Kahlitsit sydämeni sydämeesi
sitä irti en saa
Itse lähdit vaeltamaan
lukiten minut ikuiseen rakkauden ikävään
Olin luullut että sydämeni kylmä on
sitä kun ei kukaan ole koskaan saanut lämpenemään
Sinä kauniilla sanoillasi sen huomaamatta
sytytit roihuamaan
Itse palasit elämään entiseen
minä jäin miettimään tätäkö rakkaus on
hyväksyy kaiken eikä kuole koskaan
rakkauden liekki sisälläni
Päästin Sinut ainoana ihmisenä
sydämeni salaiseen huoneeseen
Sinä jäit sinne vaikka lähdit pois
Sinua siellä nyt aarteena kannan
En tunne tuskaa tästä
on tämä kohtaloni
epäonni on seurannut mua läpi elämän
hetken valon paremman sait syttymään
sitä irti en saa
Itse lähdit vaeltamaan
lukiten minut ikuiseen rakkauden ikävään
Olin luullut että sydämeni kylmä on
sitä kun ei kukaan ole koskaan saanut lämpenemään
Sinä kauniilla sanoillasi sen huomaamatta
sytytit roihuamaan
Itse palasit elämään entiseen
minä jäin miettimään tätäkö rakkaus on
hyväksyy kaiken eikä kuole koskaan
rakkauden liekki sisälläni
Päästin Sinut ainoana ihmisenä
sydämeni salaiseen huoneeseen
Sinä jäit sinne vaikka lähdit pois
Sinua siellä nyt aarteena kannan
En tunne tuskaa tästä
on tämä kohtaloni
epäonni on seurannut mua läpi elämän
hetken valon paremman sait syttymään
Vastaukset 1
Vanhimmat
sanoa juuri ne sanat,
joita tuhannet ihmiset juuri nyt ajattelevat.
Rakkaus...
Tuomas Holopaisen sanoja
muunnellen: on yliarvostettua.
Tuska, se ei ole ylimainostettua,
se on mahdollisesti jopa pysyvää.
Zemppiä sulle, toivoo kanssasisar.