Olen elänyt nämä päivät;
tuntenut yksinäisyyden
repivän minua hajalle
kävellyt rannalla, katsellut aaltoja
kulkenut yli hautojen, ikävän maan
nähnyt miten aurinko vajoaa kohti surun vaippaa
ja kuitenkin, kaikesta huolimatta
tuntenut läheisyytesi lämmön yön kylmyydessä
kuunnellut meressä aaltojen ääntä, jossa soitetaan lauluasi, nimeäsi
kuollut sanoille, elämälle
syntynyt rakastamaan Sinua
tuntenut yksinäisyyden
repivän minua hajalle
kävellyt rannalla, katsellut aaltoja
kulkenut yli hautojen, ikävän maan
nähnyt miten aurinko vajoaa kohti surun vaippaa
ja kuitenkin, kaikesta huolimatta
tuntenut läheisyytesi lämmön yön kylmyydessä
kuunnellut meressä aaltojen ääntä, jossa soitetaan lauluasi, nimeäsi
kuollut sanoille, elämälle
syntynyt rakastamaan Sinua
Vastaukset 6
Vanhimmat
en osaa oikeita sanoja
vain tämän hetken .. äärettömyys
kaipuuni luoksesi, vaikka tiedän nimesi
vain nimen, vain kuiskauksen
armottoman talven vankina
mihin katosi rohkeuteni
pian ilta, yö, aamunkoitto
rakkaani, sanomatta jää, rakastan sinua
poissa lämpösi, yön kylmyys, lopullisuus
taivas rakkauden äärellä;
yhteensidotut elämät
niin ootkohan joku ihan pilipali mies...
tekemistä, kuin käydä runojen kirjoittajia loukkaamaan - tämähän on runopalsta, herre gud!
Runoista puhutaan, ei niiden tekijöistä.
Koska en ammattikriitikko, tyydyn sanomaan, runo oli kaunis - rakentavampi kriitikko sanokoon enemmän.
Aivan uskomaton runo - kaunis kuin syksyn kirpeä aamu...
kiitos tuhannesti näistä runoistasi, molemmista,,olen lukenut ne moneen kertaan vaikka kone jumittaa,, kärsivällisesti, he, :))
jotka on todella kauniita, pidän niistä paljon,,k-i-i-t-o-s :))
ihanaa päivän jatkoo**
Yksinäisyys ja ikävä kuvastuu runossasi
pidin erityisesti "kävellyt rannoilla, katsellut..."
"kulkenut yli hautojen, ikävän maan...."
koko runo kulkee syvissä tunteissa
"kuunnellut meressä aaltojen ääntä...",
viimeinen rivi kruunasi hienon runosi
Tämä oli sykähdyttävän kaunista luettavaa kuten muutkin runosi, kiitos kun jaat meille lukijoille ajatukseksi runojen muodossa
T. Liona