millainen testamentti tjms. pitäisi tehdä jotta leski saisi yksin päättää myykö talon, auton tjms. eivätkä lapset olisi sitä asiaa päättämässä.
Jos tilanne on siis se että toinen kuolee ja perillisiä on kaksi.
Minusta on hölmöä että toisen vanhempien kuoltua täytyy aikuisten yhdessä saavuttama omaisuus jakaa lapsille 2/4 ja eloon jäänyt joutuu joka kerta kysymään tuosta 2/4 omaisuudesta mitä sille saa tehdä. Näin olen ymmärtänyt että leski saa elinikäisen hallintaomaisuuden esim. kotiinsa mutta myydä sitä ei voi ilman lasten suostumusta jne...
No sitten toisella on yritys joka on oy, omistaa 100% mitä sille tapahtuu periikö senkin leski ja lapset keskenään ja kuka päättää mitä sille tehdään?
Pitäisikö siis tehdä hallintatestamentti vaiko minkälainen paperi ettei lesken tarvisi lasten kanssa tapella elinaikanaan siitä omaisuudesta minkä ovat yhdessä vainajan kanssa hankkineet
Jos tilanne on siis se että toinen kuolee ja perillisiä on kaksi.
Minusta on hölmöä että toisen vanhempien kuoltua täytyy aikuisten yhdessä saavuttama omaisuus jakaa lapsille 2/4 ja eloon jäänyt joutuu joka kerta kysymään tuosta 2/4 omaisuudesta mitä sille saa tehdä. Näin olen ymmärtänyt että leski saa elinikäisen hallintaomaisuuden esim. kotiinsa mutta myydä sitä ei voi ilman lasten suostumusta jne...
No sitten toisella on yritys joka on oy, omistaa 100% mitä sille tapahtuu periikö senkin leski ja lapset keskenään ja kuka päättää mitä sille tehdään?
Pitäisikö siis tehdä hallintatestamentti vaiko minkälainen paperi ettei lesken tarvisi lasten kanssa tapella elinaikanaan siitä omaisuudesta minkä ovat yhdessä vainajan kanssa hankkineet
Vastaukset 45
Vanhimmat
Ilman testamenttia leski ei peri mitään (jos kuolleella on rintaperillisiä). Lapsilla on oikeus lakiosaan, joka puolet muuten tulevasta perintöosuudesta.
Lähdetään avaamaan vyyhtiä esimerkin kautta.
A:lla kaksi lasta
B:llä ei ole lapsia
He ovat avioliitossa, ja omaisuuksia seuraavasti:
A:lla 100.000 EUR mökki, ja 40.000 EUR auto
B:llä säästöjä 20.000 EUR
Yhteisesti he omistavat 400.000 EUR arvoisen talon
Velkoja ei kummallakaan ole
A kuolee, heillä ei ole testamenttia.
Ensin puolisoiden kesken tehdään ositus, eli nettovarallisuudet tasataan (aivan kuten avioerossa):
A: 100 40 400/2 = 340.000 EUR
B: 20 400/2 = 220.000 EUR
Pesä maksaa B:lle tasinkoa 60.000 EUR, jolloin nettovarallisuudet tasattu (jos olisi ollut totaalinen avioehto, ei leski olisi saanut tasinkoa).
Sitten A:n kaksi lasta perivät tämän puoliksi, eli kumpikin saa 140.000 EUR. He voivat vaatia auton ja mökin myymistä... ja saada kumpikin niistä 70.000 EUR ("saatavaa" pesästä jää siis molemmille vielä 70.000 EUR). MUTTA, he eivät voi vaatia taloa myyntiin, johon leski B jää asumaan.
Leskelle jää siis hallintaoikeus taloon ja sen irtaimistoon, hän voi halutessaan myydä talon hintaan ja ehdoilla mitkä sopivat myös A:n lapsille. Mutta silloin lapset voivat vaatia perintönsä loppuosaa, mikä oli "kiinni" talossa.
Jos siis talo myytäsiin pian hintaan 400.000 EUR, saisi myyntihinnasta leski 260.000 EUR, ja A:n lapset jakavat 140.000 EUR joka oli jäänyt "saamatta" perinnöstä koska leskellä oli se hallintaoikeus taloon.
JOS talo myytäisiin 10 vuoden kuluttua, ja sen arvo on noussut ... saisivat kaikki "enemmän", koska myyntihinta jaetaan osuuksilla mikä kullakin kuolinpesän osakkaalla on.
JOS sitten A on laatinut testamentin, jolla testamenttaa omaisuutensa B:lle, menee kuvio muuten aivan samalla tavalla... paitsi että:
Leski saisi ensin 60.000 EUR tasinkoa (mistä ei makseta veroa), sitten perintönä puolet A:n jäljelle jääneestä omaisuudesta, siis 140.000 EUR (josta maksetaan perintöveroa). Ja A:n lapset lakiosana kumpikin 70.000 EUR... jonka "kuittaamiseen" kesämökin ja auton myyminen riittää.
Yritykseen leskellä ei ole hallintaoikeutta, kuten on taloon... eli pesän muut osakkaat voivat vaatia firman myymistä ... tai rahana osuuttaan siitä. Vastaavasti, se voidaan joutua myymään ellei leskelle saada tasinkoa muuten maksettua.
Ellei ole avioehtoa, yritys on vaikuttamassa tasinkoon jota ensin maksetaan leskelle, vrt. yllä kesämökki. Tasingon maksaja, tässä tapauksessa kuolinpesä, voi päättää millä omaisuudella tasinko leskelle suoritetaan. Edelleen, ilman testamenttia leski ei peri mitään.... tasinko on eriasia.
