Harava vai ufo

DigiMAX-120 parabolinen antenni.
http://www.laatuantenni.fi/tuotteet/tuotteet_antennit.shtml

Pienempi versio:
http://www.solidsignal.com/prod_display.asp?PROD=AD-DB2&xzoom=Large#xview

jonka (tapaisen) voi rakentaa itse:
http://www.lumenlab.com/forums/index.php?showtopic=9613

http://www.satkaikkonen.com/product_catalog.php?c=33

parab kirjoitti:

DigiMAX-120 parabolinen antenni.
http://www.laatuantenni.fi/tuotteet/tuotteet_antennit.shtml

Lue lisää

tosi kallis antenni. 459 euroa vahvistimen kanssa.
http://www.engel.es/Publica/DetalleProducto.cfm?Id=AN6110K

> koska se on tarkasti tuunnattavissa.

Ja lisäksi se on tarkasti suunnattavissa. Ja se myös pitää suunnata, koska sen suuntakuvio on suoraan eteenpäin suuntautuva keila. Toisissa kapeampi, toisissa leveämpi.

tgbtgb kirjoitti:

> koska se on tarkasti tuunnattavissa.

Ja lisäksi se on tarkasti suunnattavissa. Ja se myös pitää suunnata, koska sen suuntakuvio on suoraan eteenpäin suuntautuva keila. Toisissa kapeampi, toisissa leveämpi.

Lue lisää

Löytyy tuolta, on kokeiltu, toimii mahtavasti:
http://personal.inet.fi/yritys/simon.tuonti.oy/aktant.htm

ja parempia kirjoitti:

Löytyy tuolta, on kokeiltu, toimii mahtavasti:
http://personal.inet.fi/yritys/simon.tuonti.oy/aktant.htm

Lue lisää

Tuo ei ole kyllä parempi verrattuna aikaemmin mainittuihin antenneihin, jos haluaa hyvän näkyvyyden muualla kuin hyvässä kentässä.

4 elementtisellä antennilla vahvistus jää huonoksi. Tarpeeksi hyvässä kentässä toki tuokin on riittävä, mutta ei verrattavissa isompiin antenneihin joiden vahvistus on 15dB tai enemmän.

Hyvää antennissa on pieni koko ja halpa hinta, koska antenni sisältää vahvistimen ja virtalähdekin tulee mukana.

heh hee kirjoitti:

Tuo ei ole kyllä parempi verrattuna aikaemmin mainittuihin antenneihin, jos haluaa hyvän näkyvyyden muualla kuin hyvässä kentässä.

4 elementtisellä antennilla vahvistus jää huonoksi. Tarpeeksi hyvässä kentässä toki tuokin on riittävä, mutta ei verrattavissa isompiin antenneihin joiden vahvistus on 15dB tai enemmän.

Hyvää antennissa on pieni koko ja halpa hinta, koska antenni sisältää vahvistimen ja virtalähdekin tulee mukana.

Lue lisää

Tuolta näkee antennin vahvistuksen, kun jättää pois 30 desibelin vahvistimella aikaan saadun vahvistuksen.
http://www.sowar.com.pl/PRO/GANT.htm

heh hee kirjoitti:

Tuolta näkee antennin vahvistuksen, kun jättää pois 30 desibelin vahvistimella aikaan saadun vahvistuksen.
http://www.sowar.com.pl/PRO/GANT.htm

Lue lisää

Vain tollot katsoo pelkkiä desibelejä.
Kuvaa pitäisi katsoa ja sen häiriöttömyyttä.
Rakenne ja hyvä vahvistinintegraatio ratkaisee paremmuuden.
On kokeiltu tuon dipolimattoantennin kanssa ja yllätys yllätys, Sowar näytti paljon paremmin, kuin tuo paremmin grillialustana toiminut antenni.
Tämä Sowar on jo varsinkin karavaanimatkailijoiden keskuudessa saanut legendaarisen maineen, mutta julkisuutta se ei ole tarpeeksi saanut, jotta joku lehti sen testaisi.
Mm. bilteman antenni jää erittäin kauas tämän antennin toimivuudesta.

Moittikaa sitten, kun olette sen jossain nähneet sen toiminnassa ja joku toinen samanmoinen on parempi. Ei taida aivan heti löytyä ?

Katsotaan kuvaa, eikä desibelejä.

