Yksin asuvalta
*Espoo 550 €/kk
*Helsinki 520 €/kk (alle 25 m² pienasunnoissa enintään 20 €/neliö)
*Kerava 465 €/kk
*Tampere 440 €/kk
*Tuusula 488 €/kk
*Vantaa 520 €/kk
*Espoo 550 €/kk
*Helsinki 520 €/kk (alle 25 m² pienasunnoissa enintään 20 €/neliö)
*Kerava 465 €/kk
*Tampere 440 €/kk
*Tuusula 488 €/kk
*Vantaa 520 €/kk
Vastaukset 17
Vanhimmat
419e/kk.
helsingin "alle 25 m² pienasunnoissa enintään 20 €/neliö" sääntöä, mitä järkeä tuossa nyt sitten on? Vai onko tuon tarkoituksena vain vaikeuttaa asunnon saantia helsingistä
ja harkinnanvaraisella voi saada todelliset asumiskulut.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2007/04/md1176293474181/passthru.pdf
6.5.2 Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä
Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen
tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu
66
suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso
paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä.
Asumismenoja tarkastellaan tukea myönnettäessä kokonaisuutena riippumatta
mahdollisesta asumistuesta. Sen sijaan asumistuki otetaan huomioon tuen saajan tulona.
Toimeentulotuesta annettua lakia muutettiin 1.9.2006 lukien siten, ettei toimeentulotuen
perusosaan sisälly enää asumismenojen seitsemän prosentin omavastuuta. Asumistukilain
(408/1975) 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena
muina perusmenoina perustoimeentulotukea myönnettäessä.
Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Useissa kunnissa on
kunnan sisäisin ohjein määritelty erikokoisten kotitalouksien kohtuullisten asumismenojen
suuruus. Ministeriö korostaa, että toimeentulotuessa asumiskulujen kohtuullisuusharkinnan
tulisi olla tuen luonteesta johtuen väljempi kuin asumismenojen kohtuullisuusnormit
asumistuessa.
Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa siihen, että hakija jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan
sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön tai perheen
erityisiä tarpeita vastaavaa asumistasoa. Tässä yhteydessä huomioon otettavia erityisiä
tarpeita voivat olla esimerkiksi lasten koulunkäynti, erityinen hoidon tarve, vammaisen
henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama tilantarve tai etävanhemman lasten tapaamisesta
johtuva tilantarve.
Kunnan ohjeistusta suuremmat asumismenot on perusteltua ottaa huomioon todellisen
suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta
asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi.
Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle on myös annettava riittävä aika hakeutua
edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä
kohtuullistettuna huomioon.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun valittajan asunnon käyttömenot
kuukaudessa olivat vain noin 115 markkaa suuremmat,
kuin mitä kunnan peruspalvelulautakunta oli ottanut huomioon
tarpeellisen suuruisina asumismenoina, ei valittajan asumismenoja
ollut pidettävä kohtuuttomina. (KHO 31.12.1999, taltio
4312.)
6.5.3 Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot
Asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat toisaalta vuokra-asunnoista, toisaalta
omistusasunnoista aiheutuvat menot. Milloin asunnossa asuu eri perheisiin kuuluvia
henkilöitä (esim. vanhemmat ja heidän 18 vuotta täyttänyt lapsensa), jaetaan asumiskustannukset
pääluvun mukaisesti, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra sekä
erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.
Vuokra-asunnossa asuminen voi perustua vuokra- tai alivuokrasuhteeseen. Vuokrasuhteen
olemassaolo ja ehdot on yleensä syytä selvittää vuokrasopimuksen avulla. Vuokraa
67
ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö
tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat.
Asumisoikeusasunnon hallinta perustuu asumisoikeusasunnoista annetun lain
(650/1990) mukaiseen hallintaoikeuteen, jonka osalta on tehty asumisoikeussopimus.
Osaomistusasunnon hallinta perustuu vähintään ensimmäiset kymmenen vuotta vuokrasopimukseen.
Toimeentulotukea määrättäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto
rinnastetaan vuokra-asuntoon. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä
asumismenoja ovat käyttövastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset
ja vesimaksut. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainanlyhennysosuutta ja
jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa,
ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi. Asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen
oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja ei asumistuessa
hyväksytä asumismenoiksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä
asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja.