Hallintatestamenttia ei tarvita, jos tarkoitat taloanne... lesken aseman turvaa laki.
siis lisävalaistusta aikaisempaan viestiini, olemme siis naimisissa ja meillä on kaksi yhteistä lasta, kummallakaan ei ole entisiä avioliittoja eikä lapsia. Halusisimmekin että jos jompikumpi meistä kuolee saisi leski päättää yksin mitä yhdessä hankkimallamme omaisuudella tekisi. Joskus olen kuullut että jonkin paperin voi tehdä jolloin lapset saavat lakiosuutensa vasta sitten kun molemmat vanhemmista on kuolleet eikä heille jaettaisi mitään siinävaiheessa kun toinen kuolee...olen varmaan väärässä
yritän ottaa tolkkua antamastasi kattavasta vastauksesta mutta mielestäni se kertoo siitä että toisella meistä olisi lapsia jotka eivät ole yhteisiä
siis vielä edelliseen lisäkysymystä:
jos mieheni kuolisi onko tosiaan niin että vain meidän yhteisillä lapsilla olisi oikeus hänen yritykseensä eikä minulla ollenkaan. Halusiaisimme että kumpikin meistä vanhemmista saisi päättää omaisuudestamme keskenämme taikka leski jos niin ikävästi kävisi että toinen kuolisi. Koska lapsemme ovat alaikäisiä sehän tarkoittaisi että heidän omaisuuttaa ryhtyisi valvomaan edunvalvoja ja tuntuu kyllä omituiselta ette leski saa päättää omaisuudesta minkä on vainajan kanssa hankkinut vaan asioista pitäisi alkaa riitelemään lasten edunvalvojan kanssa. Eli mikä paperi estäisi ko ongelma.
Tottakai haluamme että lapsemme perii meidät siitä ei ole kysymys vaan siitä että asiat on helpompi hoitaa kun niitä hoitavat sellaiset ihmiset jotka ovat sen omaisuuden hankkineetkin.
Olen kuullut tarinoita jossa aikuinen lapsi ei suostu hintaan joka lapsuudenkodista saataisiin myymällä se ja leski on vaikeuksissa kun ei pysty ylläpitämään taloa/kesämökkiä tjms. mutta myydä ei voi kun pitää olla perillisten suostunut.
Onko lain tarkoitus ajaa leski perikatoon tässätilanteessa?
Osituksen kautta sinulle saattaa tulla osa miehesi yritstä. Tai sitten ei. Riippuu siitä mitä ja kuinka paljon muuta maallista teillä oli.
Lain tarkoitus ei ole ajaa leskeä perikatoon. Voit jättää kuulemasi tarinat omaan arvoonsa.
Idea on se, että jos esim. miehesi kuolee, niin hänen perillisiään ovat hänen lapsensa. Hän on tietenkin saattanut testamentata puolet omastaan sinulle tai vaikka naapurin Reiskalle, jos hän on eläessään niin halunnut. Puolet on kuitenkin jälkeläisten lakiosaa ja sille ei mahda mitään. Siksi sitä sanotaan lakiosaksi.
Kun kuolema tai ero koittaa, niin avioliitto päättyy. Sitten ei ole enää "me".
>
Tuolla ei ole merkitystä esimerkkiini. Aivan samalla tavalla A:n lapset perivät ja leski B saa tasinkoa, ovat ne lapset sitten yhteisiä tai ei.
Jos tässä tapauksessa esimerkkiä jatkaisi, niin B:n kuoltua ko. lapset perivät seuraavaksi hänet.
>
Lapsilla on oikeus vaatia lakiosansa, paitsi jos se vaatimus edellyttää lesken kotina olevan talon ja irtaimiston myymistä.
Testamentilla A voi testamentata omaisuutensa B:lle, ja lapset saavat vain lakiosansa. Verottajan kannalta tämä on hieno tilanne. Ensin Leski maksaa mieheltään saamasta perinnöstä veroa, ja kun lapset perivät B:n, maksetaan samasta A:n perinnöstä taas perintöverot.
>
Käsittääkseni olet väärässä, mutta en ole varma. Toivottavasti nimim. ”nix nax” korjaa tai tarkentaa.
>
Esimerkki ei muutu, vaikka lapset olisivatkin yhteisiä. Edelleen, kuolleen perivät hänen lapsensa (äidistä tai isästä riippumatta), eikä puoliso… paitsi jos on testamentti tai vainajalla ei ole niitä lapsia (mutta aviopuoliso on).
>
Näin asia on, ja olisi vaikkei lapset olisi yhteisiä. Mutta toisaalta firma korottaa miehesi nettovarallisuutta, ja vaikuttaa tasinkoon ”eduksesi”. Pesän kanssa voidaan sopia, että tasinkona maksetaan osa firmaa sinulle. Mutta jos sinullakin huomattavasti omaisuutta, ei tasinkoa välttämättä tarvitse maksaa paljoa tai ei yhtään (jos nettovarallisuutenne ovat jo tasan miehen kuollessa). Ja syytä muistaa, tasinkoa maksava voi päättää millä omaisuudella se suoritetaan.
>
Omasta omaisuudestanne (ja tasinkona tulevasta) tietenkin voi päättää vapaasti. Vastaavasti vainajan perineet lapset voivat päättää omastaan vapaasti. Jos he vaativat lakiosaansa, sen se saavat vähintään (paitsi jo edellyttäisi lesken kodin realisointia). Eivätkä sitten sen enempää, jos on tehty testamentti lesken eduksi. Toivon jälleen että ”nix nax” voisi korjata tai tarkentaa tätäkin.
