Hiidenportti

Kävin tuolla 70-luvulla ja näin sillä reissulla elämäni ekan (ja luultavasti ainoan) ihka-elävän karhun!!
Oltiin siinä kasvatus-isän johdolla jo päivä uisteltu ja muutama kalkin oli tullut. Leiriydyttiin selaiseen poukamaan,jossa oli luonnonhiekkaranta.Paisteltiin kaloja ja saatiin vieraita: Metsänvartija kävi kertomassa,ett alueella saattaa liikua karhu,mutta se on semmonen marjaskarhu vaan, ei siitä tarvi välittää...
Käytiin sitten nukkumaan,mut niinkuin usein käy;
Piti aamu-yöstä käydä pissalla.
Siinä kyykkiessä ihmettelin loisketta rannassa ja nousin sitten asioituani siihen penkalle,jonka takana telttamme olivat.
Ja yllätys oli melkoinen! Rannassa oli karhu peppu minuun päin!
Se nousi takajaloilleen ja käänsi ylävartalonsa ja päänsä minuun päin ja röhähti.Sitten se laskeutui alas ja otti jalat alleen!
Lujaa meni.
Ja minä lujaa teltoille.
Tarinaani oli muidenkin pakko uskoa,sen verran komeat oli tassunjäljet rantahiekassa.

Paikasta muistan tummat vedet ja komeat maastot ja männikkömetsät.
Sekä pari miestä Ladallaan,yrittämässä päästä sisään,koska avaimet olivat hukkuneet jonnekkin maastoon!

siellä käynyt, kauan, kauan sitten.
Ihan hienot maisemathan siellä oli.
Pitäisi ottaa joskus tässä vielä uusiksi.
Siltä reissulta jäi mieleen muutakin kuin
maisemat, silloin oli poikkeuksellisen paljon
mäkäriä, mutta kesäänhän ne vain kuuluu.:))