Millainen vessa mökille?

Meillä on ollut mökillä jo 7 vuotta Naturum kompostivessa, se toimii ilman sähköäkin.
Joskus kesäisin pienet käspäst on haittana, mutta niistäkin pääsee eroon suihkauttamalla esimerkiksi Raidia pönttöön.

http://www.naturum.fi/

Toimii ainakin separetissä mulla meni ensin seinästä ulos ( mutta hajut tuli nenään pihalla)jatkoin lappeen läpi ja vetää hyvin, en tiedä miten biolan toimii (separetissä tuuletin). Ja kun putki menee lappeen läpi niin ei tule valtavaa vesivahinkoa jos putken juuri alkaisi vaikka vuotamaan (koska reikä on aina riski).

Ei meillä sitä vielä ole, mutta jos lattian alapuolella ei ole tilaa, Separett Villa on hyvä vaihtoehto.

Kaikista siisteimmän näköinen ja hintaakin vain reilu 650 euroa.

Separett kirjoitti:

Ei meillä sitä vielä ole, mutta jos lattian alapuolella ei ole tilaa, Separett Villa on hyvä vaihtoehto.

Kaikista siisteimmän näköinen ja hintaakin vain reilu 650 euroa.

Lue lisää

Meillä on likimain sama mökin käyttöajatus kuin ensi kysyjällä: 120-millinen kolmen vuodenajan mökki, tosin rossipohjalla. Laitoimme keittiöstä (lavuaari) ja pienestä vessasta (lavuaari ja lattiakaivo) harmaat vedet imeytyskenttään ja toisen ulosviennin vessan mustia vesiä varten. Sisävessan pönttönä on Separetin erotteleva, josta pissat menee pihaan kaivettuun umpisäiliöön. Siellä ei ole kolmen tai viiden kuution lokasäiliötä vaan vain 500 litran pönttö, mutta se näyttää riittävän naisväen ja lasten käytössä yli kolmeksi vuodeksi. Lämmittämätön mustanpuolen viemäri ei näy kylmän rossipohjan läpi mennessään jäätyvän vaikka nestemäärät ovat pienet. Kiinteän osaston paperit ja tuulettimen kuivettamat kakkarat jatkokäsitellään pihanperän Biolanin kompostivessan kautta.

Nyt alkaa se inhottava viisastelu: jäin himlaamaan alkuperäistä kysymystä, että toivottavasti kysyjä on vetänyt märkäpuolelta erikseen harmaan ja mustan veden ulosviennit. Ja pystyy laittamaan erottelevan vessan nesteet varmuudella viemäriin eikä mihinkään vessan sisäiseen pikkupönttöön. Kannattaa varata ainakin putket, vaikkei kummankaan pään pönttöjä olisi vielä asentamassakaan. Joskus alkaa laiskuttamaan jos pitää viikoittain kantaa ulos pissapönttöä, varsinkin jos kantaja ei sitä ole itse lainkaan täyttänyt. Näyttää myös siltä että erottelevan käyttöä pitää opettaa ihan kuin kouluaineena, etenkin kahta asiaa: 1) miehetkin istuu pissatessa ja 2) systeemejä tarkistetaan ja tyhjätään säännöllisesti käyttäjien, eikä ainoastaan isännän toimesta. Eipä ole ikävämpää kuin huomata että on loroteltu erottelevan kiinteälle puolelle, tai pihanperän erotteleva lirisee ylitse säiliön täytyttyä. - On vaan pahus väärällä puolella taloa, ettei putki laske isolle säiliölle.

Kusesta ja paskasta puhuminen lapsille ja vieraille ei ole kivaa, siinä saa muuten kannatettava ekologisuus ikävän vivahteen. Ymmärrän erityisen hyvin, miksi vuokramökit, osaomistusasunnot ja sukujen kolhoosit laitetaan kaupunkimaisilla mukavuuksilla: vesivessa, sisäsauna ja suihkut, koneellinen ilmastointi, astianpesukone, vaatteiden kuivauskoneet, jne. Totuttuja kaupunkimaisia laitteita osataan käyttää ja ne pysyvät paremmin kunnossa, tilat terveinä ja käyttäjät sovussa. Meidän systeemeihin arveluttaisi päästää sorsastaja-siiankutupyytäjä -sukumanneja pitkäksi viikonlopuksi.

