Syksyllä 2005 todettin sarkoidoosi kun jaloissa oli kasa kyhmyruusuja ja jalat turposivat pienen potkupallon kokoisiksi. Siitä sitten kuumetoreissaan suoraan osastolle, jossa sai viettää toista viikkoa laatuaikaa. Tämän jälkeen alkoikin kortisonin syöminen. Biopsian jälkeen diagnosoitiin varmaksi sarkoidoosi. Nykypäivään mennessä kortisonin syönti on loppunut (keväällä '07) ja keuhkot on kunnossa. Kaikki kokeet (keuhkokuvat, selkäydinnesteet, magneettikuvat, sydänkäyrät, verikokeet, puhalluskokeet, jalkojen hermoradat... jne...) ovat OK.
Vaan jalatpa ne särkee päivittäin. Sellaista yleistä kolotusta ja särkyä, jonka paikkaa ei oikein pysty kunnolla itsekään määrittämään, vaan alue on koko reidet ja pohkeet. Keuhkopuoli alkaa jo pesemään käsiään koko asiasta, koska heidän osuutensa on kunnossa. Neurologiltakin alkaa loppua keinot. Lääkkeitä on kokeiltu jalkakipuihin muutamia: buranaa, celebraa ja lyricaa. Eipä noista ainakaan mitään huomattavaa apua ole ollut.
Viimeisin toteamus oli neurologilta, jotta josko kyhmyruusut olisivat aiheuttaneet jotain muutoksia jaloissa, joista kivut johtuvat. Kukaan ei kuitenkaan osaa varmaksi sanoa mitään. Seuraavaksi olisi lähete reumapuolelle...
Kyllähän näitten kinttujen kanssa toistaiseksi elelee, mutta olisihan se aika kivaa, jos voisi olla kuten joskus ennenkin - eli jalat eivät muistuttaisi olemasta olostaan joka ikinen minuutti.
Olisiko jotain ajatuksia jalkakipujen syistä? Mahdollisesta lääkityksestä tai muista hoitokeinoista, josta voisin lääkärin kanssa seuraavaksi neuvotella?
Vaan jalatpa ne särkee päivittäin. Sellaista yleistä kolotusta ja särkyä, jonka paikkaa ei oikein pysty kunnolla itsekään määrittämään, vaan alue on koko reidet ja pohkeet. Keuhkopuoli alkaa jo pesemään käsiään koko asiasta, koska heidän osuutensa on kunnossa. Neurologiltakin alkaa loppua keinot. Lääkkeitä on kokeiltu jalkakipuihin muutamia: buranaa, celebraa ja lyricaa. Eipä noista ainakaan mitään huomattavaa apua ole ollut.
Viimeisin toteamus oli neurologilta, jotta josko kyhmyruusut olisivat aiheuttaneet jotain muutoksia jaloissa, joista kivut johtuvat. Kukaan ei kuitenkaan osaa varmaksi sanoa mitään. Seuraavaksi olisi lähete reumapuolelle...
Kyllähän näitten kinttujen kanssa toistaiseksi elelee, mutta olisihan se aika kivaa, jos voisi olla kuten joskus ennenkin - eli jalat eivät muistuttaisi olemasta olostaan joka ikinen minuutti.
Olisiko jotain ajatuksia jalkakipujen syistä? Mahdollisesta lääkityksestä tai muista hoitokeinoista, josta voisin lääkärin kanssa seuraavaksi neuvotella?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisiko sairautesi olla reumaa, autoimmuunitautia, sidekudostautia vai onko taustalla infektio tai onko kummatkin.
Esim. krooninen poskiontelotulehdus hoitamatta tekee infektion takia nivelet kauhean kipeiksi! Myös esim suolistossa oleva tulehdus voi tehdä säryt. Katsoppa reaktiivinen artriitti. Googleta.
Infektiolääkäreillä on kymmeniä verikokeita, mistä he voisivat nähdä mikä tauti sinulla mahdollisesti on tai he voi sitten poissulkea infektiotaudit.
Voisiko sinulla olla lonkan limapussit tulehtuneet? (Bursiitit)
Se tekee kovan kivun reiden ulkosyrjään, painaminenkin sattuu kauheasti!!
Siihen auttaa vain kortisonipiikit, samoin jalkapohjassa voi olla lihaksen ja jänteen
kiinnityskohta luuhun tulehtunut, siihen pätee sama juttu.
