Kehyskuntien tulevaisuus
"Peak oil" eli öljyn saatavuuden huippu tulee nykyisten öljygeologien ennusteiden mukaan v. 2010 mennessä. Tämän jälkeen öljyn tuotannon määrä lähtee parin prosentin vuotuiseen laskuun maailmanlaajuisesti.
Samaan aikaan Kiinan ja Intian taloudet ovat kovassa nousussa ja niiden energian tarve kasvaa. Öljyn hinta nousee vääjäämättä, ja sitä riittää entiseen malliin vain niille joilla on varaa maksaa uudet korkeammat hinnat tai ottaa öljyä esim. sotilaallisten operaatioiden avulla (vrt. Irak).
Mitä tämä tarkoittaa piskuisen Suomen pääkaupunkiseudulla? Kehyskunnista on odotettavissa joukkopako "ihmisten ilmoille" ja asuntojen alueellinen ylitarjonta (seurauksena hintojen lasku). Tämä siksi että normiperheellä ei ole enää varaa kallistuneeseen autoiluun (kahden auton tarve!) ja talon lämmitykseen. Öljyn hinnan nousu myös nostaa kaikkia hintoja (inflaatio tai staglaatio) koska mm. kuljetuksen ja maatalouden energiakustannukset nousevat.
Samaan aikaan ne asuinalueet jotka ovat työpaikkojen lähellä, ideaalisesti kävely-, pyöräily tai junamatkan päässä, tai vähintään joukkoliikenteen piirissä, kasvattavat arvostustaan rajusti.
Suomalainen unelma keskiluokkaisen toimistorotan omakotitalosta "luonnon keskellä" kehyskunnissa voi käydä ankeaksi hyvinkin pian?
Öljylle ei ole korvaavaa HALPAA vaihtoehtoa. Jonkun verran kehyskuntalainen voi taistella kustannusten nousua vastaan siirtymällä esim. maalämpöön ja dieselautoon.
Seurauksena öljyn tarjonnan vähenemisestä voi olla inflaation sijasta talouden stagflaatio, eli kun öljyn noussut hinta siityy lopputuotteiden hintoihin, tapahtuu voimakas inflaatio vaikuttamatta palkkatasoon, eli hinnat nousevat mutta palkat eivät. Toisin sanoen elintaso laskee ja kulutus kysyntä hiipuu. Jos kansalla on varaa säästää niin silloin seurauksena Japani, jos taas ei niin seurauksena 30-luvun Saksa.
Kehyskunnissakin voi olla tulevaisuudessa ok paikka asua niillä joilla on oma työpaikka ja peruspalvelut lähellä (esim. lähellä kirkonkylää ja kunnan palveluksessa). Samoin jos elämäntapa on kotikeskeinen ja liikkuu harvoin kauemmas kotipiiristä.
Otetaanpa esimerkki peak oilin kannalta riskihakuisesta perheestä:
- Isä, äiti, kaksi lasta
- Asutaan esim. Vihdin tai Sipoon perukoilla
- Kaksi bensa-autoa, ehkä vielä paljon kuluttavia "ökymalleja"
- Työpaikat 40-60 km päässä "kaupungissa"
- Palkat keskitasoa (netto 1800 ... 4200 e/kk)
- Omakotitalo "luonnon rauhassa" eli kauppaankin 10 km.
- Talossa ökytyyliin paljon lämmitettävää, esim. 250 m2
- Öljylämmitys tai suora sähkö (joka tulee kallistumaan eniten)
- Lasten kouluun ja harrastuksiin 10-20 km (vaatii jatkuvaa autoilua)
- Asuntolainaa ok-taloa varten reippaasti, esim. 150-200 tonnia
- Kulutusluottoja (taulutv:t ym. "status-pikkusälät" on oltava), ehkä matkojakin velaksi.
Olettaisin että tämän suuntaisia "unelmiaan rohkeasti toteuttavia" perheitä on kehyskunnissa runsaasti. Mutta onkohan heillä tiedossa mitä halvan energian loppuminen merkitsee heille?
Tiedotusvälineissä ei näistä asioista ole pahemmin vielä herätelty, ja mitäs se muille elämäntapavalinnat kuuluukaan...?
"Peak oil" eli öljyn saatavuuden huippu tulee nykyisten öljygeologien ennusteiden mukaan v. 2010 mennessä. Tämän jälkeen öljyn tuotannon määrä lähtee parin prosentin vuotuiseen laskuun maailmanlaajuisesti.
Samaan aikaan Kiinan ja Intian taloudet ovat kovassa nousussa ja niiden energian tarve kasvaa. Öljyn hinta nousee vääjäämättä, ja sitä riittää entiseen malliin vain niille joilla on varaa maksaa uudet korkeammat hinnat tai ottaa öljyä esim. sotilaallisten operaatioiden avulla (vrt. Irak).