Turha haukkua heh heh ennenkuin testaat.

pelkkiä desibelejä kirjoitti:

Vain tollot katsoo pelkkiä desibelejä.
Kuvaa pitäisi katsoa ja sen häiriöttömyyttä.
Rakenne ja hyvä vahvistinintegraatio ratkaisee paremmuuden.
On kokeiltu tuon dipolimattoantennin kanssa ja yllätys yllätys, Sowar näytti paljon paremmin, kuin tuo paremmin grillialustana toiminut antenni.
Tämä Sowar on jo varsinkin karavaanimatkailijoiden keskuudessa saanut legendaarisen maineen, mutta julkisuutta se ei ole tarpeeksi saanut, jotta joku lehti sen testaisi.
Mm. bilteman antenni jää erittäin kauas tämän antennin toimivuudesta.

Moittikaa sitten, kun olette sen jossain nähneet sen toiminnassa ja joku toinen samanmoinen on parempi. Ei taida aivan heti löytyä ?

Katsotaan kuvaa, eikä desibelejä.

Turha haukkua heh heh ennenkuin testaat.

Lue lisää

Ehkä on kätevä antenni karavaanikäyttöön siksi, että se on pieni ja vahvistin on integroitu antenniin, jottei tarvitse erikseen asentaa vahvistinta tai mastovahvistinta.

Mutta kyllä se vain niin on, että ne desibelit (maksimivahvitus ja vahvitus eri taajuuksilla) kertovat antennin tehokkuuden. Veikkaan, että ei ole Sowar keksinyt sellaista antennia, joka ei noudattaisi fysiikan lakeja. Turhaa on alkaa tehotonta antennia asentamaan paikkaan, jossa kentänvoimakkuus on huono. Vaikka olisi kuinka legendaarinen maine, niin jo antennipaikkaa mittarilla mitattaessa voi sanoa millainen antenni on riittävä digin näkymiseen ja takaa riittävän säävaran. Mainospuheet eivät auta.


Antennin vahvistus on se, joka määrää kantoaaltokohinasuhteelle ylärajan. Jos antennista saadaan 40dBuV jännite, tulee kantoaaltokohinasuhteeksi 38dB, koska elektronien aiheuttama lämpökohina on noin 2dBuV. Tämän jälkeen tulee vahvistin, jonka vahvistus olkoon vaikka 20dB ja kohinaluvun 3dB.

Vahvistin vahvistaa sekä kohinaa, että alkuperäistä signaalia (S=60dBuV, N=22dBuV) ja lisää mukaan myös oman kohinansa huonontaen kantoaaltokohinasuhdetta 3dB. Nyt C/N on 35dB, eli huonompi kuin ennen vahvistinta. Vahvistimen jälkeen on kaapelia ja mahdollisesti haaroittimia, jaottimia ja antennirasia, jotka kaikki vaimentavat signaalia. Olkoon nämä vaimennukset esimerkiksi 10dB (pieni järjestelmä). Viimeisena ketjussa on vastaanotin, jolla on oma kohinatasonsa (kohinaluku, herkkyys), vaikkama 6dB.

Ilman vahvistinta lopulliseksi kantoaaltokohinasuhteeksi tulisi 40 - 2 - 10 - 6 = 22 dB. Signaali vaimenee suhtessa boksin kohinaan, joka heikentää C/N-suhdetta. Antennin jälkeiseksi kohinaluvuksi tulisi 16dB

Vahvistimen kanssa kohinaluvuksi tulisi
Fr = (Frest -1)/Glna Flna
Fr = ( 10^(16/10) -1 )/10^(20/10) 10^(3/10)
Fr = (39,81 - 1)/100 2,00 = 2,39
Eli desibeleissä 10*log(2,39) = 3,8 dB.

Nyt kantoaaltokohinasuhde olisi 40 - 2 - 3,8 = 34,2 dB ! Huomattava parannus verrattuna ilman vahvistinta saatuun 22 dB:iin. Vahvistimen jälkeen C/N oli 35 dB, eli vahvistuksen ansiosta C/N säilyi lähes muuttumattomana.

Signaalintaso rasialla on vahvistimen kanssa on 60 dBuV.