Suun kautta otettuna kortisoni ei auta.
artikkelista pätkä:
Reaktiivinen artriitti luokitellaan kuuluvaksi seronegatiivisiin spondyloartropatioihin (WHO 1992), joihin lisäksi luokitellaan idiopaattinen selkärankareuma, Reiterin oireyhtymä, juveniili selkärankareuma, enteropaattinen spondyliitti, seronegatiivinen entesopaattinen artropatiaoireyhtymä ja luokittelematon spondyliitti/ spondyloartropatia. Nämä muodostavat ryhmän reumasairauksia, joiden patogeneesissä ja oireissa on runsaasti yhteneväisiä piirteitä, vaikka kliinisissä ilmenemismuodoissa on eroja. Tautiryhmä on tyypillinen esimerkki tutkimustiedon lisääntyessä syntyneestä "uudesta" käsitteestä.
Reaktiivinen artriitti (ReA) määritellään steriiliksi niveltulehdukseksi, jonka laukaisee muualla kuin nivelessä oleva tulehdusprosessi. Mikrobi ei ole erotuksena purulenttiin artriittiin viljeltävissä nivelnesteestä tavanomaisin menetelmin. Sen sijaan nivelestä voidaan löytää laukaisevan mikrobin antigeenisia rakenteita.
Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulee huomioida alkava nivelreuma, reumakuume, purulentti artriitti, nivelpsoriaasi, kideartriitit, IBD:een liittyvät niveloireet sekä hengitystieinfektioihin liittyvät nivelsäryt, joihin ei liity osoitettavaa synoviittia sekä nivelrikko.
--
Aiheuttaja mikrobit
Laukaiseva mikrobi ei siis ole määritelmän mukaan viljeltävissä nivelestä. Yhteisiä ominaisuuksia on niille on tarttuminen limakalvoteitse, ne kykenevät elämään solunsisäisesti ja niiden ulkokalvossa on lipopolysakkarideja. Mikrobin osia (DNA, RNA) on osoitettu nivelestä erilaisilla menetelmillä.
Aiheuttajamikrobien lista on kasvanut viime vuosina, yksi uusimmista tulokkaista on Chlamydia pneumoniae. Chlamydia trachomatis on aiheuttajana 50%:ssa uroartriiteista. ReA:n insidenssi on 4,6/ 100 000 ja 1-10% primaari-infektioista johtaa ReA:iin. Se on ReA:a aiheuttavista mikrobeista ylivoimaisesti yleisin.
Shigellan kausaliteetti artriittiin voitiin osoittaa ensimmäisenä v. 1944. Viitteitä HLA-B27:n ja Shigellan rakenteiden ristireaktiosta on olemassa. Sille on tyypillistä HLA-B27 positiivisuus jopa 80%:lla sairastuneista sekä genitaali-infektioiden korkea insidenssi. Niveloireet kroonistuvat 18%:lla. Shigellan osuutta luultavasti aliarvioidaan ulosteviljelynegatiivisissa enteroartriiteissa.
Salmonella kuuluu 3 yleisimmän ReA:n aiheuttajamikrobin joukkoon. Epidemioiden yhteydessä ReA:n insidenssiksi on saatu 1-15%. Sille on tyypillistä vahva (jopa 84% ) HLA-B27 korrelaatio, johon liittyy myös vaikeampi taudinkuva. Tyypillisesti salmonella affisioi ranteita, polvia ja nilkkoja, yleensä tulehtuneiden nivelten lukumäärä on alle 6. Mitä pitempi ripulioire, sen useammin potilas saa nivelrelapsin. 31%:lla oireilu kestää yli 5 kk. Arviolta10%:lla esiintyy bakteremia. "Etäfokuksia", kuten osteomyeliittiä ja septistä artriittia, voi esiintyä jopa 5%:lla.
