5 kuukautta jo nelikymmppinen.vatuttaa,haluisin olla vielä 30 kymmppinen,.varsinkaan kun en koe olevani 40 ja jotain.mitä tässä tehdä,10 vuoden päästä jo näyttää et oon 40 ja jotain.helvetti sentään,nuori jannu kaipaa nuoruuttaan.näin se on,en kasvanu ikinä aikuiseks(?)mut vanheminen ärsyttää.mites te hyväksytte oman vanhenemisen,aviossahan se menee siinä sivussa,mut sinkkuna vähän häiritsee(mua ainakin) ?
nelkyt,ei tää oo kivaa
0,40
12982
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sillä ihminen on ihan just sen ikänen mitä tuntee olevansa -siis sinä varmaankin sen 30- ei sillä ole niin väliä mitä ikä näyttää numeroissa jos muutoin on ihan freesi (siis kun ei ota itelleen paineita siitä iästä vaan elää ihan niinku ennenkin...) Kaikkea hyvää sulle!
Ikä on asennekysymys. Numerot on vain sitä varten, että älyää jäädä joskus eläkkeelle.
Kun on rippikoulupojan sielu ja kropassa 25 vuotiaan (hyväkuntoisen) fysiikka, niin vaikka on syntynyt 1964, niin ei sitten niin minkäänlaista huolen häivää...
Tule messiin "nuorukainen" !!!
mahda mitään, että kello käy.
Mutta ei nelikymppisen elämä ole NIIN VAIKEAA. Ei sitä välttämättä edes huomaa, että vanhenee. Pääasia, että elät sovussa itsesi kanssa, etkä ala leikkimään nuorempaa kuin mitä olet.
Eikö elämä, kuules, ole lahjaa joka päivän osalta. Jos syvällisesti asiaa pohditaan. Ole ylpeä siitä, että kohta tulee 40 mittariin ja toivo, että sataan päästään :))
Tsemppiä.
nelikymppisenä, nautin joka ikisestä päivästä, en haluaisi yhtään takas, en missään tilanteessa, se on eletty..paras hetki on elää just tätä päivää..enkä todellakaan tunne itteeni vanhaks.
Oikeestaan huvittaa se 30:nkin naivius..
Hilima von-nauttii-tästä-päivästä-täysin-rinnoin-heh-kuvainnollisesti :}
Vähän päälle nelikymmpisenä olisin mielelläni vaikka 35v. Tuntuu, että vaihderikkaat vuodet painaa päälle, kun pinna kiristyy vähän liian helposti. Ennen olin aina niin rauhallinen.
Pitää kasvaa iän myötä. Minulla on mmahtava olo. Minua katselevat naiset 20-50. En ole koskaan voinut paremmin kuin nyt. Olen nuorekas, pidän ulkönäöstä huolta, mutta en koeta näyttää kaksikymppiseltä.
ei ratkaise ikävuodet
sillä ollaan nyt hyvää vauhtia kulkemassa kaiken parhaassa iässä kohti puolimatkan kurvia...
Kuten 44 tuolla sanoi; nyt kannattaa voida hyvin ja nauttia siitä kaikesta ILMAN pienintäkään muistikuvaa mitä passin syntymäajan kohdalla on
kirjailtu. Päiväkään en ole itse aviossa tai erossa haikaillut 10-vuoden takaisia aikoja kun piti hirveesti yrittää joka kääntessä olla JOTAIN...
Let It Roll ja opiskele etsimään kaikki se kiva jonka hankitun kokemuksen perusteella nyt osaat hyödyntää....
Nauti elämästä, kun vielä voit. Nelikymppisenä olet yhä kuningas. Viisikymppisenä alkaa helvetti, kaikki kiva on jo takana, osa kavereista heittänyt jo lusikan nurkkaan, naisille olet pelkkää ilmaa ... tai ehkä tämä on vain se kriisi, toivottavasti näin...
Älä marise.. Ensi talvena menen leijahiihtoa opettelemaan.. Teen keskeneräiset asiat pois (aika vähän jäljellä).. Ja teen sen jälkeen kaikkea, mikä kiinnostaa :)).. Käynyt kahdenkin eri miehen kanssa ulkona tällä viikolla, mikä ei olisi mahdollista suhteessa ilman huonoa omaatuntoa.. Kyllä se siitä!!!
Elämässä moni asia on asenteesta kiinni. Myös vanheneminen - tai miltä se tuntuu. Isäni tokaisi 70-kymppisenä: "eihän tämä vanheneminen niin paha juttu ole, kun vaan muistaa vähän vauhtia hiljentää".
Jos haikailee menneitä vuosikymmeniä, voi omassa elämässään jäädä sivustakatsojaksi; vuodet vierivät käyttämättä ohitse. Niistä vuosista ei jää edes muistoja, ei ainakaan hyviä.
Ikävuodet eivät estä Sinua nauttimasta elämästäsi, vaan oma asenteesi ikääsi!
"Eletystä elämästä, kolhuista ja vastamäistäkin huolimatta totean, että elämä on ihanaa. Onhan niitä huonojakin hetkiä ollut, mutta ei niihin kannata rypemään jäädä. Eteenpäin on elävän mieli..."
kiitokset vastauksista,nyt laitan ison pyörän pyörii ja olen oma itseni,mitä se sitten onkaa ;)