Tiällä pyörii naesta ja miestä, suataskohan selevee, jos itekukkii omalla kielmurteellaan tänne jottain sepostaes?
Voes kaet tuta kokkeillakki tae sitte ei, mieluummin miten vuan.
Voes kaet tuta kokkeillakki tae sitte ei, mieluummin miten vuan.
Kirjotettainkos murteella?
Savonmuan Hilima
413104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Mutta jos välttämättä haluat olla pakkohauska niin muotoile jo otsikkosi tuolla mongerreuksella!
Ei ollut kovin kohteliasta sanoa noin aloitteen tekijälle! Jos olet niitä kehä III:n sisällä asuvia, joille savonmurre on myrkkyä, olisit pitänyt omana tietonasi!
Vastaisin murteella, mutta ei oikein onnistu mikään murre siellä sun täällä asuneelle.
Kehä III:n sisäpuolella asuin 1973 noin 7kk.
Savon murteeseen minulla oli ilo ja onni tutustua täysaikaisesti kuuden vuoden ajan.
Työni vuoksi.
Ei murteessa sinänsä mitään vikaa ole.
Savolaisten siihen liittämä "pakkohauskuus" alkoi vain pian tympimään.
Suattoo olla vua suattoo olla olemattannii!
Kyllä on haukaa!
Kahdesta minua ei ole haukuttu.
Kommunismista ja kohteliaisuudesta.
Viimemainitun suhteen tuli kiintiö täyteen aikoja sitten.
Minähän esitin kainon toivomuksen että aloittaja ja vastaajat toisivat jo otsikossa julki murteensa.
En menisi turhan päiten avaamaan.
Murrejutut.
Runoketju.
Ym. vastaavat osaan kiertää.
siellä kirjoittelevat ne jotka sen kotoisaksi tuntevat.
Kyllä tämä Oulun seuvvun murre on mukavaa,vaikka jotku haukkuvat sitä kauhian rumaksi. Palijo vanahoja hyviä nimityksiä jo jääny pois.Tuuki Hantuuki Pilikkumi Polsteri Matrassi,joka täytettiin rukkiinolilla ja sen päällä oli sitte mukava köllötellä ja uni maistui. Rössypottuja syyvvään ja läskiä kiirataan pannulla sekkaan. Täälä hoijetaan terveyttä. Tementtiapuikkojen kans kävellään ja sanotaan päivää ko tullaan vastakkain. En tiijä sanovatko Oulusa ku sielä on niin palijo väkiä, vaan täälä maakylillä. Lepposaa Illan jatkua kaikille ja kirijotelkaa. Savon murre mukavasti mutjahtellee ja Karijalaiset huastaap.Turkkusest en tiijä ja Rauma on aika vaikia murre.
murretta vaan oma Rauma giäl!
vikaa ole, ei edes savon murteessa, mutta sillä on väliä kuka osaa oikein murresanoin ilmaista sanottavansa.
Olen pohjois-savossa syntynyt ja monilla murreseuduilla asunut ja olen harvoin kohdannut mielestäni sitä oikeaa savon murretta kirjoitettuna. Kun murre voi muuttua jo muutaman kymmenen kilometrin säteellä, niin se lapsuudessa kuultu on sitä ainoaa oikeaa.
Täytyy mainita pari kirjaa, joista löytyi savon murretta omaan makuuni. Luin molemmat kirjat hiljattain ja pidän jopa löytönä Hilkka Ravilon kirjaa, jota en ole aiemmin lukenut. Aion etsiä myös muut Ravilon kirjat, sillä lukemani kirja oli kiinnostava ja sai "uteliaaksi", mitä muuta tarinaa kirjailijalta löytyy..?
Ravilon kirja oli "Kuin kansanlaulu" ja Simo Hämäläisen "Kätkäläinen ja kaupungin valot".
Viimeinen oli myös hauska ja "rentouttava" lukukokemus ja sai nauraa ihan ääneen. Ihmettelin, miten murre on niin luontevan tuttua Kätkäläisen maisemissa, vaikka tapahtumat eivät liene savossa.
mut, jos miekii sit laittasin jotakii.
Aamul kävelin reippaast torilla ja kaikenmoisii ukkoi ja akkoi siel olkii.