Mitä tämä tarkoittaa piskuisen Suomen pääkaupunkiseudulla? Kehyskunnista on odotettavissa joukkopako "ihmisten ilmoille" ja asuntojen alueellinen ylitarjonta (seurauksena hintojen lasku). Tämä siksi että normiperheellä ei ole enää varaa kallistuneeseen autoiluun (kahden auton tarve!) ja talon lämmitykseen. Öljyn hinnan nousu myös nostaa kaikkia hintoja (inflaatio tai staglaatio) koska mm. kuljetuksen ja maatalouden energiakustannukset nousevat.
Samaan aikaan ne asuinalueet jotka ovat työpaikkojen lähellä, ideaalisesti kävely-, pyöräily tai junamatkan päässä, tai vähintään joukkoliikenteen piirissä, kasvattavat arvostustaan rajusti.
Suomalainen unelma keskiluokkaisen toimistorotan omakotitalosta "luonnon keskellä" kehyskunnissa voi käydä ankeaksi hyvinkin pian?
Öljylle ei ole korvaavaa HALPAA vaihtoehtoa. Jonkun verran kehyskuntalainen voi taistella kustannusten nousua vastaan siirtymällä esim. maalämpöön ja dieselautoon.
Seurauksena öljyn tarjonnan vähenemisestä voi olla inflaation sijasta talouden stagflaatio, eli kun öljyn noussut hinta siityy lopputuotteiden hintoihin, tapahtuu voimakas inflaatio vaikuttamatta palkkatasoon, eli hinnat nousevat mutta palkat eivät. Toisin sanoen elintaso laskee ja kulutus kysyntä hiipuu. Jos kansalla on varaa säästää niin silloin seurauksena Japani, jos taas ei niin seurauksena 30-luvun Saksa.
Kehyskunnissakin voi olla tulevaisuudessa ok paikka asua niillä joilla on oma työpaikka ja peruspalvelut lähellä (esim. lähellä kirkonkylää ja kunnan palveluksessa). Samoin jos elämäntapa on kotikeskeinen ja liikkuu harvoin kauemmas kotipiiristä.
Otetaanpa esimerkki peak oilin kannalta riskihakuisesta perheestä:
- Isä, äiti, kaksi lasta
- Asutaan esim. Vihdin tai Sipoon perukoilla
- Kaksi bensa-autoa, ehkä vielä paljon kuluttavia "ökymalleja"
- Työpaikat 40-60 km päässä "kaupungissa"
- Palkat keskitasoa (netto 1800 ... 4200 e/kk)
- Omakotitalo "luonnon rauhassa" eli kauppaankin 10 km.
- Talossa ökytyyliin paljon lämmitettävää, esim. 250 m2
- Öljylämmitys tai suora sähkö (joka tulee kallistumaan eniten)
- Lasten kouluun ja harrastuksiin 10-20 km (vaatii jatkuvaa autoilua)
- Asuntolainaa ok-taloa varten reippaasti, esim. 150-200 tonnia
- Kulutusluottoja (taulutv:t ym. "status-pikkusälät" on oltava), ehkä matkojakin velaksi.
Olettaisin että tämän suuntaisia "unelmiaan rohkeasti toteuttavia" perheitä on kehyskunnissa runsaasti. Mutta onkohan heillä tiedossa mitä halvan energian loppuminen merkitsee heille?
Tiedotusvälineissä ei näistä asioista ole pahemmin vielä herätelty, ja mitäs se muille elämäntapavalinnat kuuluukaan...?
Vastaukset 3
Vanhimmat
jos ahneet paskiaiset ei verottaisi rypsi/rapsi/sinappi ym oljyja liikennekaytossa, suomikulkisi omavaraisesti jo nyt. Kyse on vain poliittisesta tahdosta. Oljy ei lopu koskaan, sita voidaan itse tuottaa. Euroopassa saa oljya kaupasta litran pulloissa alle euro/litra joten silla hinnalla saa siis diiselauton kulkemaan ja valtio tekee viela ainakin LVV:n verran voittoa eika myyjakaan sita persnetolla myy.
niin paljon veroja, että verojen laskulla saadaan inflaatio laskemaan vaikka öljyn hinta tuplaantuisi.
Jaa että on pensan hinnassa veroja?
Niin on mutta jos öljytuotteiden veroja lasketaan niin jotain muuta veroa pitää nostaa. Tai sitten voidaan pienentää julkisia menoja.
Miksei voitaisi subventoida bensan hintaa niin että jos tankkaat litran saat euron? Kääntyisi inflaatio deflaatioksi Jippijee.