>
Ajattelet tai ajattelette asiaa nyt vain oman tilanteenne kautta, en epäile lainkaan ettäkö sinä menettelisit lapsillenne kuuluvan perinnön osalta ”holtittomasti” tai jopa ”petollisesti”… mutta jotkut niin tekevät. Onneksi laki suojelee alaikäistä, joka perinyt vanhempansa. Ja sen vuoksi alaikäiselle määrätään edunvalvoja tai uskottumies. Muussa tapauksessahan voisit esim. myydä lastesi perinnön itsellesi alihintaan, tai jopa lahjoittaa sen itsellesi.
>
Ei se ole ongelma, ja onneksi käsittääkseni sellaista paperia ei voida tehdä joka ”ongelmasi” poistaisi.
>
Käsittääkseni silloin leski voi muuttaa, ja vaatia perikuntaa lunastamaan osuutensa talosta jossa leskellä ei enää mahdollisuuksia asua. Jos kerran perilliset eivät ole tarjottuun myyntihintaan suostuneet, heillä varmaan käsitys ”käyvästä arvosta” josta lesken osuuden maksavat saadakseen pitää lapsuudenkotinsa.
Lause meni täysin pieleen.
"Ilman testamenttia leski ei peri mitään (jos kuolleella on rintaperillisiä).
Lapsilla on oikeus lakiosaan, joka on puolet muuten tulevasta perintöosudesta".
Siis ensimmäinen lause on päin honkia eli leski perii puolet ja lapset perivät toisen puolen eli jos on kaksi lasta, niin he perivät yhden neljäsosan per nenä.
Toinen lause on oikein.
Voi joku kyllä nyt mennä ihan solmuun.
Minun tietoni asiasta on täysin vedenpitävä.
Joku uuno täällä jakelee "vedenpitäviä" uskomuksiaan, jotka jo miljoona kertaa aikaisemmin on näillä palstoilla oikaistu. Aina vain näyttää silti itsevarmoja uunoja löytyvän.
Tämän uunon "vedenpitävä tieto" vuotaa kuin seula: se on täyttä huuhaata.
Tuolla vähän alempana jo ehdin häntä oikealle tielle opastaa.
leski perii aina puolet ja lapset toisen puolen ja jos on kaksi lasta, niin molemmat perivät neljäsosan.
Tämän tietää jokainen uuno ja ekaluokkalainenkin.
Lopeta lörpöttely.
Leskellä on hallintaoikeus asuntoon, eli häntä ei voi siitä mihinkään evakkoon pistää.
Tässä teille selkeää tietoa lyhyesti ja ytimekkäästi.
Ylimielinen asenteesi estää sinua ottamasta vastaan uutta informaatiota mutta muita varten tämä:
Leski ei ilman testamenttia peri. Leski saa omansa osituksen kautta. Rintaperilliset perivät. Vainaja on saattanut testamentilla määrätä puolet omaisuudestaan muille kuin rintaperillisille, vaikka leskelle tai naapurin Reiskalle. Puolet on kuitenkin ns. lakiosaa, jonka lapset saavat, tahtoi vainaja eli ei.
En mennyt lankaan, mutta ehkä nämä vyyhdit liian monimutkaisia joillekkin... koetan helpottaa ymmärtämistä melko yksinkertaisella esimerkillä... kerro toki jos mielestäsi menee väärin.
**************************
A omistaa 500.000 EUR arvoisen talon, ja 100.000 EUR arvoisen auton. Ei velkoja.
B omistaa 300.000 EUR arvoisen huvilan saaristossa, ja hänellä säästöjä 300.000 EUR. Ei velkoja.
Heillä on kaksi poikaa. Ei testamenttia, ei avioehtoa.
A kuolee.
Ensin tehdään ositus puolisoiden välillä.
A:n nettovarallisuus on 500 100 - 0 = 600.000 EUR
B:n nettovarallisuus on 300 300 - 0 = 600.000 EUR
Pesä ei maksa tasinkoa lekelle B, koska puolisoiden nettovarallisuudet ovat jo yhtä suuret.
Pojat perivät A:n, kumpikin 300.000 EUR.
Leski ei todellakaan perisi yhtään mitään A:n omaisuudesta, kuten väitit. Tietosi on "huuhaata".
B:lle jää kyllä hallintaoikeus taloon ja sen irtaimistoon, joka on ollut hänen ja puolisonsa yhteinen koti.
****************************
Mutta entäpä jos B:llä ei olisikaan mökkiä tai sijoituksia.... SILLOIN:
A:n nettovarallisuus on 500 100 - 0 = 600.000 EUR
B:n nettovarallisuus on 0 - 0 = 0 EUR
Pesä maksaa tasinkoa leski B:lle 300.000 EUR, jonka jälkeen puolisoiden nettovarallisuudet ovat yhtä suuret.
Pojat perivät A:n jäljelle jäävän varallisuuden, kumpikin 150.000 EUR.
Leski ei vieläkään perinyt mitään, mutta sai tasinkoa (kuten olisi saanut avioerossa). Tasingosta ei makseta veroa, A:n perineet pojat sitä vastoin joutuvat maksamaan perinnöstään perintöveroa.
B:lle jää edelleen lain mukainen hallintaoikeus taloon ja sen irtaimistoon.