Kuka ost rieskaa, joku viipurinrinkilöi ja toiset pottuja ja kaloloi.
Ja sitä puhheen porinaa ja iloista sorinaa, eikä huolen häivää kellää.
Voipha se olla, et puhuvat vaa ja olvat ilosii ollaksee ja sitko mänvät kottii, ni itkiivät isseksee.
Sellasii myö karjalaiset ollaa.
Illoitaa julkisest ja murehittaa iteksee.
Otsikko oli "kirjotettaisko murteella?". Miksi menit avaamaan, jos pipo noin kiristää perjantai-iltana?
nii makkeeta onkii, tuntuu niin kotosalta.
Oonha miekii jo enempi kun kolome vuosikymmentä ulukomailla ollut ja kirjotus murteella ei taho millää onnistua, mutta annas olla, kun peäsöö jonkun kanssa nokakkain, niin johan juttu luistaa...
että mikä "tiukkapipoista"? Sekö, että on kertoo mielipiteensä ja kokemuksensa murteesta tai sen ilmaisusta vai se, että on kirjoittajan on pysyttävä tiukasti asiassa? Siinä, mikä on aloituksessa sanottu, eli tässä tapauksessa jokaisen kirjoitettava sanomansa murteella? Taitaa kuulua just "savolaisuuteen", että vastataan asian vierestäkin ja kerrankos juttu alkaa "rönsyillä"... Niin yleensä keskustelupalstoilla.
Ei kyllä ollut kaunista tämä sinun kommentti tälle avaajalle,jos joku asia ei miellytä,sen voi ohittaa.Minusta nämä murrejutut ovat hauskoja,itsellä on vain kateissa vähän oman murteeni sanat.
Kalle Väänänen on joskus kirjoittanut SAVOLAISTA SANARIESKAA. Kirjaa ei saa enää muualta kuin anttarista jos sieltäkään. Kaiken lisäksi on kallis kun mikä. Tässä pienen pieni katkelma minkä satun muistamaan. Kertoo siitä kun Kaisa imettää lasta "...puretko juutas vae tahotko maistella tyhjee suutas. Vuan naara pentu ku tääs on maha. Jo haetu Kaesaltae tuul paha". Et simmottist se Kalle kirjottel.
oli alootus, melekeen yhtä komia ku pohojalaasilla.
Soon kuulkahas sillälailla , jotta murtehet kunniahan, vai oottako erimiältä?
On ne kuulkahas savolaasekkin ihimisiä, vaikka puhuuvakki savolaasittain.
On tok ne savolaesetkii immeisiä, ihan niinku muutkii olevaeset. Vuan se murre ee oo pelekästään savvoo, niitä on monenlaesta vivahetta ku savo on nii suurj. Kirjottoo on tosj vaekee, vaekka lapsuuven kielj onnii. Nii, kun suomalaiset tulj rannikolle, nii siellä olj viitta, jossa luki Savvoon. Kaekki ku osas lukkee, lähti sinne, loput jäe etelään..
Ihan uusi juttu heti aamulla ja niin hyvä, että naurultani en saa mitään murjaistua Turkulaisista, sillä pitäishän nekin muistaa.
Muisti on vain niin huono, vaikka kolme viikkoa sitten lueskelin "miljoona" netistä tulostamiani vitsejä, niin mitään en osaa kertoa.
Savolaiseksihan tämä nyt todistaa minut. Lukea osaan, mutta kirjoitus on hankalaa.
vissihin sitte sen tähäre jotta mä en osaa lukia
ja jotta mua huvittais saara mennä johonkin , kouluhu vaikka
opettelemahan puhumahan savua;))
kirjoittaa karjalan murteella, vaan ei se onnistunut ja pyyhin pois. Muutenkin sivuutan murrejutut, olkoon omaa tai vierasta.Mutta rikkaushan nämä murteet ovat, pidetään niistä kiinni ja puhutaan, kuka mitenkin. Miekin karjalaa.
karsinassaan kakrat kahta puolta.
Naapurin märät pairat roikkuu meirän airan päällä. Pursuta koiran puremasta märkää matää. Hyrryytä hyrrällä pääsi on silloin pyörällä, meillä on nääs hauskaa..nääs kun mun on aina nälkä ja toi mun isosisko yrittää mua laihruttaa.