Nyt kun rakennusta ei vielä ole päällä, kannattaisi varmistaa, että erotellut pissat menee ulos isoon säiliöön. Joskus ikääntyessä voi tulla mieleen vaikka vesivessa, eli ainakin läpiviennit sen mukaan, eikä se kolmen kuution pallo maksa hirmuisesti enempää kuin se 500 litrainen. Toki pihaan kehtaa möyriä joskus isommankin lokapöntön, mutta kivijalan, eristeiden, laatan ja laatoitusten läpi putkenveto on varsinkin laattaperustuksessa työlästä.

läpiviennit asennettu kirjoitti:

Meillä on likimain sama mökin käyttöajatus kuin ensi kysyjällä: 120-millinen kolmen vuodenajan mökki, tosin rossipohjalla. Laitoimme keittiöstä (lavuaari) ja pienestä vessasta (lavuaari ja lattiakaivo) harmaat vedet imeytyskenttään ja toisen ulosviennin vessan mustia vesiä varten. Sisävessan pönttönä on Separetin erotteleva, josta pissat menee pihaan kaivettuun umpisäiliöön. Siellä ei ole kolmen tai viiden kuution lokasäiliötä vaan vain 500 litran pönttö, mutta se näyttää riittävän naisväen ja lasten käytössä yli kolmeksi vuodeksi. Lämmittämätön mustanpuolen viemäri ei näy kylmän rossipohjan läpi mennessään jäätyvän vaikka nestemäärät ovat pienet. Kiinteän osaston paperit ja tuulettimen kuivettamat kakkarat jatkokäsitellään pihanperän Biolanin kompostivessan kautta.

Nyt alkaa se inhottava viisastelu: jäin himlaamaan alkuperäistä kysymystä, että toivottavasti kysyjä on vetänyt märkäpuolelta erikseen harmaan ja mustan veden ulosviennit. Ja pystyy laittamaan erottelevan vessan nesteet varmuudella viemäriin eikä mihinkään vessan sisäiseen pikkupönttöön. Kannattaa varata ainakin putket, vaikkei kummankaan pään pönttöjä olisi vielä asentamassakaan. Joskus alkaa laiskuttamaan jos pitää viikoittain kantaa ulos pissapönttöä, varsinkin jos kantaja ei sitä ole itse lainkaan täyttänyt. Näyttää myös siltä että erottelevan käyttöä pitää opettaa ihan kuin kouluaineena, etenkin kahta asiaa: 1) miehetkin istuu pissatessa ja 2) systeemejä tarkistetaan ja tyhjätään säännöllisesti käyttäjien, eikä ainoastaan isännän toimesta. Eipä ole ikävämpää kuin huomata että on loroteltu erottelevan kiinteälle puolelle, tai pihanperän erotteleva lirisee ylitse säiliön täytyttyä. - On vaan pahus väärällä puolella taloa, ettei putki laske isolle säiliölle.

Kusesta ja paskasta puhuminen lapsille ja vieraille ei ole kivaa, siinä saa muuten kannatettava ekologisuus ikävän vivahteen. Ymmärrän erityisen hyvin, miksi vuokramökit, osaomistusasunnot ja sukujen kolhoosit laitetaan kaupunkimaisilla mukavuuksilla: vesivessa, sisäsauna ja suihkut, koneellinen ilmastointi, astianpesukone, vaatteiden kuivauskoneet, jne. Totuttuja kaupunkimaisia laitteita osataan käyttää ja ne pysyvät paremmin kunnossa, tilat terveinä ja käyttäjät sovussa. Meidän systeemeihin arveluttaisi päästää sorsastaja-siiankutupyytäjä -sukumanneja pitkäksi viikonlopuksi.

