Alfa 147

Sen varmaan jo tiesitkin, että 147 on ajo-ominaisuuksiltaan ja tyyliltään pikkuautojen eliittiä. Siinä on myös hyvät istuimet, matala melutaso ja miellyttävät moottorit.

Auto on urheilullinen ajettavuudeltaan, mutta ei suorituskyvyltään, sillä se on varsin painava. 1,6-litrainen liikahtaa samaan tahtiin 1,6-litraisen Corollan kanssa. Ei sen kummempaa. 2-litrainen toki on jo ripeä kulkine.

Kulutus on auton kokoon ja suorituskykyyn nähden korkea. Epäsuhta on 1,6-litraisessa suurempi kuin 2-litraisessa. Kulutusta nostavat suurehko paino, lyhyt vitonen ja moottorin ominaisuudet, joita ei ole suunniteltu pihistäminen mielessä.

Pikkuautoksi myös vakuutus on kallis ja huollot. Huollot ovat aivan sikamaisen hintaisia Delta-autossa. Tämä ei tosin koske vain Alfaa, vaan myös Fiatia ja Kiaa ja ylipäätään kaikkea, miktä Delta-autossa hypistellään. Jos mahdollista, huollata muualla. Halpaa Alan huollattaminen ei ole missään.

147 on hyvin tehty auto, jossa siinäkin on omat heukkkoutensa. Keula kerää itseensä hiekan, kivet, nastat, hyönteiset ja aivan kaiken. Tummatautot ovat muutaman vuoden ikäisinä pilkullisia keulastaan. Toisaalta ruoste ei ole kiveniskuista huolimatta suurikaan huolenaihe. Sen sijaan jakopään hihna on. Jakohihna on ehdottomasti vaihdettava 60 000 km:n välein eikä 50 000 ole sekään liioittelua, mikäli on olemassa riski, että vaurioitumiset joutuu maksamaan omasta lompakostaan. Ja se hihnan vaihto maksaa paikasta riippuen vähintään 500 euroa.

Eli sellainen on tilanne, että tämä on hienoimpia autoja luokassaan, mutta ei sitä viimeisillä rahoillaan kannata ostaa.