Yersinia aiheuttaa reaktiivisen polyartriitin 2-20%lle. HLA-B27 assosiaatio on 75%:n luokkaa. Yersinialle tyypillinen Erythema nodosum ilmaantuu 5%:lle, yleensä HLA-B27 negatiivisille. Yersinian aiheuttamaan ReA:iin liittyy epätavallinen immunoresponssi: potilailla todetaan vähemmän GI-oireita ja heillä on suurempi IgA- ja IgG- kuin IgM -responssi. Antigeeni on osoitettavissa vielä vuosia infektion jälkeen; mikrobin on epäilty säilyvän imusolmukkeissa ja limakalvoilla. Kampylobakteerin merkityksen ReA:n aiheuttajana odotetaan lisääntyvän lähimmän 10 vuoden aikana sen esiintymisen lisääntymiseen liittyen. Kampylobakteeri aiheuttaa ReA:n vain 1-3%:lle ja se kroonistuu vielä harvemmin. HLA-B27 kudostyyppi esiintyy 72%:lla ja se korreloi niveloireiden uusimiseen. Yleisimmin se affisioi polviniveltä ja keskimäärin 3 niveltä. Suoliston parasiitit aiheuttavat moninaisia ilmentymiä. Niveloireet ovet tyypillisimmin polyartriitteja, jotka eivät reagoi NSAID:lle. Niveloireiden paraneminen edellyttää yleensä parasiittilääkitystä. Streptokokit (tyypillisimmin A ryhmä) aiheuttaa inflammatorisen niveltulehduksen ilman kardiittia erotuksena varsinaisesta reumakuumeesta. Streptokokin aiheuttamalle ReA:lle on ominaista samassa nivelessä pysyvä artriitti, huono vaste ASA:lle ja NSAID:lle, ekstra-artikulaariset manifestaatiot, lyhyt latenssiaika artriittioireisiin, pikkunivelten ja kaulanalueen artriitit ja pitkittynyt niveloireisto. Muina aiheuttajan mainittakoon vielä Clostridium difficile (sekä isot että pikkunivelet, rajoittuu itsestään muutamassa kk:ssa), Krebsiella (jonka yhteyttä selkärankareumaan on epäilty), E. Coli ja Helocobacter pylori. Borrelia burgdorferin aiheuttamaa niveltulehdusta pidetään myös reaktiivisena, joskin asiasta on myös vastakkaisia mielipiteitä.
Kliininen kuva
Kliininen kuva vaihtelee lievistä, ohimenevistä nivelkivuista aina viikkojen vuodelepoon ajavaan, suuria niveliä affisioivaan sairauteen. Niveloireet ilmaantuvat yleensä 1-3 viikon viiveellä laukaisevasta infektiosta. ReA:iin sairastuu yleensä nuoret aikuiset. Tyypillisesti kyseessä on asymmetrinen, alaraajapainotteinen mono- tai oligoartriitti. Tyyppioireena myöhemmin voi esiintyä alaselkäkipuja. Toistuvat relapsit saattavat johtaa selkärankareumaan. Taudin kuva ei aina rajoitu niveliin. Ekstra-artikulaarisina manifestaatioina voi ilmaantua iho-, kynsi- ja limakalvomuutoksia, silmäoireita (konjunktiviitti, iriitti, uveiitti), suolitulehduksia, uretriittia, balaniittia/servisiittia ja erilaisia entesopatioita.
Diagnostiikka
Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja muista syistä johtuvien niveltulehdusten poissulkemiseen. Varsinaisia diagnoosikriteereitä ei ole. Laukaisevaa infektiota tulee etsiä suunnatusti edeltävien infektio-oireiden perusteella. Laajempaa seulaa käytetään, jos edeltävä infektio on ollut asymptomaattinen. Tutkimukset tulisi tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta laukaiseva infektio yleensäkin saataisiin kiinni ja se voitaisiin tarvittaessa hoitaa. Yleistutkimuksia kannattaa tehdä tulehdusasteen määrittämiseksi ja muiden tautien poissulkemiseksi (pvk, La, crp, Alat, Asat, Afos, Krea, plv, ekg, thx-rtg). Laukaisevan mikrobin löytämiseen tähtääviä tutkimuksia ovat F-vilj 1 ja 2(x3), ulosteen parasiitit (jos edeltävästi matka tropiikkiin), gonokokin eristys, värjäys ja viljely (virtsaputki, kohdunkaula, rectum, nielu) ja Chlamydia trachomatiksen osoitus (aamuvirtsan PCR). Serologisista tutkimuksista usein suositellaan otettavaksi AST, ASTA, salmonella-va:t, Yersinia-, kampylobakteeri- ja klamydiavasta-aineet. Harkinnan mukaan tarvittaessa Borreliaa etsitään vasta-ainemäärityksin ja PCR:llä. Nivelneste näyte pyritään ottamaan tulehtuneesta nivelestä. Se on yleensä sameaa ja sisältää runsaasti leukosyyttejä (10-30 x 10E9 /l), joista 60-80% on polymorfonukleaarisia. Bakteerivärjäys ja -viljely jäävät negatiivisiksi. Radiologisista tutkimuksista on harvoin apua diagnostiikassa.; varsinkin akuutissa vaiheessa poikkeavia kuvantamislöydöksiä ei ole. Pitkittyneessä tilanteessa löydöksenä voi olla läiskäistä osteoporoosia ja UÄ:llä voidaan todeta entesopatiamuutoksia.
