Vieläkin oon katkera faijalle, kun se meni
myymmän mun kirkkaan vihreän automaattivaihteisen
pappatunturin, se oli mulle todella tärkeä, ainut
kulkuneuvo millä olisin voinut näin vanhempanakin
ajella. Siitä on jo kohta kymmenen vuotta kun
menetin tuon rakkaan menopelin, silti yhä
muistelen sitä kaihoisasti.
myymmän mun kirkkaan vihreän automaattivaihteisen
pappatunturin, se oli mulle todella tärkeä, ainut
kulkuneuvo millä olisin voinut näin vanhempanakin
ajella. Siitä on jo kohta kymmenen vuotta kun
menetin tuon rakkaan menopelin, silti yhä
muistelen sitä kaihoisasti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä taisi sun paappas teherä melkoosen virheen
kun möi sun mopos viälä!
Noi mopot on arvossaan nytten.
Suren kanssasi.
faijasi on kumma mies kun semmosen klassikon meni
myymään! mutta osta hyvä mies uusi p-tunturi (noh
uusi ja uusi mut...)
kun meni sen myymään. Voisin mä uudenkin ostaa,
mut ei se olis enää sama homma ollenkaan, koska
tuon pappiksen olin saanut 12 vuotiaana
kesämökkinaapurilta palkaksi siitä että olin
leikannut naapurin sedän nurmikon, ja se kyseinen
setä jo oli sen verran vanha ettei sillä enää
ajellut. Eli sillä mopolla oli tunnearvoa ja
siihen liittyi hirveästi muistoja. Kaikkein
pahint koko karmeassa jutussa on se että faija ei
saanut siitä kun n. 200 mk
mopo mopo mopo,
mopo mopo mopo,
mopo sanoo put put put!
Tuttu juttu.