Tuntuko kenelleekään tutulta. Oliko Tampereen murre selvä kaikille jotka sen tuntee?
Ikaalisten (Ikaalihih)murre on hauskaa, ei tunneta d-kirjainta ja ä-kirjain vaihtuu e-kirjaimeksi, tässä esimerkki: minkeemoosen pailan mee laitan peelleni. (Minkälaisen paidan laitan päälleni, kysyi pappa mummulta ennenkuin kylälle lähti).
Ikaalinen on pohjois-satakuntalainen (nyk. pirkanmaalainen)pikku kaupunki, oli Suomen ensimmäinen kauppala aikoinaan.
aloittajaa kohtaan minun on sanottava, etten nauti murteista kirjoitettuna, vaan puhuttuna. Voin kuunnella tarinoita, kun aito murteen osaaja kertoo. Ehkä tämä johtuu siitä, etten osaa mitään murretta kunnolla. Savolaista minussa on 50 %.
Se 50% savolaesta mahtaa oleskella?
nykyisin, juuria Pielaveellä.Osaan paremmin toista kotimaista kuin murteita.
tuonne 70 monican Murreketjuun, siinä vasta ihanan herttainen mummeli, rakastutte häneen ihan varmasti!
Tässä tuloo runo:
Voi tuota Suloo
kun se aina tuloo
vaikka tuli polttaa kuloo
tuloo menöö ja kääntylöö;)
se on murretta kirijottaa, palijo helepompi on puhuva. Vaikija sitä on kyllä lukijakki van puhetta kyllä hyvin ymmärtää oli se sitte vaikka turkuva, savua, karijalaa. Raumaki vielä mennee ja meänkieli.
Savon Sanomissa on päivittäin nurkkavitsi. En ymmärrä siitä mitään, kun se on murteella kirjoitettu. Olen kuitenkin lähes ikäni asunut Savossa, vaikkakaan kotona ei puhuttu savoa, kun kumpikaan vanhemmista ei ollut savolaisia.
Kovin rumaa on minusta Savon murre.
Paljon mukavampoo on kuunnella nuoretn v-puhheita ja homojuttuja, niin se vuan on.
murteet muuttua.
Olj iha pkko iskee het huoho Hiliman viimosee lausesee. Se kuvvoo savolaesta just sellasena ku savolaene on. Ylleine sanonta kaupassa on "paa jonnii verra".
Muutennii murteet o mahottoma hienoja. Tuppoovat vua häviiimää jonnekkii.
on savolaesten puhe. Kun kyssyy paljonko on kello, nii sannovat että satanen hihnan kanssa. Ja mites se yksii konnari sano, kun kysyttiin onko junan perässä tilloo? No onhan siellä, mutta ee oo vaanuja.
jaksatte läpättää.
Tartteehan teidän ny ymmärtää, et kunnon stadin slangia kunnon porukka pamlaa, kuka tollast ny voi ymmärtää, jotain ihme savoo, vai mitä toi oikee oli?Mä en ainakaa ymmärtäny tost mitää.Iha hebreaa mulle.
Liäkär kysy potilaalta:"kuinka voitte?"
Tähän potilas:"millon mitennii"
Tämän olen ihan itse ollut kuulemassa. Lääkärinkierrolla.
"missee päen on makkuuvaanut?" NO,nehä onj etupiässä takapiässä"
Niin, olisi toki aivan hauskaa kirjoitella eilaisilla murteilla näilläkin palstoilla.
Valitettavasti vain on niin, että useimmat ihanista murteistamme eivät ole ilmaistavissa näillä kirjakielemme "virallisilla" aakkosilla.
Monet murteen taitajatkaan eivät osaa juttuansa meidän kirjainmerkeillämme kirjoittaa. Puhumattakaan niistä, jotka mongertavat jotain, luullen sen olevan jotain murretta.
Kovasti ja kauhiasti kannatan murteiden säilyttämistä normaalissa puhekielessä, mutta älkäämme yrittäkö kirjoittaa sellaista, mitä ei voi kirjoittaa oikein.
Jos nyt joltain jotain murteita lipsahtaa, niin hyvä on ja mieluummin hyviä.
Että aloittajalle, että mieluummin miten vain. Niin miusta niin, että ei erityisiä murreketjuja!
