lapselle syövästä. Kun olen käynyt sädehoidoissa on 7-vuotiaamme ollut mukana, nähnyt kaikki ne laitteet ja "jutellut" henkilökunnan kanssa. Nyt olen saanut kritiikkiä siitä, että olen vienyt lapsen sinne "sairaiden" keskelle. Niin pieni ei kuulemma ymmärrä mistä on kysymys... Kritiikki tullut sukulaisilta.
kuinka paljon olette
kertoneet
10664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vastasin,mutta meni kai "ketuille"
Minua kehoitettiin ottamaan lapsi mukaan.Oli tosin vanhempi kuin sinua.Tiedän monta keiden lapsi on ollut seuraamassa lasin takaa kun tykitetään.Ovat tykänneet ja pitäneet "tähtien sota"meininkinä.Paljon helpompi puhua kaikesta sen jälkeen kun lapsi on ollut ikään kuin osallistumassa ja mukana prosessissa.Suosittelen!Lapset suhtautuvat kaikkeen sen jälkeen paljon luontevammin.Asia on suruulinen ja vakava,mutta osaavat kysyäkin sen jälkeen luontevasti kaikesta.
Mieli rauhoittui. Itse en edes osannut ajatella tehneeni mitään väärää. Lapsikin on ollut innolla mukana "seikkailussa".
Tässä tuli taas esiin tämä sellaisten ihmisten asenne, jotka eivät ole olleet syövän kanssa tekemisessä.
mutta omat lapseni ovat jo lähes aikuisia (omasta mielestään ovat täysin aikuisia).
Sädehoidossa eivät olleet mukana, kun molemmilla kesätyö.
Lähes kaiken tarkoittaa sitä, että vain joitain epämääräisiiä ennusteita en ole katsonut tarpeelliseksi alkaa erittelemään. Tietävät kyllä yleisesti, että mitä ennusteita on tällaisissa tapauksissa... Osaavat käyttää jo nettiä.
Eiköhän sitä omasta lapsestaan tiedä, mitä ja miten ja minkä verran itse kertoa.
Niin pieni kyllä ymmärtää, että jostain on kysymys. Hän täyttää aukot mielikuvituksellaan tai kuulopuheilla. Hoitolaitokseen mukaan ottaminen on omiaan arkipäiväistämään asiaa ja auttaa lasta tajuamaan, että mistä oikeasti on kysymys. Henkilökunta mielellään kertoo omaisille hoidosta. Itse tapasin vähän vanhemmille omaisille kertoa sädehoidon fysiikasta enemmän kuin he halusivat tietääkään. Lapsia ei itse hoitobunkkeriin päästetä, koska säteilytaso on siellä normaalia taustasäteilyä korkeampi, mutta he näkevät asettelun kameroiden kautta.
Lapset ymmärtävät enemmänkuin tajuamme. Eli on tärkeää että heidät otetaan mukaan ja he tietävät olevansa osallisia.
ja lapsia kannattaa nimenomaan kuljettaa mahdollisimman paljon hoidoissa mukana. Hoitohenkilökunta osaa kertoa toimenpiteistä asiallisesti.
perheessä. Äiti sairastui rintasyöpään. Tyttäreltä ( 10 v.) asia salattiin mahdollisimman pitkään, sairaalassaolosta, leikkauksesta ja hoidoista "sepiteltiin" erilaisia selityksiä mutta asioita ei puhuttu suoraa. Sukulaisten painostuksesta huolimatta, tytär jätettiin ulkopuolelle. Nyt jo lähes aikuisena tyttärellä on kammo sairauksia, lääkäreitä ja hoitoja kohtaan!
Olen asiallisesti kertonut hoidoista,ja lapsi kysyy mitä ei ymmärrä.
Yleensäkään lapselta ei tulisi salata mitään asioita, mutta asiat on selitettävä lapsen kehitystasoon soveltuvalla tavalla.