Jos vastaanotin olisi laitettu suoraan kiinni antenniin ja antennikaapelin vaimennus olisi vain 1dB (5m kaapelia), olisi C/N 40 - 2 - 1 - 6 = 31 dB, eli huonompi kuin vahvistimen ja sen jälkeisten vaimennusten kanssa.

Tämä (kaikki yllä oleva) on yksinkertaistetusti vahvistimen vaikutus. Et voi verrata eri antenneja keskenään esim. tv-kuvan perusteella tai mittaamalla antennirasiasta, jos toisessa on valmiina vahvistin ja toisessa ei (taloihin tarkoitetuissa antenneissa ei yleensä ole vahvistinta integroituna vaan sopiva vahvistin hankitaan tilanteen mukaan). 5 dB:n antennista ei voi tehdä 15 dB:n antennia hankkimalla 10 dB:n vahvisinta.

Kuten alussa tuli selväksi antennin vahvistus määrää signaalin laadulle ylärajan. Vahvistimella pyritään säilyttämään laatu hyvänä loppuun asti.
Jos antennilta saadaan esimerkiksi 5 dB voimakkaampisignaali, paranee C/N 5 dB:iä.

Mitä tehokkaampi antenni sitä suuntaavampi se on. Koska suuntaavampi antenni vastaanottaa signaaleja heikommin sivuilta, ei se myöskään kerää niin helposti häiriöitä ympäristöstä ja sivuilta tulevat heijastuksetkin vaimenevat enemmän. Antennin vahvistus vaihtelee taajuuden mukaan ja antenneja on saatavilla laajakaistaisina esimerkiksi UHF-alueen kanavat 21 - 69 kattavina tai kanavaryhmä antenneina kuten esimerkiksi 21 - 38.

Vahvistimen käytössä on se vaara, että jos vahvistimeen tulee liian voimakkaita signaaleja ei vahvistin jaksa enää tuottaa särötöntä ulostuloa. Vahvistus voi myös nostaa paremmin esiin varjoja analogisesta tv-kuvasta. Hieman kohinaisempi kuva voi näyttää paremmalle kuin selkeät varjot kuvassa.

Tämä oli _minun oma_ näkemys asiasta. Ovatko kaikki ne tolloja, jotka tutkivat/miettivät asioita (myös niissä desibeleissä!) ja pyrkivät valitsemaan tilanteeseen sopivat laitteet, jotka jättävät myös pelivaraa, ettei signaalin vaihtelut, huono sää jne tuota ongelmia.

Digikuvasta on todella hankala sanoa onko signaalin laatu kuinka kaukana/lähellä minimirajaa, joka vaaditaan häiriöttömään vastaanottoon. Signaalin voimakkuus ei kerro totuutta ja monien digiboksien signaalin laadun mittari (0 - 100%) näyttää aina 100%, jos ensimmäisen virheenkorjausasteen (viterbi-dekoodaus) jälkeen ei ole virheitä. Näkyvyysraja voi olla joko lähellä tai sitten pelivaraa vielä on.

Tässä muutamia tämän forumin keskusteluista kerättyjä ja pari muuta asiaan liittyvää linkkiä.
http://www.geocities.com/toddemslie/UHF-TV-DX.html
http://www.hdtvprimer.com/ISSUES/erecting_antenna.html
http://www.joutsa.fi/lukio/antennit/
http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit/digiantenni.htm
http://www.kathrein.de/en/sat/tinfos/download/Planning_and_Installation_Instructions.pdf
http://wiki.ham.fi/Kohinaluku
Pientalon antenniopas
http://www.digitv.fi/binary.asp?path=1;2997;8218;7637;7955
http://www.megalithia.com/elect/fieldstrex.html
http://www.k5rmg.org/tech/FS.html

desibelittäjät kirjoitti:

Ehkä on kätevä antenni karavaanikäyttöön siksi, että se on pieni ja vahvistin on integroitu antenniin, jottei tarvitse erikseen asentaa vahvistinta tai mastovahvistinta.

Mutta kyllä se vain niin on, että ne desibelit (maksimivahvitus ja vahvitus eri taajuuksilla) kertovat antennin tehokkuuden. Veikkaan, että ei ole Sowar keksinyt sellaista antennia, joka ei noudattaisi fysiikan lakeja. Turhaa on alkaa tehotonta antennia asentamaan paikkaan, jossa kentänvoimakkuus on huono. Vaikka olisi kuinka legendaarinen maine, niin jo antennipaikkaa mittarilla mitattaessa voi sanoa millainen antenni on riittävä digin näkymiseen ja takaa riittävän säävaran. Mainospuheet eivät auta.