Ennuste ja taudinkulku
Yleisesti ottaen ReA:n ennuste on hyvä, tauti rajoittuu yleensä itsestään 3-5 kk:ssa. 20-70% reaktiiviseen artriittiin sairastuneista kärsii jonkinlaisista niveloireista vielä 2-6 v kuluttua primaari-infektiosta. Relapseja voi tulla uusien infektioiden ja stressitekijöiden laukaisemana. Yersinian aiheuttamista ReA:sta vain 4% kroonistuu, kun taas Salmonellan aiheuttamista 19% ja Chlamydian aiheuttamista reaktiivisista niveltulehduksista kroonistuu. Taudin kesto on suhteessa tulehtuneitten nivelten lukumäärään. Huonon ennusteen merkkejä kroonistumisen suhteen ovat lonkkanivelten synoviitti, huono NSAID-vaste, lanneselän liikerajoitukset, daktyliitit, oligoartriitti ja sairastuminen alle 16 vuoden iässä. Myös pysyvästi koholla (>30) oleva La voi viitata huonompaan ennusteeseen. Yleisesti ottaen uroartriittien ennuste on enteroartriitteja huonompi.
Hoito
Välttämättä reaktiivinen artriitti ei vaadi mitään hoitoa lievissä muodoissaan. Niveltulehdukseen kohdistuvan lääkehoidon perustana on riittävän pitkä NSAID-lääkitys potilaalle sopivimmalla valmisteella. Nivelensisäisillä kortisoni-injektioilla saadaan yleensä hyvä vaste suurempien nivelten synoviiteissa. Vaikeassa polyartriitissa voidaan kokeilla systeemistä kortikosteroidia, mutta hoidon kesto pitäisi rajoittaa korkeintaan 2-3 kuukauteen. Tulehtuneen nivelen kuormitusta voi olla syytä välttää, mutta lihasatrofioiden estämiseksi lihaskunnosta kannattaa neuvoa huolehtimaan esimerkiksi isometrisin harjoittein. Jotkut saavat apua kylmäpakkauksista. Aggressiivisissa ja huonon ennusteen taudeissa tulee harvoin harkittavaksi antireumaattiset lääkeaineet ja niiden käyttö tulisikin rajoittaa vain reumasairauksia hoitaville erikoislääkäreille. Tutkimuksellista näyttöä on toistaiseksi vain sulfasalatsiinin tehosta.
Lähteet:
Timo Yli-Kerttula Turun yo:n väitöksiä, 2004: Reactive arthritis - Long term Prognosis and Antimicrobial Treatment
Leirisalo-Repo M, Hämäläinen M, Moilanen E: Duodecim; Reumataudit 2002
Flores D et al.: Rheum Dis Clin N Am 29(2003)37-59
Hannu T, Leirisalo-Repo M: Duodecim 2003;19(9):837-45
Toivanen A, Toivanen P: Reaktiivinen artriitti. SLL 1995;50:333-336
Muut lähteet saatavissa tekijältä
Tiivistelmän verkkoon siirsi 30.3.2004 Irene Tuomela-Törmänen
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/040401.htm
Yersinioosi
Lääkärikirja Duodecim
7.8.2006
Pentti Huovinen, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri
--------------------------------------------------------------------------------
Yersinioosi on yersinia-bakteerin aiheuttama maha-suolikanavan tulehdus, johon liittyy ripulia ja pahoinvointia ja kuumeilua. Lapsilla ripuli voi olla limaista ja veristä. Tauti todetaan joko ulosteen bakteeriviljelyn (ks. Bakteerinäytteet tai verinäytteistä tehtävän vasta-ainetutkimuksen avulla.
Jälkitautina yersinioosiin saattaa liittyä niveltulehdus, reaktiivinen artriitti
tai kyhmyruusu jossa on punoittavia kohoumia säärten edessä. Niveltulehdus ilmaantuu yhteen tai useampaan niveleen yleensä 1–3 viikon kuluttua ripulista.