********************************
ENTÄPÄ jos A:lla ja B:llä olisi ollut avioehto, joka olisi ollut voimassa myös kuoleman erottaessa? Ensimmäisessä tapauksessa jossa B:llä oli yhrä paljon varallisuutta kuin A:lla, se ei olisi muuttanut mitään. Mutta jos B olisi ollut varaton... hän ei olisikaan saanut tasinkoa pesästä... vaan olisi edelleen ollut "varaton".
Siitä huolimatta, hallinta-oikeus taloon olisi säilynyt.
***************
AINOA tiilanne miten B voisi periä A:lta jotain on TESTAMENTTI. A olisi voinut testamentata omaisuutensa B:lle, mutta pojilla olisi ollut oikeus lakiosaansa. Jos otamme tämän vaihtoehdon tilanteessa missä B on "tyhjätasku" eikä puolisoilla ole avioehtoa.... niin:
A:n nettovarallisuus on 500 100 - 0 = 600.000 EUR
B:n nettovarallisuus on 0 - 0 = 0 EUR
Pesä maksaa tasinkoa leski B:lle 300.000 EUR, jonka jälkeen puolisoiden nettovarallisuudet ovat yhtä suuret.
Pojat perivät A:n jäljelle jäävääneestä omaisuudesta VAIN lakiosansa, kumpikin 75.000 EUR.
Jäljelle jäävän 150.000 EUR perii leski testamentin mukaisesti, ja maksaa siitä perintöveroa (saamastaan tasingosta ei).
Eli loppupelissä tämä olisi lesken kannalta taloudellisesti paras mahdollinen tulema... varallisuutensa nousisi nollasta 450.000 EUR.
Hallintaoikeus 500.000 EUR taloon säilyisi myös leskellä, joten pojat voisivat jakaa "ensi alkuun" vain A:n 100.000 EUR arvoisen auton.
*********************
että joku voi tuollaista kirjoittaa, että leski ei peri ilman testamenttia.
Leski perii aina puolet ja hallintaoikeuden asuntoonsa ja lapset toisen puolen ja jos on kaksi lasta, niin molemmat saavat neljäsosan ja jos on kymmenen lasta, niin jokainen saa kymmenesosan.
SIIS FAKTAA, KOSKAAN EI TARVITA TESTAMENTTIA, KUN ON KYSYMYKSESSÄ AVIOLIITON KAUTTA LESKEYTYNYT, TAJUAAHAN SEN NYT KUKA TAHANSA.
LESKI SIIS AINA, SIIS AINA PERII PUOLET JA LAPET TOISEN PUOLEN.
LISÄKSI, JOS ON KESKINÄINEN TESTAMENTTI, NIIN
LESKI PERII KAIKEN JA LAPSET VOIVAT VAATIA LAKIOSANSA.
Tietosi lienevät jostain kivikaudelta.
Tämä menetelmä on ollut voimassa niin kauan kuin muistan.
On sentään hyvä olla sekoittamatta asioita avioeroon.
Leski todella siis todella perii puolet omaisuuden arvosta ja lisäksi hänellä on hallintaoikeus, siis elinikäinen asuntoon.
>
Antaa miehesi ihmetellä aivan rauhassa. Ihmettelyä voisi vähentää lukemalla lain perintökaaresta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Pistän vastaukseni loppuun oleellisimmat osat tästä. Mielenkiinnolla odotan millä faktoillasi Suomen laista tulet väittämään toisin.
>
No ei. Tässä keskustelussa jo annoin esimerkin, jonka pitäisi selventää miten "kuvio menee".
Jos kuolleella on rintaperillisiä, he perivät isänsä/äitinsä. Kuolleen puoliso saa tasinkoa, JOS heidän nettovarallisuudet eivät ole yhtäsuuret. Tasinkoa maksetaan kuolinpesästä vain sen verran, että lesken ja kuolleen nettovarallisuudet saadaan yhtä suuriksi. Tasingosta ei makseta veroa, perinnöstä maksetaan.
Ainoa tilanne missä leski perii on, ettei vainajalla ole lapsia, tai hän on tehnyt testamentin puolisonsa eduksi.
>
Ilmeisesti sinä et tajua, mutta osoita minulle ihmeessä se pykälä tai laki johon väitteesi perustat. Se olisi faktaa, huutamisesi ei sitä ole.
>
EI EI EI ... ei ainakaan jos noudatetaan Suomen lakia.
>
Kyllä, se onkin ainoa tilanne jossa leski perii (ja vainajalla on lapsia). Tuo väittämäsi on totta.
>
Sinun tietosi tästä asiasta eivät ole edes sieltä.
>
Höpön löpön... voi olla, että tasinko sujuvasti luullaan perinnöksi, jota se ei edelleenkään ole. Jos puolisoiden nettovarallisuudet ovat jo eläessään yhtäsuuret, ei puolison kuollessa leski saa tasinkoa (omaisuuksissa ei ole tasattavaa).
>
Kaikki avioliitot päättyvät eroon, joko avioeroon tai kuolemaan. Osituksen kannalta sillä ei ole merkitystä, puolisoiden ositus kuoleman erottaessa juridisesti menee aivan kuten avioerossakin.
Lukaisepa myös avioliittolaki... sielläkin käsitellään tilannetta missä kuolema erottaa puolisot.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
>
Toistaminenko se tekee viesteistäsi faktaa? Kokeillaan samaa... ei, leski ei todellakaan peri puolisoltaan mitään, jos kuolleella on lapsia. Kyllä, leskellä on hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon.
Ja sitten lupaamani lainaukset perintökaaresta:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
2 LUKU
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
"LISÄKSI, JOS ON KESKINÄINEN TESTAMENTTI, NIIN
LESKI PERII KAIKEN JA LAPSET VOIVAT VAATIA LAKIOSANSA."