Kirjoittakoon murteella, ken osaa, mutta sytämmestä ottaa, jos murretta raiskataan.
alkavat olla häviävää kulttuuria. Mukavahan niitä on lueskella, tosi on, että harva mitään puhdasta murretta osaa enää.
Murteetha on tietysti tarkotettu puhuttaviksi, kukapa niitä aikojen alusa ois ees osannut kirijottaa. Kyllä silti jo kauvan on murteita, vaikkapa suomen kielen laitoksilla, litteroitu lujettavvaan muotoon. Ikinähä se ei oo yksi yhteen puhheen kansa, mutta antaapa ainaki hyvvää suuntaa.
Ei kai meistä nykyihimisistä monikaa ennää puhu mittää täysin alakuperästä murretta, sehän ny on päivänki selevä. Kyllä kuitenki monien, halutessaan puhumasta, murteesta voi ainaki arvella, mistä päin kuki on peräsin. Kuka meistä muutenkaan puhhuu "oikein"? Kirjakielihä on taas vain kirijotukseen soveltuvaa, ja onneksi moni sitä ei muuten käytäkkään.
Minusta tähä, niin ku monniin muihinki aiheisiin täälä soppii, että antaa kaikkien kukkien kukkia. Jos toiset sais päättää aiheet, ja tavat, taitaisi käyvä kato näisä piireisä.
Vähemmän tärkeitä asijoita, ko murreasioita, nämä palstat on täpötäynnä.
Murteillehha se on pelekästään hyväksi, että me amatööritki saahaan niitä käyttää, ja niistä raatata.
Eikö Akuankka lehtikin jo ilmesty jollakin murteella,vai oliko se kirja ? Runokirja murteella on myös ilmestynyt.
ole aikamoista murretta? Nuoret puhuvat ihan omaa kieltään, sanat lyhennellään ja outoja vertauksia ja v-sanoja. Olisko nykymurretta, joka leviää yli Suomen ja jää sitten puhekieleksi, niinku tota, ymmärrättkeks te pahvit, haloo herätkää, ostakaa oma elämä..
taija ilimestyä muulla, ku tavallisella kielellä??
Siitähä ilimesty paikallisten murteentaitajien kääntämiä yksittäisiä lehtiä, monellaki murteella, niin minä olin sen ymmärtävinäni. Itekki ostettiin Oulun murteella ilimestyny Avojalakanen ankka.
Runoja on kyllä kirijotettu jo kauvanki. Tais HJ. Nortamo olla ensimmäisiä, ja taas nykysi vaikka Heli Laaksonen, joitten koko tuotanto lienee murrepitosta. Källiä, että kummatki ovat kotosi meleko läheltä toisiaan. Heijän murteensa on ainaki minulle meleko vaikijaa lukija, eikä kuuntelukkaa oo heleppua.
Muttä jos kerran ihan runnoilijatki kirijottaa murteella, niin miksei sitä sais muutki tehä?
on käännetty savon murteelle. ”Kalevala savon kielellä, kiäntäjänä Matti Lehmonen”, vuosi 2003. Pieni näyte tyylistä;
”Vaka vaha Väenämöene
piästi virkkuva vitalla,
ajo aeka haepakkata
vieläkii vähäsem matkoo,
ylimmäestä tietä myöte
ylimmäeselle talolle,
kysy kynnyksen kohalta,
laasu lakkeestorve luota.
”Oeskohan talossa tässä
kirveeh huova kahtojata,
veren tulon tukkijata,
seesotuksen sanojata?”
Ei ole lainkaan sitä murretta mitä itse olen kuullut. Saman maakunnan eri pitäjissä oli kullakin aikoinaan omat murteensa. Tai paremminkin murteen ALAROTU. Heli Laaksonen taitaa olla ainut joka puhuu kirjoittaa oman alueensa murretta.
Luin Laina Sirkiän ”Miu evakkotie pois Taikinalt vie”. Alku 1939 (sodan syttyminen) on aitoa Taikinan (Karjala) murretta. Kirja päättyy loppiaiseen 1941. Murre on hävinnyt lähes kokonaan. Se on sulautunut silloisen Esbo Matbyn, nykyisen Espoon Matinkylän puhetapaan. Että niin pian oma murre häviää kun muuttaa paikkakuntaa.