Nyt kun rakennusta ei vielä ole päällä, kannattaisi varmistaa, että erotellut pissat menee ulos isoon säiliöön. Joskus ikääntyessä voi tulla mieleen vaikka vesivessa, eli ainakin läpiviennit sen mukaan, eikä se kolmen kuution pallo maksa hirmuisesti enempää kuin se 500 litrainen. Toki pihaan kehtaa möyriä joskus isommankin lokapöntön, mutta kivijalan, eristeiden, laatan ja laatoitusten läpi putkenveto on varsinkin laattaperustuksessa työlästä.

Lue lisää

Olen ajatellut suunnilleen vastaavaa systeemiä mökille, joten pari tarkentavaa kysymystä.

Mistä löysit 500 litran säiliön? Miten syvälle se on upotettu? Millainen tuuletus siinä on, eikö tule hajuja, jos se on kolme vuotta tyhjentämättä?

Ja entäs se Separett? Millaista sitä on ollut käyttää, kun miesten pystypissoja ei huomioida.

mökkimann kirjoitti:

Olen ajatellut suunnilleen vastaavaa systeemiä mökille, joten pari tarkentavaa kysymystä.

Mistä löysit 500 litran säiliön? Miten syvälle se on upotettu? Millainen tuuletus siinä on, eikö tule hajuja, jos se on kolme vuotta tyhjentämättä?

Ja entäs se Separett? Millaista sitä on ollut käyttää, kun miesten pystypissoja ei huomioida.

Lue lisää

Meillä toiminut useita vuosia systeemi,
jossa virtsa erotellaan keittiön harmaisiin
vesiin. Kaivo on tehty parin betonirenkaan
syvyiseksi ja jaettu reikäväliseinällä, johon
toiselle puolelle tulee viemäri keittiöstä,
suihkutilasta ja erottelevalta pytyltä.
Rasva ja kuona-aineet jäävät kellumaan tulevalle
puolelle, josta ne tyhjennetään joka toinen
vuosi, noin ämpärillinen kerrallaan.

Kaivon toisesta puolikkaasta lähtee imeytys-
putki maastoon. Kansi maanpinnan tasolla on
eristetty tyroksilla sisäpuolelta. Ei ole
jäätynyt, sillä kaivon bakteeritoiminta pitää
sen sulana.

Separettin sisältö siirretään, pytyn täyttyessä,
maaston väriin maalattuun kannella varustettuun
Ekomakkiin ja se puolestaan tyhjennetään komp-
postilaatikkoon odottamaan koristekasvien lan-
noitusta.

Vieraille kerron tervetulijaismaljan yhteydessä,
että meillä pojatkin pisivät istualtaan, muita
rajoituksia ei ole. Kokemuksen mukaan sopii
siihen paikkaan mainiosti.

Väitän, että systeemi täyttää jätevesimää-
räykset ilman mitään kalliita muovisia osas-
toituja tehdastekoisia järjestelmiä.

mökkimann kirjoitti:

Olen ajatellut suunnilleen vastaavaa systeemiä mökille, joten pari tarkentavaa kysymystä.

Mistä löysit 500 litran säiliön? Miten syvälle se on upotettu? Millainen tuuletus siinä on, eikö tule hajuja, jos se on kolme vuotta tyhjentämättä?

Ja entäs se Separett? Millaista sitä on ollut käyttää, kun miesten pystypissoja ei huomioida.