Tuo tarkoittaa, että jos on keskinäinen testamentti, niin leski perii puolet ja rintaperilliset puolet. Muuten leski ei peri.
"jos on kymmenen lasta, niin jokainen saa kymmenesosan."
Tuo kohta meni säkällä oikein. Jokainen lapsi saa kymmenesosan. Silloin leskelle ei jää mitään.
avioliitossa oleville.
Olemme tehneet keskinäisen testamentin lakimiehellä miehen kanssa, koska lapsillamme on eromillejä ja heidän takiaan emme ole tehneet vaan jos tuleva vaimo vaatii.....
Siis
keskinäisen testamentin tehtyään leski perii kaiken ja jos lapset vaativat (tyhjätaskut) lakiosansa, se on yksi neljäsosa pesän arvosta eli jos on kaksi lasta se on lapselle yksi kahdeksasosa per nuppi.
Tämä on viimeisen päälle faktaa.
Meidän papereissa lukee juuri näin.
Älkää te avioeronneet puuttuko asioihin, joihin teillä ei ole mitään tuntumaa eikä tule.
Keskittykää te vain niihin avioeroihin ja niiden
pykäliin.
Kyllä erittäin kuuluisa lakimies sentään tietää, mistä puhuu.
Vaikuttaa kateudelta,,,leski ei peri mitään, kun on tehty avioehto, mene nyt vähän edes opiskelemaan asioita tai mieluummin pysy pois palstalta, etteivät tietäväiset ihmiset naura sinua ihan suohon.
Olet säälittävä.
Miksi kukaan sitten tekisi keskinäistä testamenttia, jos leski ei perisi mitään???????
Tässä ketjussa yllä kirjoitit, tai siis huusit :
>
No jos se oli eilen vielä noin varmaa faktaa, niin miksi te sitten olette tehneet testamentin?
Jatketaanpa sitten tämän viestisi "perkaamista":
AIVAN OIKEIN! Juuri tuota sulle tolkutin, mutta jaksoit vielä hetken jankuttaa että leski perii ilman testamenttia... nyt meni oppi perille. Ja tietenkin lapset voivat olla vaatimatta lakiosaansa, he voivat myös luopua koko perinnöstä.
Tosin, tällä järjestelyllänne verottaja on iloinen. Ensin sinä maksat mieheltäsi testamentilla saadusta perinnöstä veroa, ja kun kuolet (ellet ole kuolematon), lapsesi perivät sinut ja maksavat jälleen perintöveroa (miesvainajan perinnöstä käytännössä maksetaan perintövero kahdesti).
>
Niin on, tämä on faktaa. Puppua oli, että leski perisi mitään ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä.
>
Tähän oli kyllä "tuntumaa" ja tietoa (varmaan tuolla yllä kommentoineellakin), ja nyt on sinullakin. Hyvä.
>
Tuon asian tietämiseen ei tarvitse olla edes lakimies, perintökaaren ja avioliittolain lukeminen ja YMMÄRTÄMINEN riittää.
>
Ei perisikään, eikä perisi vaikkei olisikaan avioehtoa. Leski perii VAIN jos on testamentti hänen edukseen... toisin kuin eilen väitit, mutta kuten nyt olet tajunnut.
MUTTA jos on totaalinen avioehto (voimassa myös kuoleman erottaessa) vaikuttaa se sen, ettei leski saisi avio-oikeuden perusteella kuolinpesästä tasinkoa, jolla hänen ja vainajan nettovarallisuudet tasattaisiin yhtäsuuriksi (aivan kuten kävisi avioehdollisessa avioerossa). Ja kuten nyt tiedät, se ei ole perintöä.
>
Tai sama toisin sanoin: "Miksi kukaan sitten tekisi keskinäistä testamenttia, jos leski perisi ilmankin?"
Olisiko mahdollista, että sinä kieltäydyt ymmärtämästä, mitä kuolinpesä tarkoittaa?
Avioliiton päätyttyä tapahtuu ositus. Siinä noin karkeasti ottaen leski saa puolet yhteisestä omaisuudesta. Se ei ole perintöä vaan tasinkoa. Vainajan osuuden jakavat kuolinpesän osakkaat, joita myös perikunnaksi kutsutaan. Leski ei ole osakas. Jos testamenttia ei ole niin kuolinpesän varallisuus eli siis puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta siirtyy rintaperillisille.
Teidän tapauksessanne, kun on keskinäinen testamentti, niin lapsillenne teistä toisen kuoltua siirtyy neljännes teidän yhteenlasketusta omaisuudesta eli puolet kuolinpesän omaisuudesta.
Luultavasti sinulla ei ole edellytyksiä lukea itse perintökaarta (tai edes peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärää). Vaikka teillä olisi kuinka kuuluisa lakimies, niin se ei sinun ymmärrystäsi lisää.
kiitos vastauksistanne, kun näitä lukee lävitse huomaa että sen että vaikka miten mieheni kanssa uurastaisimme ja säästäisimme yhteisen omaisuutemme eteen se onkin kokoperheen omaisuutta. Jos kuvitellaan että meillä olisi varallisuutta siten että elintasomme olisi hiukan parempi kun yleensä tarkoittaisi se sitä että toisen puolison kuollessa elintaso tippuisi koska kuolleen omaisuus menisikin lapsille.