Antennin vahvistus on se, joka määrää kantoaaltokohinasuhteelle ylärajan. Jos antennista saadaan 40dBuV jännite, tulee kantoaaltokohinasuhteeksi 38dB, koska elektronien aiheuttama lämpökohina on noin 2dBuV. Tämän jälkeen tulee vahvistin, jonka vahvistus olkoon vaikka 20dB ja kohinaluvun 3dB.

Vahvistin vahvistaa sekä kohinaa, että alkuperäistä signaalia (S=60dBuV, N=22dBuV) ja lisää mukaan myös oman kohinansa huonontaen kantoaaltokohinasuhdetta 3dB. Nyt C/N on 35dB, eli huonompi kuin ennen vahvistinta. Vahvistimen jälkeen on kaapelia ja mahdollisesti haaroittimia, jaottimia ja antennirasia, jotka kaikki vaimentavat signaalia. Olkoon nämä vaimennukset esimerkiksi 10dB (pieni järjestelmä). Viimeisena ketjussa on vastaanotin, jolla on oma kohinatasonsa (kohinaluku, herkkyys), vaikkama 6dB.

Ilman vahvistinta lopulliseksi kantoaaltokohinasuhteeksi tulisi 40 - 2 - 10 - 6 = 22 dB. Signaali vaimenee suhtessa boksin kohinaan, joka heikentää C/N-suhdetta. Antennin jälkeiseksi kohinaluvuksi tulisi 16dB

Vahvistimen kanssa kohinaluvuksi tulisi
Fr = (Frest -1)/Glna Flna
Fr = ( 10^(16/10) -1 )/10^(20/10) 10^(3/10)
Fr = (39,81 - 1)/100 2,00 = 2,39
Eli desibeleissä 10*log(2,39) = 3,8 dB.

Nyt kantoaaltokohinasuhde olisi 40 - 2 - 3,8 = 34,2 dB ! Huomattava parannus verrattuna ilman vahvistinta saatuun 22 dB:iin. Vahvistimen jälkeen C/N oli 35 dB, eli vahvistuksen ansiosta C/N säilyi lähes muuttumattomana.

Signaalintaso rasialla on vahvistimen kanssa on 60 dBuV.

Jos vastaanotin olisi laitettu suoraan kiinni antenniin ja antennikaapelin vaimennus olisi vain 1dB (5m kaapelia), olisi C/N 40 - 2 - 1 - 6 = 31 dB, eli huonompi kuin vahvistimen ja sen jälkeisten vaimennusten kanssa.

Tämä (kaikki yllä oleva) on yksinkertaistetusti vahvistimen vaikutus. Et voi verrata eri antenneja keskenään esim. tv-kuvan perusteella tai mittaamalla antennirasiasta, jos toisessa on valmiina vahvistin ja toisessa ei (taloihin tarkoitetuissa antenneissa ei yleensä ole vahvistinta integroituna vaan sopiva vahvistin hankitaan tilanteen mukaan). 5 dB:n antennista ei voi tehdä 15 dB:n antennia hankkimalla 10 dB:n vahvisinta.

Kuten alussa tuli selväksi antennin vahvistus määrää signaalin laadulle ylärajan. Vahvistimella pyritään säilyttämään laatu hyvänä loppuun asti.
Jos antennilta saadaan esimerkiksi 5 dB voimakkaampisignaali, paranee C/N 5 dB:iä.

Mitä tehokkaampi antenni sitä suuntaavampi se on. Koska suuntaavampi antenni vastaanottaa signaaleja heikommin sivuilta, ei se myöskään kerää niin helposti häiriöitä ympäristöstä ja sivuilta tulevat heijastuksetkin vaimenevat enemmän. Antennin vahvistus vaihtelee taajuuden mukaan ja antenneja on saatavilla laajakaistaisina esimerkiksi UHF-alueen kanavat 21 - 69 kattavina tai kanavaryhmä antenneina kuten esimerkiksi 21 - 38.

Vahvistimen käytössä on se vaara, että jos vahvistimeen tulee liian voimakkaita signaaleja ei vahvistin jaksa enää tuottaa särötöntä ulostuloa. Vahvistus voi myös nostaa paremmin esiin varjoja analogisesta tv-kuvasta. Hieman kohinaisempi kuva voi näyttää paremmalle kuin selkeät varjot kuvassa.