Lue lisää

Se viisisatanen on sadevesijärjestelmiin tarkoitettu pumppukaivo, jossa on tulo- ja lähtöliittymiä auki sahattavaksi, mutta joista otettiin käyttöön vain yksi sisääntulo. Säiliö on reilusti puolitoistametriä maahan kaivettuna, ja routaeristeen alla, harmaan systeemin saostussäiliöiden ja imeytyskentän reunassa. Kaivossa on teleskooppinen, jotain puolimetriä syvä ja halkaisijaltaan nelisenkymmentäsenttinen kansiputki ylös ja tässä kiertäen lukittuva muovikansi, jonka saa korvakkeesta lukittua, ettei juniorit vahingossa avaa ja putoa hapettomaan tilaan. Kierre tiivistää kannen käytännössä hajuttomaksi mutta ei ihan vesitiiviiksi, joten sade- ja sulamisvedet ei saa tulvia kannen tasalle. Itse säiliössä on kirpeä ammoniakin haju, mutta se ei tule mistään käyttäjien nokkaan, sillä systemi on tuuletettu vessan kautta mökin katolle. Samaan tuuletukseen yhdistetään 45 asteen liitosputkella Separetin puhaltimelta tuleva tuuletusputki ja vielä rakennuksen harmaan puolen painovoimainen tuuletusputki. Vessan sisäpuolella on siis kolme tuuletettavaa kohdetta, jotka onneksi menevät katosta yhdellä läpiviennillä ulos. -Tämmöisen systeemin rakenteli lvi-urakoitsija ja sanoi ettei tuulettamatonta järjestelmää ole lupa tehdä, eikä hän aio fuskata mistään.

Valkoinen kiiltäväpintainen Separetti on hygienisen näköinen, helppokäyttöinen ja siisti. Kun nesteet menee viemäriin, niin se vielä helpottaa käyttöä. Vessapaperin määrä on se indikaattori jonka mukaan pussilla suojattua kiinteän jätteen sankkoa havahtuu tyhjentämään. Silloinkin sankko on varsin kevyt ja hajuttomasti ja huomaamatta vaihdettavissa toiseen. Kiinteän jätteen puoli on näkymättömissä istuttaessa avautuvan kannen takana ja astian kierto vielä piilottaa tuotoksia. Kuuluvat käyttäjät vielä huuhtelevan pissakuppia desiparilla vettä, mutta se on tuplavarmennusta, sillä alipaine kuivaa pirskeet ja vie hajut pois. Pieni jatkuva tuulettimen hurina on vessassa, mutta sähköä siihen kuluu minimaalisesti verrattuna polttaviin, pakastaviin tai kaiken nesteen haihduttaviin systeemeihin. Sähkökatkoskaan ei hajusta vessaa, sillä katolle vedetty tuuletus toimii painovoimaisenakin.

Alempana tässä keskustelussa esitetään myös harmaat ja mustat nesteet yhdistävä "perinteinen" imeytyssysteemi. Arvelisin, että se ei mene enää uudiskohteessa rakennustarkastuksesta läpi, niin harmittomalta kuin vähäinen pissamäärä vaikuttaakin. Kyllä teki itsekin mieli vetäistä harmaan ja mustan säiliön välille yhdysputki, "tulvanestoputki", mutta jätettiin tekemättä, sillä parikymmentä metriä alempana on rannassa lähteitä, eikä olisi kivaa miettiä, uidaanko siellä rantavedessä vessan fosforeissa. Riittää kun pohtii josko se fairy, käsisaippua tai suno tulee imeytyskentästä sinne.

ratkaisuja kirjoitti:

Se viisisatanen on sadevesijärjestelmiin tarkoitettu pumppukaivo, jossa on tulo- ja lähtöliittymiä auki sahattavaksi, mutta joista otettiin käyttöön vain yksi sisääntulo. Säiliö on reilusti puolitoistametriä maahan kaivettuna, ja routaeristeen alla, harmaan systeemin saostussäiliöiden ja imeytyskentän reunassa. Kaivossa on teleskooppinen, jotain puolimetriä syvä ja halkaisijaltaan nelisenkymmentäsenttinen kansiputki ylös ja tässä kiertäen lukittuva muovikansi, jonka saa korvakkeesta lukittua, ettei juniorit vahingossa avaa ja putoa hapettomaan tilaan. Kierre tiivistää kannen käytännössä hajuttomaksi mutta ei ihan vesitiiviiksi, joten sade- ja sulamisvedet ei saa tulvia kannen tasalle. Itse säiliössä on kirpeä ammoniakin haju, mutta se ei tule mistään käyttäjien nokkaan, sillä systemi on tuuletettu vessan kautta mökin katolle. Samaan tuuletukseen yhdistetään 45 asteen liitosputkella Separetin puhaltimelta tuleva tuuletusputki ja vielä rakennuksen harmaan puolen painovoimainen tuuletusputki. Vessan sisäpuolella on siis kolme tuuletettavaa kohdetta, jotka onneksi menevät katosta yhdellä läpiviennillä ulos. -Tämmöisen systeemin rakenteli lvi-urakoitsija ja sanoi ettei tuulettamatonta järjestelmää ole lupa tehdä, eikä hän aio fuskata mistään.