Joku voi nyt kuvitella etten halua omaisuuttani lapsillemme tottakai halua että he saavat jos meidän kuollessa jotain perittävää jää, en tosin halua että joku ulkoipuolinen pääsisi nauttimaan meidän ansaitsemasta omaisuudesta (kuten mahdolliset lasten puolisot joskus 10v. kuluttua)...meistä ei kumpikaan ole perintöjä saanut, sitävastoin velkaa olemme kyllä perineet kun appiukkoni kuoli.Toivottavasti näitä perintöasioita ei oikeasti tarvitse miettiä vielä vuosikymmeniin mutta asia tuli mieleeni kun tuttavapiirissä leski jäi aikalailla puillepaljaille kun lapset veivät melkein kaiken.
Tuokin on totta että alaikäiselle lapselle on tietyssä tilanteessa hyvä olla edunvalvoja, mutta tuntuuhan se hassulta että yhtäkkiä oma omaisuus on toisen valvonnassa eikä sitä saa myydä mihin hintaan hyvänsä kun molempien eläessä sen saa antaa vaikka ilman eikä siihen ovi kukaan puuttua.
Tässähän voi muuten käydä joka niin että joutuu ostamaan omaa omaisuuttaan toiseen kertaan, jos esim. on hallintaoikeus taloon, yhdessä tuumin se myydään, siitä saadaan vaikka 200 tmk, josta puolet on lapsille, no sitten leski ostaa samanhintaisen talon mutta joutuukin ottamaan 100 tmk velkaa vaikka edellinen talo oli velaton ja kertaalleen maksettu.
...ei voi kun ihmetellä miten suomen laki turvaa lasta toisen vanhemman kuolin tapauksessa mutta leski jää heikompaan asemaan. Alaikäisen lapsen kohdalla tämän ymmärrän mutta en aikuisen.
Isoveli siis valvoo meidän jokaisen omaisuutta ja sen käyttöä vaikka luulemme ettei näin ole.
tuli vielä mieleen mieheni yrityksestä, jos omistaisimme siitä 50% ja 50% silloinhan leski saisi yrityksestä ainakin tuo puolet. Toisaalta jos omistaa yrityksestä ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen ja muistaakseni muitakin tukia jää saamatta jos on yritystulos...joten siksi meilläkin on niin että vain toinen omistaa.
Eli mitä tästä opimme ei kannata säästää vaan laittaa kaikki menemään mitä työllään ansaitsee kun joku kuitenkin lopulta vie kaiken, ja jos vanhemmat kuolee vanhana aikuiset lapset tappelevat vereslihalla perinnöstä puolisoittensa kanssa
nyt on aivot kohmeessa kun tulee asiaa näin pätkittäin mutta pakko kysyä.
Jos olisi tilanne että miehelläni olisi muuten yhtäpaljon omaisuutta ((esim. 200000)) kun minulle ((200000,-) mutta velkaa yrityksestä 100000, tarkoittaako laki että minun pitäisi maksaa hänelle tasinkoa 50000,- jotta puntit olisi tasan?
Eli mistä ottaisin tuon 50000? 150 000 joka pitäisi maksaa lapsille, käytännössä katsoen minun koko 200000 omaisuus menisi jotta saisin maksettua tasingon ja lasten osuuden...vai olenko nyt aivan puupää??
Kiitän eritysesti kärsivällisyydestänne vastata näihin
...lisäksi minun pitäisi maksaa lapsille miehemin omaisuudesta puoletko, millähän nekin maksaisi pakkohan sitä olisi oma koti myydä
Kuolemassa omistaminen lakkaa. Mitään emme mukaan saa. Suomessa on ajateltu, että ihmisen perivät ensisijaisesti hänen lapsensa.
"Tässähän voi muuten käydä joka niin että joutuu ostamaan omaa omaisuuttaan toiseen kertaan"
Ei siinä niin käy. Jos omaisuus on sinun ja miehesi, niin ei siitä sinun ole nytkään kuin puolet. Ei kuolema asiaa muuta.
"jos omistaisimme siitä 50% ja 50% silloinhan leski saisi yrityksestä ainakin tuo puolet"
Saisit teidän yhteenlasketusta omaisuudesta puolet joka tapauksessa osituksen kautta. Ei ole väliä, kumman nimissä yritys on.
Ja se velan periminen. Kenenkään ei ole pakko ottaa perintöä vastaan. Joskus ihmiset sanovat, että he perivät velkaa. Silloin he tarkoittavat, että ovat saaneet perinnön, jossa on sekä omaisuutta että velkaa. Ihmiset ottavat normaalisti perinnön vastaan vain jos siihen sisältyneen omaisuuden arvo on ollut velkaa suurempi. Onkohan puolisosi kertonut sinulle kaikkea?
Epäiletkö että keksisin tämän jutun: Tässä faktat, mieheni isä kuoli,(vanhemmat eronneet)
apella oli yritys jota haettu konkurssiin mutta raukesi varojen puuttuessa. Viikko kuolemasta tuli ensimmäinen lasku postiluukusta mieheni nimelle osoitettuna summa 967800 mk , siitä viikko ja tuli 253444 mk ja vielä lisää, yhteensä sakkaa oli 1,7 milj. vanhaa markkaa.
No lakimieheltämme tätä kysyimme mitä tehdä , mieheni ainut perillinen, lakimiehemme vastasi että pesä täytyy hakea konkurssiin ja se tuli maksamaan meillen. n. 12000 mk kun suurinosa tuosta työstä meni selvitystyöhön mitä appi oli velkaa ja minne....joten kyllä mieheni mielestäni velkaa sai kun appi kuoli ,,,sano mitä sanot, itse osallistuin noihin palavereihin lakimiehen kanssa joten tiedän mistä puhun.