Tämä oli _minun oma_ näkemys asiasta. Ovatko kaikki ne tolloja, jotka tutkivat/miettivät asioita (myös niissä desibeleissä!) ja pyrkivät valitsemaan tilanteeseen sopivat laitteet, jotka jättävät myös pelivaraa, ettei signaalin vaihtelut, huono sää jne tuota ongelmia.

Digikuvasta on todella hankala sanoa onko signaalin laatu kuinka kaukana/lähellä minimirajaa, joka vaaditaan häiriöttömään vastaanottoon. Signaalin voimakkuus ei kerro totuutta ja monien digiboksien signaalin laadun mittari (0 - 100%) näyttää aina 100%, jos ensimmäisen virheenkorjausasteen (viterbi-dekoodaus) jälkeen ei ole virheitä. Näkyvyysraja voi olla joko lähellä tai sitten pelivaraa vielä on.

Tässä muutamia tämän forumin keskusteluista kerättyjä ja pari muuta asiaan liittyvää linkkiä.
http://www.geocities.com/toddemslie/UHF-TV-DX.html
http://www.hdtvprimer.com/ISSUES/erecting_antenna.html
http://www.joutsa.fi/lukio/antennit/
http://www.sci.fi/~oh2bio/antennit/digiantenni.htm
http://www.kathrein.de/en/sat/tinfos/download/Planning_and_Installation_Instructions.pdf
http://wiki.ham.fi/Kohinaluku
Pientalon antenniopas
http://www.digitv.fi/binary.asp?path=1;2997;8218;7637;7955
http://www.megalithia.com/elect/fieldstrex.html
http://www.k5rmg.org/tech/FS.html

Lue lisää

Ainakin minä valitsen sellaisen antennin kuin tarvitsen, enkä valitse sitä pelkkien arvojen perusteella.

Sowar Dexta antenni toimii erinomaisesti, sitä et numeroiden perusteella voi väittää.
Tai väittäähän voit vaikka kuinka kauan, näkemättä edes antennia luonnossa, mutta silloin sinua voi kutsua desibelipelleksi.

Kun noin kiinnostaa, niin eikö kannata sellaista testata, niin voit meille muille käyttäjille sitten nauraa syystä, jos ei ole kokoonsa ja hintaansa nähden erinomainen antenni.

Nuo alemmat vahvistuskuviot ovat ilmeisesti mitattu integroidun vahvistimen vaimennusnuppien ollessa ääriala-asennossa, joten antennisignaali lienee vaimennettu alle itse elementtien antaman tason. Vai miten pystyt nuo muuten mittaamaan ?
Mittaukset tehty vaimennuspotikoiden min ja max arvoilla.

toimii erinomaisesti kirjoitti:

Ainakin minä valitsen sellaisen antennin kuin tarvitsen, enkä valitse sitä pelkkien arvojen perusteella.

Sowar Dexta antenni toimii erinomaisesti, sitä et numeroiden perusteella voi väittää.
Tai väittäähän voit vaikka kuinka kauan, näkemättä edes antennia luonnossa, mutta silloin sinua voi kutsua desibelipelleksi.

Kun noin kiinnostaa, niin eikö kannata sellaista testata, niin voit meille muille käyttäjille sitten nauraa syystä, jos ei ole kokoonsa ja hintaansa nähden erinomainen antenni.

Nuo alemmat vahvistuskuviot ovat ilmeisesti mitattu integroidun vahvistimen vaimennusnuppien ollessa ääriala-asennossa, joten antennisignaali lienee vaimennettu alle itse elementtien antaman tason. Vai miten pystyt nuo muuten mittaamaan ?
Mittaukset tehty vaimennuspotikoiden min ja max arvoilla.

Lue lisää

Alkuperäinen kysyjä ehdotti katolle asennettavaksi harava-antenniksi tätä
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1958
ja triaxin UFO-antennia.

Ja sitten oli mielipide, että harava on katolle parempi.

Sitten ehdotettiin Sowar Dexta -antennia viestissä:
"Ja vielä lisää" Kirjoittanut: "ja parempia"
Otsikko viittaa mielipiteeseen, että Dexta on parempi kuin katolle ehdotettu 15 desibelin Engelin antenni.