Valkoinen kiiltäväpintainen Separetti on hygienisen näköinen, helppokäyttöinen ja siisti. Kun nesteet menee viemäriin, niin se vielä helpottaa käyttöä. Vessapaperin määrä on se indikaattori jonka mukaan pussilla suojattua kiinteän jätteen sankkoa havahtuu tyhjentämään. Silloinkin sankko on varsin kevyt ja hajuttomasti ja huomaamatta vaihdettavissa toiseen. Kiinteän jätteen puoli on näkymättömissä istuttaessa avautuvan kannen takana ja astian kierto vielä piilottaa tuotoksia. Kuuluvat käyttäjät vielä huuhtelevan pissakuppia desiparilla vettä, mutta se on tuplavarmennusta, sillä alipaine kuivaa pirskeet ja vie hajut pois. Pieni jatkuva tuulettimen hurina on vessassa, mutta sähköä siihen kuluu minimaalisesti verrattuna polttaviin, pakastaviin tai kaiken nesteen haihduttaviin systeemeihin. Sähkökatkoskaan ei hajusta vessaa, sillä katolle vedetty tuuletus toimii painovoimaisenakin.

Alempana tässä keskustelussa esitetään myös harmaat ja mustat nesteet yhdistävä "perinteinen" imeytyssysteemi. Arvelisin, että se ei mene enää uudiskohteessa rakennustarkastuksesta läpi, niin harmittomalta kuin vähäinen pissamäärä vaikuttaakin. Kyllä teki itsekin mieli vetäistä harmaan ja mustan säiliön välille yhdysputki, "tulvanestoputki", mutta jätettiin tekemättä, sillä parikymmentä metriä alempana on rannassa lähteitä, eikä olisi kivaa miettiä, uidaanko siellä rantavedessä vessan fosforeissa. Riittää kun pohtii josko se fairy, käsisaippua tai suno tulee imeytyskentästä sinne.

Lue lisää

Se virtsakulho huuhdellaan suolojen
takia, ettei ohut virtsaputki tukkeudu
ajan saatossa, ei hajun takia, laitoshan
tuulettuu katolle.

Meidän järjestelmässä ei ole kuin ns.
harmaata vettä, johon virtsa steriilinä,
pakteerittomana nesteenä johdetaan. Sen
voisi ottaa myös talteen ja tehdä siitä
8 %:n kasteluliuoksen.

ratkaisuja kirjoitti:

Se viisisatanen on sadevesijärjestelmiin tarkoitettu pumppukaivo, jossa on tulo- ja lähtöliittymiä auki sahattavaksi, mutta joista otettiin käyttöön vain yksi sisääntulo. Säiliö on reilusti puolitoistametriä maahan kaivettuna, ja routaeristeen alla, harmaan systeemin saostussäiliöiden ja imeytyskentän reunassa. Kaivossa on teleskooppinen, jotain puolimetriä syvä ja halkaisijaltaan nelisenkymmentäsenttinen kansiputki ylös ja tässä kiertäen lukittuva muovikansi, jonka saa korvakkeesta lukittua, ettei juniorit vahingossa avaa ja putoa hapettomaan tilaan. Kierre tiivistää kannen käytännössä hajuttomaksi mutta ei ihan vesitiiviiksi, joten sade- ja sulamisvedet ei saa tulvia kannen tasalle. Itse säiliössä on kirpeä ammoniakin haju, mutta se ei tule mistään käyttäjien nokkaan, sillä systemi on tuuletettu vessan kautta mökin katolle. Samaan tuuletukseen yhdistetään 45 asteen liitosputkella Separetin puhaltimelta tuleva tuuletusputki ja vielä rakennuksen harmaan puolen painovoimainen tuuletusputki. Vessan sisäpuolella on siis kolme tuuletettavaa kohdetta, jotka onneksi menevät katosta yhdellä läpiviennillä ulos. -Tämmöisen systeemin rakenteli lvi-urakoitsija ja sanoi ettei tuulettamatonta järjestelmää ole lupa tehdä, eikä hän aio fuskata mistään.