Niin yersinioosi kuin sen jälkeinen niveltulehdus paranee tavallisesti itsestään
"keuhkokuvat, selkäydinnesteet, magneettikuvat, sydänkäyrät, verikokeet, puhalluskokeet, jalkojen hermoradat... jne...) ovat OK. "
... nuukailtu. oliko sulla keuhkokokuvassa muutoksia? Jos sun jalkaoireet ei liitykkään siihen sarkoidoosiin?
Kun sarkoidoosi todettiin 2005 syksyllä, keuhkokuvissa oli muutoksia ja keuhkojen tilavuus taisi olla jotain 60% luokkaa ja hengittäminen oli hankalaa. Sitten alkoi kortisonin syönti ja tähän päivään mennessä keuhkokuvat ja puhalluskokeet ovat olleet jo pitkään kunnossa.
Eihän noista jalkasärkyjen taustoista tiedä kukaan, ja sen takia on kiusaksi saakka saanut nauttia erilaisista tutkimuksista. Jalkakivut ajoittuvat vaan hyvinkin sopivasti sarkoidoosin kanssa, että sitä olisi ajateltu aiheuttajaksi. Tiedä sitten... alkaa vaan jo ihmetyttämään kun mitään ei löydetä.
Mulla on jatkuvat jalkasäryt, ne helpottaa kun on kotona, homepaikoissa käytyä särky alkaa taas. Lonkissa on tämä bursiitti.
Homealtistus tekee myös kankeaksi. Siksi olen köpöttelijä. Ikää alle 40 v. Ei reumavasta-aineita tms.
Muutoin olen kömpelönä, tavarat putoilee käsistä, törmäilen, muisti pätkii.
Keuhkojen kohta on selästä kovin kipeä myös.
... miks ihimeesä sulta otettiin kaikki noi kokeet selkäydinnesteitä myöten???
Jos sarkoidoosisi on parantunut. Minulla silloin kun se on aktiivisena on kovasti nilkkasärkyjä. - olisiko uusiutunut- oletko ollut paljon auringossa tai nauttinut d vit siis maitotuotteita?
Parempaa kesänjatkoa kuitenkin,,,
...selkäydinnesteet liittyneet leukemiamahdollisuuden poissulkemiseen tai joihinkin neurologisiin tutkimuksiin. En ihan varmaksi enää muista sen taustoja. Sarkoidoosi oli kuitenkin jo diagnosoitu varmaksi ennen kuin ko. tutkimus tehtiin.
Keuhkokuvat liittyvät keuhkoissa olevien muutosten toteamiseen ja sydänkäyrillä tutkitaan onko sydämessä tapahtunut sarkoidoosin aiheuttamia muutoksia. Puhalluskokeet liittyvät jälleen keuhkoihin ja niissä tapahtuneiden muutosten toteamiseen ja seuraamiseen.
Jalkojen hermoratatutkimukset liittyivät sarkoidoosin levinneisyyden tutkimiseen, koska sarkoidoosi saattaa aiheuttaa hermostorappeumaa, joka epäiltiin mahdollisena syynä jalkasärkyihin. Magneettikuvat liittyivät niin ikään neurosarkoidoosin poissulkemiseen.
Kyllä noita tutkimuksia näyttää aika kasa kertyvän... varsinkin kun jalkasärkyjen syytä ei mistään ole löytynyt...
noi noinkin laajat tutkimukset liittyy noihin sun aina vaan jatkuviin jalkasärkyihin. En ole kuullut keuhkosarkoidoosia sairastavien kertoneen noin laajoista tutkimuksista.... Mutta jospa heillä onkin oireilleet vain keuhkot?
Älä anna periksi. Jos on oudosti sairas ja kipuja,eivätkä lääkärit ota todesta on oltava energiaa enemmän kuin terveellä. Kokemukseni ovat osoittaneet sen.
Oireesi ovat sarkoidoosioireita ja niistä pääsee taudin hoidolla, ei oireenhoidolla. Kysy asiasta marshallprotocol.com tai soita sinne tai pyydä lääkäriäsi soittamaan. Palvelu on ilmainen. Täällä kommentit ovat potilaalle vahingollisia ja täyttä potaskaa, onneksi on tämä parantavakin hoito olemassa.
Muuten tämän päivän Iltasanomissa on juttu 11/9 johdosta ja sarkoidoosiin kuolleista WCT uhreista!