Tässä hyvä vinkki kaikille lukiolaisille ekaluokkalaisista yo-kirjoituksiin valmistautuviin asti: Kannattaa lukea selkokielisiä tekstejä (lättlästa texter). Ne on tarkoitettu mm. lukihäiriöisille ja kieltä puutteellisesti hallitseville, joten lauserakenteet ja sanavalinnat on tavallista yksinkertaisempia - erityisen hyödyllistä niille, jotka tahtoo lukea jotain muutakin oppikirjojen lisäksi mutta joille tavalliset tekstit tuntuu vielä liian vaikeilta. Lättlästiä lukiessa kielikorva kehittyy ja sanavarasto karttuu samalla kun kaikki aiemmin opittu vahvistuu, eikä homma tunnu lainkaan työläältä. Siitähän nauttii, kun vaan löytää itseään kiinnostavia tekstejä.
Selkokielisenä löytyy mm. joka toinen viikko ilmestyvä sanomalehti LL-Bladet, josta voi kerrata tärkeimmät uutiset (ymmärtäminen on tietysti helpompaa ja sanaston oppiminen tehokkaampaa, jos uutisten sisältö on jo entuudestaan tuttu). Sen voi tilata kotiin maksua vastaan, ja osa artikkeleista on myös netissä: http://papunet.net/ll-sidor/ll-bladet.html
Ruotsin puolella ilmestyy vastaavasti 8 sidor, jonka artikkeleista osa löytyy netistä: http://8sidor.lattlast.se/
Myös faktaa ja fiktiota saa selkokielisenä, mutta painetusta materiaalista täytyy maksaa. Laaja valikoima löytyy ainakin AdLibrikseltä: http://www.adlibris.com/fi/ Selkokielisille kirjoille ei tosin ole AdLibriksessä omaa osastoa, mutta niitä löytää esim. laittamalla tarkennettuun hakuun kustanjaksi LL-förlaget (jonka julkaisemista kirjoista kaikki taitaa olla selkokielisiä). Lärumissa lättläst-kirjat on jaoteltu selvemmin eri kategorioihin, olkoonkin että hintataso vaikuttaa yleisesti hiukan AdLibristä kovemmalta joten hintojen vertailu kannattaa: http://www.larum.fi/shop/
Lisäksi Googlella löytää myös muuta luettavaa, kun laittaa hakusanaksi ainakin lättläst. Jos taas lukeminen ei innosta tai haluaa muuten vaan kuunnella helpompaa ruotsia, LL-Förlagetin kustantamia äänikirjoja on Adlibriksen valikoimissa ainakin jokunen ladattavassa MP3-muodossa.
Suositteleen tosiaan selkokielisiä tekstejä kielen opiskelun tukena. Niiden lueskelu on meidän perheessä aloitettu jo yläasteen loppupuolella, ja tulokset on havaittu erinomaisiksi. Kielitaidon ollessa riittävän hyvä lukemista kannattaa tietysti monipuolistaa myös normaalitasoisella materiaalilla, mutta selkokielisistä teksteistä saa loistavan pohjan jolla pääsee jo yksistäänkin pitkälle.
Selkokielisenä löytyy mm. joka toinen viikko ilmestyvä sanomalehti LL-Bladet, josta voi kerrata tärkeimmät uutiset (ymmärtäminen on tietysti helpompaa ja sanaston oppiminen tehokkaampaa, jos uutisten sisältö on jo entuudestaan tuttu). Sen voi tilata kotiin maksua vastaan, ja osa artikkeleista on myös netissä: http://papunet.net/ll-sidor/ll-bladet.html
Ruotsin puolella ilmestyy vastaavasti 8 sidor, jonka artikkeleista osa löytyy netistä: http://8sidor.lattlast.se/
Myös faktaa ja fiktiota saa selkokielisenä, mutta painetusta materiaalista täytyy maksaa. Laaja valikoima löytyy ainakin AdLibrikseltä: http://www.adlibris.com/fi/ Selkokielisille kirjoille ei tosin ole AdLibriksessä omaa osastoa, mutta niitä löytää esim. laittamalla tarkennettuun hakuun kustanjaksi LL-förlaget (jonka julkaisemista kirjoista kaikki taitaa olla selkokielisiä). Lärumissa lättläst-kirjat on jaoteltu selvemmin eri kategorioihin, olkoonkin että hintataso vaikuttaa yleisesti hiukan AdLibristä kovemmalta joten hintojen vertailu kannattaa: http://www.larum.fi/shop/
Lisäksi Googlella löytää myös muuta luettavaa, kun laittaa hakusanaksi ainakin lättläst. Jos taas lukeminen ei innosta tai haluaa muuten vaan kuunnella helpompaa ruotsia, LL-Förlagetin kustantamia äänikirjoja on Adlibriksen valikoimissa ainakin jokunen ladattavassa MP3-muodossa.