Sitten tähän on vastattu asiallisesti:
"Tuo ei ole kyllä parempi verrattuna aikaemmin mainittuihin antenneihin, jos haluaa hyvän näkyvyyden muualla kuin hyvässä kentässä."

"4 elementtisellä antennilla vahvistus jää huonoksi. Tarpeeksi hyvässä kentässä toki tuokin on riittävä, mutta ei verrattavissa isompiin antenneihin joiden vahvistus on 15dB tai enemmän."

"Hyvää antennissa on pieni koko ja halpa hinta, koska antenni sisältää vahvistimen ja virtalähdekin tulee mukana."

Huonossa kentässä pitää olla tehokkaampi antenni. Tämä tuli varmasti selville aiemmin laskuissa ja on aivan yleistä tietoa. Myös se on selvitetty, että vahvistimella ei voi korvata antennin pienuutta. Antennin kokoa ja hintaa on kehuttu yllä.

Sitten yritin valaista antennin tärkeyttä ja vahvistimen roolia tv-vastaanotossa. Kerätyissä linkeissä on lisää asiaa ja kirjastosta saa kirjoja, joissa asioita on selitetty laajemmin.

Toisessa keskustelussa on kerrottu digin näkymisesta virkkuukoukulla ja rautalangalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=4500000000000395&posting=22000000028508463
Virkkuukoukkua voisi kehua vaikka kuinka paljon, mutta se ei ole verrattavissa Sowariin eikä virkkuukoukku varmasti pysty korvaamaan Sowaria kentässä, jossa virkkuukoukun teho ei enää riitä. Saman voi sanoa Sowarista ja suuremmista antenneista.

Sowarin antennissa on vain 2 suuntainelementtiä, joten sen tehokkuus jää pieneksi. 2 suuntaimella ei pysty kilpailemaan antennien kanssa, joissa on suuntaimia on 25 tai vaikkapa 75. 3dB vahvistuksen kasvu tarkoittaa tehon kaksinkertaistumista, joka tarkoittaa antennin koon noin kaksinkertaistumista.
http://www.hdtvprimer.com/ANTENNAS/glossaryA.html#antennaap

Sowarissa on dipoli myös VHF-aluelle, jotka eivät näy UHF-antenneilla. Sowarins suuntakuviosta näkeekin ilman suuntaimia olevan dipolin kuvion
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dipoliantenni
http://www.antenytv.pl/PRO/GANT.htm

Missään vaiheessa ei ole vertailtu Sowaria muihin samankokoisiin antenneihin. Vaan tuotu esille, että se ei ole verrattavissa (eikä sillä voi korvata) tehokkaisiin antenneihin ja että pieniä vahvistimella varustettuja taika-antenna, jotka voittavat suuret antennit tehossa, ei ole olemassa. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän antenneihin ja radioaaltojen etenemiseen liittyy asioita ja kyllähän ne hieman opiskelua vaativatkin.

Itse en löytänyt mistään mainintaa millainen vahvistin Sowarin antenissa on. VHF-alueella luulisi olevan luokkaa 20dB. Vertailun vuoksi: Triaxin yagi 6 -antennin maksimivahvistus on 8,5dBi. http://www.triax.dk/upload/107205fl_Yagi_6_Aerial_[F-con]_260x253.Png
ja Triax Unix 100 -antennin vahvistus on 17dBi ja pituus yli 2,3 metriä.
http://www.triax.dk/upload/107768fr_UNIX_100_Aerial_[F-con]_21-50_259x158.Png

Itse en ala Sowarin antennia kokeilemaan, kun sillä ei edes teoreettisesti voi saada digikanavia täällä näkymään, mutta hyvä että itse asut sellaisessa paikassa, että pienikin antenni riittää.

Mmmh eiköhän nyt tullut oleellisimmat asiat parissa viestissä.

desibelittäjät kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä ehdotti katolle asennettavaksi harava-antenniksi tätä
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1958
ja triaxin UFO-antennia.

Ja sitten oli mielipide, että harava on katolle parempi.

Sitten ehdotettiin Sowar Dexta -antennia viestissä:
"Ja vielä lisää" Kirjoittanut: "ja parempia"
Otsikko viittaa mielipiteeseen, että Dexta on parempi kuin katolle ehdotettu 15 desibelin Engelin antenni.

