...ja ennen kaikkea kiusaajille!
Mä oon tämmönen koht 16wee tytteli. Mä haluisin kertoo teille mun tarinan, mitä on olla kiusattu, mitä on olla koulun heittopussi!
Kaikki alko 7lk. Musta tuli alusta alkaen kaikille se "ei mikään" ja "joku kenellä ei ole tunteita". Mä en ymmärrä miten pari tyyppiä sai koulun niin sekaisin. Ne pari tyyppiä oli ihmisiä jotka inhos mua. Ne kuului koulun ns."suosituihin" ja ne alkoi levittämään musta juttua. NE oli ihan ihmeellisiä eikä pitänyt paikkaansa. Kuten esim.et oon maksanut jätkille et ne suutelee mua tai et oon joku huora. Ja koko koulu meni siihen juttuun mukaan. Sitten kun mulla oli vielä S-ja R-vika niin porukka alkoi haukkua mua. Kun niitä kiusaajia olis ollut vaan 1 tai 2 mutta kun puolet koulusta alkoi haukkua mua. Mä yritin tietysti olla ns."en välitä"-meiningillä mutta lopulta mulla paloi pinna ja aloin sanomaan kiusaajille takaisin. Siitä ne tietysti innostui ja jatkoi entisestään. Lopulta mä kävin kertomassa reksille kaikista pahimmasta kiusaajasta, yhestä Katrista*.(*nimi on muutettu) Mä kerroin miten se haukkui mua monta kertaa päivässä ja pahimmillaan töni ja löi. Reksi lupas ottaa Katrin puhutteluun ja mä ajattelin sen auttavan. Mä olin tosi masentunut ja päivittäin mulla oli itsari mielessä. No reksin puhuttelun jälkeen Katri lopetti kiusaamisen vähäksi aikaa. Tosin monet haukkui mua vieläkin mutta se oli pienempää kuin Katrin kiusaaminen. Sitten parin viikon kuluttua Katri jatkoi taas. Mä kävin sanomassa uudelleen reksille. Mut siitä ei enää ollut mitään hyötyä. Sen toisen kerran jälkeen KAtri tuli sanomaan mulle sen lauseen mitä en ikinä unohda. Se sano et "Toi reksille valittaminen ei auta mitään. Mä tuun vainomaan sua koko elämäs ajan". Niinpä mä en enää käynyt reksille sanomassa. Mulla alkoi tulemaan kauheita päänsärkyjä koulussa ja masennuin tosi pahasti. Kun mä siirryin 8lk Katri lähti meidän koulusta ja tilanne helpotti vähän. Tosin vieläkin kun Katri tuli vastaan kaupungilla se huuteli ´jotain tai uhkaili. Mut tietenkin Katrin lähdettyä alkoi 8lk *Joonas (*nimi muutettu) kiusaamaan mua. Se paheni ja paheni ja mä vaan masennuin enemmän. Sitten Joonas heitti mua kerran kivellä selkään minkä jälkeen mä kerroin reksille. Sillon Joonas lopetti. Sen jälkeen mulle ei oo ollu yksittäisiä kiusaajia mut koko koulu tuntuu liittoutuneen mua vastaan. Mä olin tosi masentunut,viiltelin itteeni ja ajattelin itsaria. Ysillä sama meno jatkui paitsi että sain omalta luokalta yhen hyvän frendin. Se autto mua nousemaan ylös masennuksesta ja takaisin elämään. Nykyisin mä vieläkin masennun välillä kun mua haukutaan mutta mä oon oppinut ottamaan iloa elmän ihanista hetkistä ja oppinut ymmärtämään että kaikki ei voi tykätä musta. Mun elämä on tosiaan kohentunut.
Tää saattoi tuntua teistä pieneltä mutta kelatkaa sitä että joka päivä n.½ koulusta kertoo sulle kuinka surkee sä oot, kuinka lehmä/huora/vammanen sä oot ja miten sua ei tarttis olla. Kyllä se sattuu sydämmeen.
Kaikki jota kiusataan voi mailata mulle osotteeseen [email protected] ja jutella mun kanssa. Mä tiedän millasta on olla kiusattu.
Mä oon tämmönen koht 16wee tytteli. Mä haluisin kertoo teille mun tarinan, mitä on olla kiusattu, mitä on olla koulun heittopussi!