Asumisoikeusmaksun tai osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista
varten otettujen lainojen korot voidaan ottaa huomioon muina asumismenoina täydentävää
toimeentulotukea myönnettäessä.
Omistusasunnossa (osakeasunto) asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja
ovat vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Omakotitalossa
kiinteistön hoitomenoja ovat lämmityskustannusten ja vesimaksujen lisäksi
muun muassa palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja puhtaanapitokustannukset.
Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen
henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot. Asumistukijärjestelmästä
poiketen toimeentulotuessa otetaan kuitenkin edellä mainitut korkomenot
huomioon vallitsevan käytännön mukaisesti kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen
hakijalla verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon.
Tämä menettely on perusteltua toimeentulotuessa, koska toimeentulotukea myönnettäessä
menot otetaan pääsääntöisesti huomioon todellista tarvetta vastaavina.
Toimeentulotukilaissa säädetty jokaisen velvollisuus pitää kykynsä
mukaan huolta omasta elatuksestaan ja toimeentulotuen viimesijaisuus
tarkoittavat myös sitä, että henkilön tulee mahdollisuuksien
mukaan ennalta varautua tiedossaan olevien, myöhemmin
erääntyvien maksujen, kuten asuntolainan korkojen suorittamiseen.
Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa tarpeellisiksi asumismenoiksi
voitiin hyväksyä asuntolainan koroista kuukautta
kohti laskettu osuus. Asunto-osakeyhtiön perimä remonttikustannus
oli asunnon perusparantamiseen verrattavissa oleva meno,
josta otettiin huomioon ainoastaan menon maksamiseen otettujen
lainojen korkomenot. (KHO 5.12.2001, taltio 3033.)
Milloin sähkölämmityksen kustannuksia ei saa selvitetyksi erikseen, voidaan lämmityssähkön
osuus sähkömenoista arvioida kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Tarvittaessa
voidaan arvioinnissa käyttää mahdollisessa asumistukipäätöksessä hyväksyttyjä lämmityskustannuksia
tai asumistuen määräytymisperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen
mukaisia lämmityskustannusten määriä (Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista
vuodelle 2007 1073/2006).
68
Vuokrarästejä ei pidetä asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuina juoksevina asumismenoina.
Vuokrarästit ovat velkoja. Jos niihin myönnetään toimeentulotukea, kyseeseen tulee ehkäisevä
tai täydentävä toimeentulotuki. Tilanteessa, jossa henkilölle tai perheelle myönnetään
erityisestä syystä takautuvasti toimeentulotukea toimeentulotukilain 15 §:n 4
momentin mukaisesti, vuokrarästit katsotaan perustoimeentulotuen menoiksi (ks. luku
6.8.4). Tällainen tilanne syntyy usein häätötilanteessa, jossa perhe ei ole hakenut ajoissa
toimeentulotukea.
joka on paikalliseen vuokratasoon nähden aivan liian pieni, mutta koska kaupunki on muutenkin konkurssin partaalla niin ymmäärrän jotenkin nihkeän linjan.
noiden suoraan copy-paste juttujen lähettämisen jookos?
rahalla saa aika hyvin jonkun kämpän Turusta, kun taas helsingistä on tuolla rahalla suhteellisen vaikea homma, ainakaan valinnanvaraa ei juuri ole yhtään kun tuohon sopivia asuntoja on 1 - 2 kpl kiitos tuon 20€ neliövuokran 25m2 jos tuota rajaa ei olisi niin ihan hyvinhän tuolta kämppiä löytyy, mutta nyt ilmeisesti helsinkiin muuttaessa täytyy katsella joku yli 25m2 joka maksaa just ja just ton 520€, luulisi kaupunginkin pääsevän halvemmalla jos tuota ei olisi kun porukka voisi ottaa vaikka noita reilut 400€ maksavia pieniä kämppiä.
on murheet joillakin.
Jos vaikka lopetaisit noiden kieltojen antamisen mitä kukin täällä saa kirjoittaa ja saako lainata tekstiä taustoiksi kirjoituksilleen, jookos?