Valkoinen kiiltäväpintainen Separetti on hygienisen näköinen, helppokäyttöinen ja siisti. Kun nesteet menee viemäriin, niin se vielä helpottaa käyttöä. Vessapaperin määrä on se indikaattori jonka mukaan pussilla suojattua kiinteän jätteen sankkoa havahtuu tyhjentämään. Silloinkin sankko on varsin kevyt ja hajuttomasti ja huomaamatta vaihdettavissa toiseen. Kiinteän jätteen puoli on näkymättömissä istuttaessa avautuvan kannen takana ja astian kierto vielä piilottaa tuotoksia. Kuuluvat käyttäjät vielä huuhtelevan pissakuppia desiparilla vettä, mutta se on tuplavarmennusta, sillä alipaine kuivaa pirskeet ja vie hajut pois. Pieni jatkuva tuulettimen hurina on vessassa, mutta sähköä siihen kuluu minimaalisesti verrattuna polttaviin, pakastaviin tai kaiken nesteen haihduttaviin systeemeihin. Sähkökatkoskaan ei hajusta vessaa, sillä katolle vedetty tuuletus toimii painovoimaisenakin.

Alempana tässä keskustelussa esitetään myös harmaat ja mustat nesteet yhdistävä "perinteinen" imeytyssysteemi. Arvelisin, että se ei mene enää uudiskohteessa rakennustarkastuksesta läpi, niin harmittomalta kuin vähäinen pissamäärä vaikuttaakin. Kyllä teki itsekin mieli vetäistä harmaan ja mustan säiliön välille yhdysputki, "tulvanestoputki", mutta jätettiin tekemättä, sillä parikymmentä metriä alempana on rannassa lähteitä, eikä olisi kivaa miettiä, uidaanko siellä rantavedessä vessan fosforeissa. Riittää kun pohtii josko se fairy, käsisaippua tai suno tulee imeytyskentästä sinne.

Lue lisää

..hyvästä ja selkeästä vastauksesta

Käytäppä ripaus kariketta, hajusyöppöä
käytön jälkeen, niin kuin ulkovessakin.
Ei varmasti haise sisäällä eikä ulkona.

Esim. rivitalon vessaa ei saa niin hajut-
tomaksi kuin tuon Separettin hajusyöppöä
käyttäen. Siinähän on poistoimuri kaiken
aikaa päällä ja pienikin alipaine estää
hajun leviämisen sisätiloihin.

Täpinä kirjoitti:

Käytäppä ripaus kariketta, hajusyöppöä
käytön jälkeen, niin kuin ulkovessakin.
Ei varmasti haise sisäällä eikä ulkona.

Esim. rivitalon vessaa ei saa niin hajut-
tomaksi kuin tuon Separettin hajusyöppöä
käyttäen. Siinähän on poistoimuri kaiken
aikaa päällä ja pienikin alipaine estää
hajun leviämisen sisätiloihin.

Lue lisää

haisee ulos. Mä käytän kariketta (pohjalla) koska sitä vettä menee aina jonkin verran pöntön puolelle (jos on lapsia he eivät välttämättä ole aina niin tarkkoja). Paskahan haiseen oli kariketta tai ei ja jos rupeat kariketta laittamaan joka tarpeen jälkeen (niin saat tyhjennellä joka viikko aluspönttö on sen verran pieni. Ja kun idea on, että pöntön täytyttyä astia laitetaan kompostoitumaan noin puoleksi vuodeksi niin arvaappa vaan montako astiaa sulla on vuoden lopussa siellä pihan perällä??? . Mitä tulee hajuun sisällä se on kyllä hajuton mutta ulkona haisee esim. jos joku on jus isommat tarpeet tehnyt ja satuu tulemaan sopivasta suunnasta taikka ilma seisoo (tyyntä)ei aina mutta välillä vaan tuoksahtelee.

