaa puutteita, niistä on aika hankalaa alkaa hänen kanssaan keskustelemaan."
Osoittaa, etten ollut kuitenkaan sinulle mitenkään tärkeä. Et viitsinyt nähdä vaivaa, että olisit edes syytä kysynyt ns. puutteilleni.
TSIISUS! Joku kirjoittaa: "Hyvä kun menit, jos ajattelet noin "kun ihmisessä huomaa puutteita, niistä on aika hankalaa alkaa hänen kanssaan keskustelemaan."
Osoittaa, etten ollut kuitenkaan sinulle mitenkään tärkeä. Et viitsinyt nähdä vaivaa, että olisit edes syytä kysynyt ns. puutteilleni."
Hyvä kun menit, jos ajattelet noin "kun ihmisessä huomaa puutteita, niistä on aika hankalaa alkaa hänen kanssaan keskustelemaan."
Minä kirjoitin ”Kun ihmisessä huomaa puutteita, niistä on aika hankalaa alkaa hänen kanssaan keskustelemaan. Jonkun kanssa ehkä pystyy, mutta ei kaikkien.”
Ihminen, jota tarkoitin, on ihminen, jonka kanssa en pysty näitä asioita käsittelemään. Joidenkin kanssa pystyn minäkin. Tämä ihminen ei lue täällä
Kuka tahansa voi täällä kirjoittaa mitä tahansa luullen olevansa hän jota joku tarkoittaa
..nääs silleesti,ku jotku ressut elää tän kautta...se on nii jumallavitan todellista kaikki.Älä ota niin ittees.
What can you do...nothing..;)
hmmm, näyttäisi tuo ap. itsekin kuitenkin puhuvan todellisesta henkilöstä ja mistä muuten voi olla varma ettei hänen entinen ihastuksensa vastannut hänelle, totesi vaan ei hän täällä lue, mistä sen muuten voi tietää? ei mistään, oletuksia kaikki ja niitä riittää.
hän on ruotsinkielinen eikä ole lepakko.
tiettyjä "puutteita" saattoi olla sinun näkökulmastasi, tässä valossa noin sinun edellälaitetut viestit on kyllä vähän kummallisia.., kasvoit tilanteen ohi ym. sellaiset vaan antaa vaikutelman kun olisi jo jotain suhteenpoikasta ollut..
Vähän riippuu siitä, mitä suhteella tarkoittaa ja minkälaista suhdetta etsii. Jonkun mielestä kahden naisen välinen suhde ei voi olla ystävyyttä kummempaa, ja seksikokeilut ovat sairautta. Tussukan hiplaaminenko on seksiä, kysyvät miehet.
toisen käytäytyminen johtuu ...
katso sinne peiliin, ja mieti mitäköhän virheitä minä olen tehnyt sen asian suhteen....
Ja mitä olisin voinut jätää tekemettä,
että se toinen vois antaa mullekin sitä rakautaan.
on todella itsekästä alkaa arvostelemaan ihmitä tällä tapaa, jos asia ei etene niinkun sinä olisit sen halunut etenevän.
päätäpahkaa ihastunut, mutta joskus näin on tapahtunut ja jos ihastuksen kohde on ollut jotenkin vaikea tahi varattu niin myöhemmin tunteiden hiivuttua sitä häpeää kait omaa heikkouttaan, josta ihastuksen kohteen näkeminen aina muistuttaa. Minulla rakkaus muuttuu kait näin häpeäksi ei vihaksi. Inhottava olohan se on sekin.