En tiennytkään että sinulta tarttee lupa kysellä.
Minä kyllä pitäisin sitä suotavana, että täällä kerrottaisiin lähde mistä nuo revityt luvut ovat peräisin? Tuo vähän luottamusta lukea.
Jos se sinua häiritsee niin ihan tiedoksi: siinä hiiressä jos on sellainen vieritysnappi niin sitä pyörittämällä voi sen viestin ohittaa tai klikkaamalla tuolta sivun ylhäältä "1" sitten jos on lainattua tekstiä jossain viestissä ja saat väristys oireita, niin klikkaamalla jotain muuta viestiä, saat epämieluistan viestin ohitettua.
Ymmärrän että tällaisten tekstien kanssa on joillakin vaikeuksia lukea, jotka ei ole tottunut lakitekstiä lukemaan, mutta ihan kaikkea ei tarvitse, eikös, lukea jos tuottaa ymmärtämisvaikeuksia, jookos?
Parempi sen on copy-paste "juttuja" käyttää, kun se että ihan omin mutu-tuntumin kertoo jotain, mitä on itse soveltanut.
Nytkin kaipaisin vähän parempaa taustaa noille hinnoille. eli mistä peruste noille väittämille löytyy.
Mä voisin vinkata "muutaman" viestiketjun täällä, missä tuota copy-pastea on enemmänkin käytetty.
Siellä sunlaisellas palstapoliisilla olis enemmän työsarkaa.
Tässä sullekin ohje, miten tuo tehdään, kun sinä et voi sitä suoraan kysyä. Kiellät sen toisilta (millähän oikeudella?) kun et osaa sitä itse tehdä.
2.1 Kopioi-Liitä ja Leikkaa-Liitä (Copy-Paste and Cut-Paste)
Perinteisin sovellusten välinen tiedonsiirtotapa on tiedon siirtäminen leikepöydän kautta. Kopioitava objekti aktivoidaan toisessa ohjelmassa ja siirretään leikepöydälle ohjelman Muokkaa (Edit) -valikon kautta, josta yleensä löytyy komento Kopioi(Copy) taiLeikkaa(Cut). Siirtymällä kohdeohjelmaan ja valitsemalla sieltä Muokkaa(Edit) -valikon alta komento Liitä(Paste) voidaan liittää kopioitu tai leikattu objekti osaksi aktiivisen ohjelman työkirjaa.
olikos sinulle vähän liian paljon tekstiä luettavaksi? ja niin perin vaikeatajuistakin vielä?
Se ei oo kuule mun ongelma
Ihan kyllä ekaa kertaa laitoin tekstiä siitä, mitä ette osaa itse netistä etsiä.
Hakupalvelun käyttö on aika helppo oppia - tai no, ehkä ei sinulle.
http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B649-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf
toimeentulotukiasiakkaille kerrotaan oikeata tietoa. Tietenkin toimeentulotuen määräytymisperusteet pitäisi olla salaisia eikä niistä saisi kyseleville köyhille kertoa. Jos sosiaalityöntekijöillä on tietoa, niin sehän riittää - eikös?
Kiitos henkilöille, jotka viitsivät jakaa tietoa meille, jotka eivät osaa etsiä oikeata tietoa oikeasta paikasta. Kirjaston nettiajat ovat rajallisia ja aikaa tiedon etsimiseen netistä ei juurikaan ole.
jutut löytää ihan jokainen idiootti, ei niitä tarvitse tänne tunkea, tämä kun on KESKUSTELUPALSTA. Jos on ihan pakko esittää niin pelkkä linkkikin varmasti riittää.
sosiaalilautakunta ei voi päättää sitovia maksimivuokria vaan aina on käytettävä tapauskohtaista harkintaa ja jos vuokra on liian suuri niin sossun on kyettävä osoittamaan edullisempi asunto ja muuttamiseenkin on varattava pari kuukautta aikaa.
Valittaminen kannattaa aina.
http://www.valtakunta.info
Hyvä lista mutta koska netissä ei mihinkään voi luottaa niin laitatko linkkiä esim helsingin osalta?
Onkos asunnoissa neliörajoituksia? Esim yhdelle hengelle vaikkei 520€ ylittyisikään? Onko linkkejä?