Toivottavasti et joudu kokemaan moista.
Onpa toinenkin tapaus, yhdelle sukulaisella kävi näin:
isä kuoli, kolme lasta ja äiti jäivät tekemään perunkirjoja, perusnkirjan tekijä ei selvittänyt tarkasti vainajan velkoja ja takauksia vaan teki perunkirjat, omaisuutta realisoitiin ja jaettiin lasten kesken kunnes yhtäkkiä tuli ulosotosta laskuja joissa oli kysymys lainasta jota vainaja oli ollut takaamassa. Lainanottaja oli jättänyt maksamatta ja nyt velkaa vaadittiin maksuun perillisiltä. Omaisuutta pesässä ei enää ollut koska se kaikki vähä oli jo jaettu. jo sillä mitä olivat perineet maksoivat takauksia ja ottivat lopulle lainaa joten hekin maksoivat...
Tässä on semmoinen poikkeussääntö, että jos leskellä oli omaisuutta enemmän kuin vainajalla, niin leski saa päättää, maksaako tasinkoa.
Esimerkissäsi tilanne on se, että sinun omaisuutesi arvo on 200 000 ja miehesi omaisuuden arvo on 100 000. Jos et halua maksaa tasinkoa, niin perilliset saavat miehesi omaisuuden eli tuon 100 000.
Kerroit ensin, että miehesi sai perinnöksi velkaa. Nyt itsekin korjaat, että velkaa ei perinnöksi tullut. Jos pesä on velkainen, niin sen voi luovuttaa konkurssiin. Ei ole pakko ottaa vastaan. Jos miehesi tarvitsi avuksi juristia, niin tietenkin hän sen maksoi. Konkurssiin luovuttaminen sinänsä ei olisi maksanut.
Toisessa tapauksessa perilliset ottivat perinnön vastaan ja velkaa ilmeni sen jälkeen. Heidän tietenkin tuli maksaa velkaa sen edestä, mitä olivat ottaneet perintöä vastaan. Jos he olisivat luovuttaneet pesän konkurssiin heti kun selvisi, että velkaa on enemmän kuin omaisuutta, niin olisivat joutuneet luovuttamaan vain sen minkä olivat vastaan ottaneet, mutta pakkaselle ei olisi menty.
Hyvä kysymys, olisi pitänyt muistaa mainita aikaisemmin.
Kuten sinulle vastattiinkin, tässä on poikkeus avioeroon nähden. Esimerkissäsi sinun ei tarvitse maksaa pesälle tasinkoa ... saat toki, jos jostakin syystä tahdot.
>
Eipä kestä, tähän ketjuun tuli ihan asiallisia ja oikeita vastauksia useammaltakin kirjoittajalta.
>
Näin on tämän maan laki laadittu, eli kuolleen lapset perivät (ellei testamenttia lesken eduksi). Ja lähes aina heillä on oikeus lakiosaansa (esim. iäkästä äitiään jatkuvasti pahoinpitelevä poika voidaan tehdä todella perinnöttömäksi testamentilla).
Esimerkiksi Iranissa leski ei peri koskaan mitään, tasingosta puhumattakaan. Ja vanhin poika suurimman osan (ja velvollisuuden huolehtia leskiäidistä), tytöt eivät luonnollisestikaan peri mitään. Mielestäni meillä kohtuullisen hyvä systeemi, etenkin kun joitakin vuosia sitten leskelle annettiin lakiin perustuva hallintaoikeus kotiinsa.
>
No olisikop se niin kamalaa, jos omien lasten elintaso nousee? Ja mikäänän ei estä ottamasta henkivakuutuksia, joissa puoliso on edunsaajana.
>
Jotenkin väkisin tuollainen ajatus hiipii lukijan ajatuksiin, hyvä ellei niin ole.
>
Tuota noin, ikävää jos koet puolison johon lapsesi joskus rakastuu ja avioituu noinkin ulkopuoliseksi, ethän tunne häntä vielä. Ja eiköhän se ole perinnön saaneen asia nauttia siitä. Mutta sen tajuan, että laaditaan testamenttiin ehto, jossa lapsen puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön (vaikkei heillä olisikaan avioehtoa ymmärretty tehdä).
>
Tämän toinen vastaaja tuossa yllä jo selvittikin. Eli asia ei ihan noin voinut mennä...
>
Ei sinun omaisuutesi olisi toisen "valvonnassa", vaan alaikäisten lasten omaisuudelle määrättäisiin uskottumies/edunvalvoja.
>
Molempien eläessä yhteisen omaisuuden myyminen tehdään kummankin sopimuksesta... ja kun toinen puoliso kuollut, niin sama sopiminen tarvitaan perillisten kanssa. Edelleen saisit tietenkin hallita omaa omaisuuttasi kuten parhaaksi katsot.
>
Aivan, koska leski omistaa talosta vain puolet... toinen puoli on perillisten omaisuutta. Lesken turvana on se hallintaoikeus asuntoon joka oli ollut hänen ja puolisonsa yteinen koti.
...ei voi kun ihmetellä miten suomen laki turvaa lasta toisen vanhemman kuolin tapauksessa mutta leski jää heikompaan asemaan. Alaikäisen lapsen kohdalla tämän ymmärrän mutta en aikuisen.
>
Tai suojelee alaikäisiä lapsia, jottei heidän laillisesti perittyä omaisuuttaan "hävitetä".
