Mitkä mahdollisuudet on purkaa avioehto kun;
olemme olleet naimisissa vuodesta 1995 ja olen hoitanu mieheni maatilaa vuodesta 1993. Minulla on mieheni allekirjoittama työtodistus (päivätty vuonna 1999). Ensimmäinen vakituinen työsuhteeni alkoi vuonna 2004. Olen ollut avioliittomme aikana suurimman osan kelan päivärahalla ja kerran puolen vuoden pätkätyössä, opiskelin myös kaksi vuotta. Ostin asunnon velaksi, juuri ennen kuin mieheni ilmoitti erosta. Mieheni on moninkertaistanut omaisuutensa avioliittomme aikana.
Eli siis mitkä ovat mahdollisuudet kumota avioehto, edes osittain? Kannattaako edes lähteä käräjöimään?
olemme olleet naimisissa vuodesta 1995 ja olen hoitanu mieheni maatilaa vuodesta 1993. Minulla on mieheni allekirjoittama työtodistus (päivätty vuonna 1999). Ensimmäinen vakituinen työsuhteeni alkoi vuonna 2004. Olen ollut avioliittomme aikana suurimman osan kelan päivärahalla ja kerran puolen vuoden pätkätyössä, opiskelin myös kaksi vuotta. Ostin asunnon velaksi, juuri ennen kuin mieheni ilmoitti erosta. Mieheni on moninkertaistanut omaisuutensa avioliittomme aikana.
Eli siis mitkä ovat mahdollisuudet kumota avioehto, edes osittain? Kannattaako edes lähteä käräjöimään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän se niin on että avioehdon voi purkaa, vain kun naimisissa ollaan ja molempien suostumuksella.
Elikkäs vaikka ette olisi vielä virallistanut avioeroa, niin tuskin miehesi, suostuu nyt purkaa avioehtoa, joka on hänen edukseen.
Muutenhan jokainen eroavan parin "köyhempi" osapuoli yrittäisi purkaa ehdon jälkikäteen.
Kuten jo sulle kerrottiinkin, avioehtoa ei voi purkaa muuta kuin kummankin sen tehneen suostumuksella (tavallaan uudella avioehdolla jolla "palautetaan" avio-oikeus, ehto joka jälleen rekisteröidään maistraattiin).
Mutta jos olette eroamassa, ja vaikka avioeroon jo tuomittukin eikä ositusta
ole vielä tehty ... sinä voit vaatia käräjäoikeudesta pesänjakajaa, ja hän voi kohtuullistaa avioehdollistakin ositusta (tässsä tapauksessa eduksesi). Ja vaikka ositus olisikin tehty, voit vieläkin vaatia kohtuullistamista, mutta ymmärtääkseni se on jo astetta vaikeampi prosessi.
Perusteluna on se, että työpanoksellasi olet kartuttanut miehesi omaisuutta, miin sinulla ei ole omistusoikeutta .... eikä avio-oikeutta.
Avioliittolain pykälä mihin tämä perustuu ohessa (samalla perusteella voidaan mm. lyhyiden avioehdottomien ositusten tulemaa kohtuullistaa), mutta ole ehdottomasti asian tiimoilta yhteydessä lakimieheen jos juttu "konkretisoituu".
******************************
103 b § (16.4.1987/411)
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
1) että puoliso ei saa avio- oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta taikka että sanottua oikeutta rajoitetaan;
2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
3) että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.
Osituksen sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä joko osituksessa tai osituksen jälkeen. Kun sovitteluvaatimus tehdään osituksen jälkeen, on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.
Omaisuuden kartuttamista työpanoksella on vähän huono näyttää toteen siltä ajalta, jonka olet opiskellut. Kela-korvausaika onkin mielenkiintoinen. Oletko mahdollisesti ilmoittanut KELAlle olleesi työmarkkinoiden käytettävissä ja kuitenkin tehnyt töitä?
Otsikkosi oli osuva, tällaisessa tapauksessa hyvän juristin palkkaaminen on lähes edellytys sille, että sovittelupykälä "puree"... vastineiden pesänjakajalle oltava varsin etevästi tehtyjä ja perusteltuja.
Mutta ei opiskelu estä työntekoa maatilalla... eihän se estä muitakaan opiskelijoita tekemästä töitä "vapailla markkinoillakaan" iltaisin ja lomillaan rahoittaakseen opiskelunsa. Asia tietenkin eri, jos on opiskellunsa aikana asunut toisella paikkakunnalla.
KELAN "kosto" tässä tapauksessa olisi mitätön, jos sovittelupykälää ruvettaisiin soveltamaan 700.000 EUR pesään.
Mutta jos oikein ymmärsin, ei ap. ole vielä eroamassa... kunhan pohtii...
Nyt olet tainnut sotkea keskenään kaksi emäntää.
Ajattelin, että miehen tulot ovat olleet suht pienet, jos kysyjä on saanut Kelalta tukea. Siihen kun vaikuttavat puolison tulot.
Jos omaisuutta olisi paljonkin luvassa, niin sitten voisi harkita pientä lusimistakin. Ihan selväähän on että isäntä ilmoittaa avustuspetoksesta.
Hei, avustuspetos on vallan muuta.
Kyseeseen tulee joko petos tai törkeä petos.
RL 29 luvusta,
avustuspetos
Avustuksella tarkoitetaan tässä luvussa taloudellista tukea, joka myönnetään muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen
Eli mieheni verotettavat tulot pysyivät pieninä juuri poistojen ja uusien hankintojen ansiosta. Itse olin työttömänä työnhakijana ja menin töihin kun käskettiin. Sitten kun päivärahani pienennettiin puolison kohonneiden tulojen takia, lähdin opiskelemaan, puoli vuotta kestävä koulutus, jonka jälkeen menin töihin ja hoidin jälleen mieheni tilaa työni ohella.