Suositteleen tosiaan selkokielisiä tekstejä kielen opiskelun tukena. Niiden lueskelu on meidän perheessä aloitettu jo yläasteen loppupuolella, ja tulokset on havaittu erinomaisiksi. Kielitaidon ollessa riittävän hyvä lukemista kannattaa tietysti monipuolistaa myös normaalitasoisella materiaalilla, mutta selkokielisistä teksteistä saa loistavan pohjan jolla pääsee jo yksistäänkin pitkälle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
hyviä vinkkejä enkun yo-kirjotuksiin??
Toi on tosiaan hyvä vinkki. Eipähän tarvitse lukea mitään 8-vuotiaille suunnattuja tosi "kiinnostavia" ponityttökirjoja tai tuskailla normikirjojen kanssa joiden juonessa ei pysy kärryillä niin millään. Pikkulasten kirjoja ei taas oikeen hyödytä lukeakaan muuten kuin huvikseen, kun niissä käytetään liikaa sellaista lapsenkieltä joka ei sovi tyylinsä puolesta yo-aineisiin ollenkaan. Helppolukuisten kirjojen joukossa on myös sellaisia jotka vaikuttaa oikeesti tosi kiinnostavilta! Ainakin Henning Mankellin dekkarit ois mielenkiintoista lukea.
kiva tietää, ruotsi on ollut aina jotenkin vaikeaa, toisin kuin muut kielet.
Niin noista voisi olla hyötyä.:)
Näköjään kirjastostakin voi tehdä löytöjä, vaikkei asukaan kaksikielisellä paikkakunnalla. Olen jo kauan harmitellut sitä, kuinka vähän kielen opiskelijoille tarkoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja Porin kirjastoissa on tarjolla... Valikoima on kaikkea muuta kuin kehuttava, vaikka kyllä niitäkin paremman puutteessa on lukenut. Päädyin sitten tänään selaamaan Selkokirjat-hyllyä, ja hämmästyin huomatessani että siellä suomenkielisten kirjojen seassa oli tosi monta mielenkiintoisen tuntuista ruotsinkielistä kirjaa. En olisi ikinä osannut etsiä niitä sieltä, mutta nyt ajattelin ihan uteliaisuuttani katsoa millaisia selkokirjat on ja kyllä kannatti.
Tässä myös yksi linkki, josta voi olla hyötyä. Siinä on lueteltu 1003 joissain ruotsinkielisissä lehdissä yleisimmin esiintynyttä sanaa. Siitä voi tarkastaa, onko niiden sanojen osaamisessa selviä puutteita, kunhan ymmärtää että M on pelkkä yksittäinen kirjain ja Svensson on nimi jne. eikä siis yritä väkisin etsiä ihan kaikelle suomennosta sanakirjasta.
http://spraakbanken.gu.se/lb/statistik/lbgrafsv97.phtml
Kuinka yksinkertaisia ne kirjat on? Kannattaako niitä ihan oikeesti lukea, vaikka tavallisistakin kirjoista ymmärtää juonen ja niistä pystyy nauttimaan?
Niitä lättläst-kirjoja on eri tasoisia. Esim. LL-förlagetilla on käytössä kolmiportainen tasoluokitus, jossa yksinkertaisimmat (taso 1 = lättast) on melkoisen yksinkertaisia ja vaikeimmat (taso 3 = lätt) saattaa sisältää harvinaisempien sanojen lisäksi myös kuvakieltä. Vaikea selittää, paremman käsityksen saa lukemalla LL-förlagetin nettisivuilla olevia lukunäytteitä kirjoista: http://www.lattlast.se/?page=142 (klikkaa kirjan nimeä ja sen jälkeen linkkiä "Läs ett utdrag ur boken").
Muilla kustantajilla on sitten omat systeeminsä, joista en tiedä paljoakaan.
Ja joo, jos mun mielipidettä kysytään niin kyllä lättläst-kirjoja kannattaa lukea tavallisten kirjojen rinnalla niin kauan kun lättläst-tasoisia tekstejä ei hallitse todella hyvin. Sillä hallitsemisella en tarkoita pelkkää tekstin ymmärtämistä vaan myös sanojen ja ilmaisujen käyttöä omissa teksteissä. Olin itse kouluni paras ruotsin kirjoituksissa ja olen vielä sen jälkeen parantanut kielitaitoani selvästi, mutta saan edelleen ahaa-elämyksiä lukiessani kolmostason LL-kirjoja kiinnittäen huomiota tekstin muotoon. Ainakin mulle hyödylliset ilmaisut jää paljon helpommin mieleen sellaisesta tekstistä, joka on suhteellisen helppoa ja yksinkertaista.
Se on ihan tutkittu juttu, että kun osaa vähintään 90-95% tekstissä olevista sanoista, ennestään tuntemattomien sanojen ymmärtäminen ja oppiminen on tosi paljon helpompaa kuin muuten. Ihan jo senkin takia kannattaa lukea helpotettuja kirjoja ja muutakin helpotettua materiaalia, jos niistä löytyy jotain mieluisaa.