Sitten tähän on vastattu asiallisesti:
"Tuo ei ole kyllä parempi verrattuna aikaemmin mainittuihin antenneihin, jos haluaa hyvän näkyvyyden muualla kuin hyvässä kentässä."

"4 elementtisellä antennilla vahvistus jää huonoksi. Tarpeeksi hyvässä kentässä toki tuokin on riittävä, mutta ei verrattavissa isompiin antenneihin joiden vahvistus on 15dB tai enemmän."

"Hyvää antennissa on pieni koko ja halpa hinta, koska antenni sisältää vahvistimen ja virtalähdekin tulee mukana."

Huonossa kentässä pitää olla tehokkaampi antenni. Tämä tuli varmasti selville aiemmin laskuissa ja on aivan yleistä tietoa. Myös se on selvitetty, että vahvistimella ei voi korvata antennin pienuutta. Antennin kokoa ja hintaa on kehuttu yllä.

Sitten yritin valaista antennin tärkeyttä ja vahvistimen roolia tv-vastaanotossa. Kerätyissä linkeissä on lisää asiaa ja kirjastosta saa kirjoja, joissa asioita on selitetty laajemmin.

Toisessa keskustelussa on kerrottu digin näkymisesta virkkuukoukulla ja rautalangalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=4500000000000395&posting=22000000028508463
Virkkuukoukkua voisi kehua vaikka kuinka paljon, mutta se ei ole verrattavissa Sowariin eikä virkkuukoukku varmasti pysty korvaamaan Sowaria kentässä, jossa virkkuukoukun teho ei enää riitä. Saman voi sanoa Sowarista ja suuremmista antenneista.

Sowarin antennissa on vain 2 suuntainelementtiä, joten sen tehokkuus jää pieneksi. 2 suuntaimella ei pysty kilpailemaan antennien kanssa, joissa on suuntaimia on 25 tai vaikkapa 75. 3dB vahvistuksen kasvu tarkoittaa tehon kaksinkertaistumista, joka tarkoittaa antennin koon noin kaksinkertaistumista.
http://www.hdtvprimer.com/ANTENNAS/glossaryA.html#antennaap

Sowarissa on dipoli myös VHF-aluelle, jotka eivät näy UHF-antenneilla. Sowarins suuntakuviosta näkeekin ilman suuntaimia olevan dipolin kuvion
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dipoliantenni
http://www.antenytv.pl/PRO/GANT.htm

Missään vaiheessa ei ole vertailtu Sowaria muihin samankokoisiin antenneihin. Vaan tuotu esille, että se ei ole verrattavissa (eikä sillä voi korvata) tehokkaisiin antenneihin ja että pieniä vahvistimella varustettuja taika-antenna, jotka voittavat suuret antennit tehossa, ei ole olemassa. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän antenneihin ja radioaaltojen etenemiseen liittyy asioita ja kyllähän ne hieman opiskelua vaativatkin.

Itse en löytänyt mistään mainintaa millainen vahvistin Sowarin antenissa on. VHF-alueella luulisi olevan luokkaa 20dB. Vertailun vuoksi: Triaxin yagi 6 -antennin maksimivahvistus on 8,5dBi. http://www.triax.dk/upload/107205fl_Yagi_6_Aerial_[F-con]_260x253.Png
ja Triax Unix 100 -antennin vahvistus on 17dBi ja pituus yli 2,3 metriä.
http://www.triax.dk/upload/107768fr_UNIX_100_Aerial_[F-con]_21-50_259x158.Png

Itse en ala Sowarin antennia kokeilemaan, kun sillä ei edes teoreettisesti voi saada digikanavia täällä näkymään, mutta hyvä että itse asut sellaisessa paikassa, että pienikin antenni riittää.

Mmmh eiköhän nyt tullut oleellisimmat asiat parissa viestissä.

Lue lisää

Nyt sitten ei kaipaisi, kuin kokemuksia muilta Sowarin käyttäjiltä.

Oma kokemukseni on, että se toimii erittäin hyvin. Matkoina on ollut lähes 100 kilometriin saakka asemasta.

Siis muiltakin oikeasti Sowaria käyttäneiltä olisi kokemukset nyt tervetulleita.
Eikä sitten mitään teoreettisia kokeiluja, vaan ihan oikeita.