ihan varmasti kirjoitti:

haisee ulos. Mä käytän kariketta (pohjalla) koska sitä vettä menee aina jonkin verran pöntön puolelle (jos on lapsia he eivät välttämättä ole aina niin tarkkoja). Paskahan haiseen oli kariketta tai ei ja jos rupeat kariketta laittamaan joka tarpeen jälkeen (niin saat tyhjennellä joka viikko aluspönttö on sen verran pieni. Ja kun idea on, että pöntön täytyttyä astia laitetaan kompostoitumaan noin puoleksi vuodeksi niin arvaappa vaan montako astiaa sulla on vuoden lopussa siellä pihan perällä??? . Mitä tulee hajuun sisällä se on kyllä hajuton mutta ulkona haisee esim. jos joku on jus isommat tarpeet tehnyt ja satuu tulemaan sopivasta suunnasta taikka ilma seisoo (tyyntä)ei aina mutta välillä vaan tuoksahtelee.

Lue lisää

ei ole miesväen mieleen. Ulkona käyvät liruttelemassa pienemmät tarpeensa, milloin mihikin kannonkulmaan. Läpi ei ole mennyt ehdotukseni, että liruttaisivat tarpeensa vesisankoon, jonka sitten kaataisivat lehtikompostiin. Separetin kulhossa eivät halua vehkeitään liottaa, syytä en tiedä, sillä olen nainen. Kiinteämmän jätöksen hävittämisessä on käytetty erilaisia menetelmiä, mutta nykyisin laitamme muovi pönttöön ensin mustan muovisäkin ja sen sisälle kompostoituvan pussin. Tiedossani ei ole kompostoituuko separetin oma musta muovisäkki ja voisiko sen laittaa kaikkine hyvineen suoraan pikakompostoriin.Pissapaperit laitamme erilliseen astiaan ja kompostiin. Hajua välillä tuoksahtaa ulkoa tuuletusputkesta. Putken olemme jatkaneet, että haju nousee ihmisten nenien ulottumattomuuteen.

separett kirjoitti:

ei ole miesväen mieleen. Ulkona käyvät liruttelemassa pienemmät tarpeensa, milloin mihikin kannonkulmaan. Läpi ei ole mennyt ehdotukseni, että liruttaisivat tarpeensa vesisankoon, jonka sitten kaataisivat lehtikompostiin. Separetin kulhossa eivät halua vehkeitään liottaa, syytä en tiedä, sillä olen nainen. Kiinteämmän jätöksen hävittämisessä on käytetty erilaisia menetelmiä, mutta nykyisin laitamme muovi pönttöön ensin mustan muovisäkin ja sen sisälle kompostoituvan pussin. Tiedossani ei ole kompostoituuko separetin oma musta muovisäkki ja voisiko sen laittaa kaikkine hyvineen suoraan pikakompostoriin.Pissapaperit laitamme erilliseen astiaan ja kompostiin. Hajua välillä tuoksahtaa ulkoa tuuletusputkesta. Putken olemme jatkaneet, että haju nousee ihmisten nenien ulottumattomuuteen.

Lue lisää

Näinhän se meilläkin menee, pussit jotka tulee mukana eivät ole maatuvia koska on varmaan ajateltu että niitä ei haudata maahan ennen kuin jätös on kompostoitunut (komposti käytetty johonkin taikka pelkästään se haudattu maahan) ja pussi hävitetään normmaalin kotitalous jätteen mukana. Se on totta, että meillä miehillä on helpompaa kuses.... puitten juurille kun joka kerta vedellä housuja kintuun ja ruveta kyykkimään.

Ei mökin VC asiasta tavitse tehdä tressiä, kun laittaa oikenlaisen komposti VC:n, niinkuin aiemmin jo kerroin.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000015&posting=22000000028540474