Kaikki alko 7lk. Musta tuli alusta alkaen kaikille se "ei mikään" ja "joku kenellä ei ole tunteita". Mä en ymmärrä miten pari tyyppiä sai koulun niin sekaisin. Ne pari tyyppiä oli ihmisiä jotka inhos mua. Ne kuului koulun ns."suosituihin" ja ne alkoi levittämään musta juttua. NE oli ihan ihmeellisiä eikä pitänyt paikkaansa. Kuten esim.et oon maksanut jätkille et ne suutelee mua tai et oon joku huora. Ja koko koulu meni siihen juttuun mukaan. Sitten kun mulla oli vielä S-ja R-vika niin porukka alkoi haukkua mua. Kun niitä kiusaajia olis ollut vaan 1 tai 2 mutta kun puolet koulusta alkoi haukkua mua. Mä yritin tietysti olla ns."en välitä"-meiningillä mutta lopulta mulla paloi pinna ja aloin sanomaan kiusaajille takaisin. Siitä ne tietysti innostui ja jatkoi entisestään. Lopulta mä kävin kertomassa reksille kaikista pahimmasta kiusaajasta, yhestä Katrista*.(*nimi on muutettu) Mä kerroin miten se haukkui mua monta kertaa päivässä ja pahimmillaan töni ja löi. Reksi lupas ottaa Katrin puhutteluun ja mä ajattelin sen auttavan. Mä olin tosi masentunut ja päivittäin mulla oli itsari mielessä. No reksin puhuttelun jälkeen Katri lopetti kiusaamisen vähäksi aikaa. Tosin monet haukkui mua vieläkin mutta se oli pienempää kuin Katrin kiusaaminen. Sitten parin viikon kuluttua Katri jatkoi taas. Mä kävin sanomassa uudelleen reksille. Mut siitä ei enää ollut mitään hyötyä. Sen toisen kerran jälkeen KAtri tuli sanomaan mulle sen lauseen mitä en ikinä unohda. Se sano et "Toi reksille valittaminen ei auta mitään. Mä tuun vainomaan sua koko elämäs ajan". Niinpä mä en enää käynyt reksille sanomassa. Mulla alkoi tulemaan kauheita päänsärkyjä koulussa ja masennuin tosi pahasti. Kun mä siirryin 8lk Katri lähti meidän koulusta ja tilanne helpotti vähän. Tosin vieläkin kun Katri tuli vastaan kaupungilla se huuteli ´jotain tai uhkaili. Mut tietenkin Katrin lähdettyä alkoi 8lk *Joonas (*nimi muutettu) kiusaamaan mua. Se paheni ja paheni ja mä vaan masennuin enemmän. Sitten Joonas heitti mua kerran kivellä selkään minkä jälkeen mä kerroin reksille. Sillon Joonas lopetti. Sen jälkeen mulle ei oo ollu yksittäisiä kiusaajia mut koko koulu tuntuu liittoutuneen mua vastaan. Mä olin tosi masentunut,viiltelin itteeni ja ajattelin itsaria. Ysillä sama meno jatkui paitsi että sain omalta luokalta yhen hyvän frendin. Se autto mua nousemaan ylös masennuksesta ja takaisin elämään. Nykyisin mä vieläkin masennun välillä kun mua haukutaan mutta mä oon oppinut ottamaan iloa elmän ihanista hetkistä ja oppinut ymmärtämään että kaikki ei voi tykätä musta. Mun elämä on tosiaan kohentunut.
Tää saattoi tuntua teistä pieneltä mutta kelatkaa sitä että joka päivä n.½ koulusta kertoo sulle kuinka surkee sä oot, kuinka lehmä/huora/vammanen sä oot ja miten sua ei tarttis olla. Kyllä se sattuu sydämmeen.
Kaikki jota kiusataan voi mailata mulle osotteeseen [email protected] ja jutella mun kanssa. Mä tiedän millasta on olla kiusattu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
voi sua.... kiusatannksua vieläkin?
kuuleppa matkia, hanki oma nimimerkki äläkä kopsi toisilta!! mulla vit***aa tollanen!! eihän tuo nimimerkkis iha sama ole mut mulla on ollut tämä jo monta vuotta enkä tykkää että kellään on saman laista!! joku voi sekottaa nämä vaikka toisiinsa, eihän ne näy kokonaan. tämä kuulostaa ehkä itsekkäältä mutta sillä ei ole osaa asiasssa.
mua on muuten kans kiusattu ja tiedän että se satuttaa tosi paljon! ei tuo juttus miltään pieneltä kuulostanu! ei mulla ihmeempää...
..mä en ole ennen sun nimimerkkiäs täällä nähnyt. Tämä nimimerkki tuli vaan tavaksi kun aloin täällä kirjottelemaan. Et en ole sitä sulta kopioinut joten jos ei kelpaa niin vaihda nimimerkkiä
mua kiusattiin myös yläasteella. ei ehkä ihan noin vakavaa, mut MUSTA se tuntui aivan kauhealta! toi ei todellakaan ollu pikkujuttu, ja sitäpaitsi SÄ oot se joka on tilanteessa kokijana! kukaan ei voi sanoo et onko kiusaaminen sulle pikku juttu vai ei. kiusaaminen on aina vakava juttu ja siitä (voi) jäädä "traumoja". itsetunto kun on poljettu maahan ni se vaikuttaa myös tulevaisuudessa... voi myös tuntuu siltä et ite ei voi vaikuttaa asioihin eikä voi puolustautua.. sitä alkaa tuntee ittensä arvottomaks ninnku ne kiusaajat just koko ajan tuovat esille, et sä et oo mitään. lohdutuksen sananen: kiusaajat on luusereita!!! ne tarvii heikon ja puolustuskyvyttömän henkilön jonka avulla pönkittävät omaa egoaan säälittävää, eikö? eli loppujen lopuks, kiusaajilla ei itellään oo tod helppoa.. kai niitä sit pitäs ymmärtää vaik aina ei jaksas.. tsemiä sulle oikein paljon, ja oikein paljon onnea tulevaisuuteen!! :)