>
Kannattaa nauttia elämästään ja työllään ansaitusta varallisuudesta eläessään, hyvin mukavaa, voin suositella... mukaan kun rahoja ja säästöjä ei kukaan saa.
Ja aikuisten lasten tappelua perinnön jaossa voi vähentää lahjoittamalla omaisuuttaan eläessään, näin omat vanhempani ovat menetelleet.
"1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloon jääneelle puolisolle."
Tässä tapauksessa leski saa maksettavaksi veroa.
Miten paljon esim. 500t.€ perinnöstä?
Koska heillä ei tietenkään ole ollut avioehtoa joka voimassa kuoleman erottaessa, saa leski ensin verotonta tasinkoa max. 250.000 EUR (oletan että leski on "varaton"... ellei saa tasinkoa vähemmän tai ei yhtään). Tasingosta ei maksa veroa.
Lopusta 250.000 EUR:sta maksaa. Ekasta 50.000 EUR:sta 5735 EUR, ja sen ylittävästä summasta peräti 16%
Taulukko löytyy täältä:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=662;47368
Kuinka sitten jos A ja B ovat tehneet keskinäisen testamentin ja B:llä on edellisestä avioliitosta kaksi lasta. B kuolee ja lapset eivät vaadi perinnöstä (yhteinen koti) lakiosaa. Kun lapseton leski kuolee, kuka perii ja mitä?
Leski on tehnyt testamentin tuttavien lapsille?
Jääkö B;n perilliset kokonaan ilman perintöä kun eivät ajallaan vaatineet lakiosaa?
Kiitos vastauksestanne
mieheni kanssa keskinäinen testamentti, niin sukulaisillani ja mieheni äidillä ei ollut, ja hänperi kaiken.
Lapset eivät halunneet häneltä toista puolta.
Siis ehkä asiat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa, mutta mitään testamenttia ei ollut ja leski peri kaiken.
Hänen poikansa olisivat muuten perineet puolet, mutta antoivat hänelle koko omaisuuden.
Vasta hänen kuolemansa jälkeen, aikuiset pojat jakoivat omaisuuden tasan keskenään.
Ei ollut minkään maan testamenttia.
Ja sillä testamentilla tarkoitin keskinäistä testamenttia.
Ilman testamenttia leski perii puolet ja lapset toisen puolen, eli jos on kaksi, niin neljäsosan.
Näin on näreet.
Jos perinnäjättäjällä on velkaa ja omaisuutta, niin totta maar, velka vähennetään omaisuudesta ja sen jälkeen loppu jaetaan lasten kesken tasan.
Tämä on todella selkeää eikä vaadi lukion pitkää matematiikkaa.
>
Ja vaikka B:n lapset sitä vaatisivatkin, ei sitä tarvitse maksaa jos se edellyttäisi sen yhteisen kodin myymistä.
>
Esimerkkiä kehiin:
A:lla ei omaa omaisuutta tai velkaa
B:llä ei omaa omaisuutta tai velkaa
A:lla ja B:llä yhteisessä omistuksessa oleva talo irtaimistoineen. Eli, A:lla 50% taloa, B:llä 50% taloa.
B kuoli ensin, testamentin perusteella A peri puolet B:n osuudesta talosta, eli 25% taloa. B:n kaksi lasta perivät kumpikin 12,5% taloa (lakiosansa).
A omistaa nyt siis 75% taloa, ja hänellä on siihen hallintaoikeus niin kauan kuin asuu siinä tai elää.
B:n lapset olisivat voineet vaatiakin lakiosaansa, mutta eivät sitä tässä esimerkissä olisi saaneet. Ja vaikka olisivat vain tahtoneet siirtää osituksen suorittamista (ja se olisi sopinut A:lle) kunnes A kuolee, ei se "peruuta" heidän oikeuttaan saada perintönsä myöhemmin.
Asia on eri, jos he nimenomaisesti olisivat kieltäytyneet perinnöstä (joka tehtävä kirjallisena)... nyt en ole varma, mutta käsittääkseni silloin heidän lakiosansakin olisi siirtynyt A:lle. Voi olla, että he voisivat kieltäytymisen yhteydessä "antaa" osuutensa perinnöstä jollekin kolmannelle henkilölle kuka sen tahtoo (ja tahtoo maksaa perintöveron). Mutta tästä asiasta en ole varma, ehkä "nix nax" voi kommentoida.
>
Oletetaan, etteivät B:n lapset ole luopuneet perinnöstään (joka suuruudeltaan lakiosan verran)... vaan pesä pidetty jakamattomana mm. leski A:n hallintaoikeuden vuoksi.
Ja sitten A kuolee, pesä jaetaan. B:n kaksi lasta voivat nyt vaatia pesän jakamista "tuloksellisesti", ja saisivat talon myyntihinnasta tai arvosta 12,5% kumpikin. A:n testamentin mukaan hänen 75% talosta jakautuu mainitsemiesi tuttavien lasten kesken tasan (ellei testamentissa ole muuta määrätty).
>
Kuten yllä todettiin, eivät jää.
Ilman testamenttia, leski perii aina puolet ja lapset toisen puolen, älkää uskoko M36:n höpinöitä.
Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan.
Minä en puhunut yhdessä viestissä testamentista, vaan avioehdosta, en normaaliin perimiseen liitä millään tavalla testamenttia.
Ilman testamenttia menee aina puolet leskelle ja toinen puoli lapsille ja hallintaoikeus taloon tai asunto-osakkeeseen jää leskelle hänen elinajakseen ja vasta hänen kuolemansa jälkeen
lapset jakavat koko perinnön, jos ei vanhemmt ole tehneet puolesta omaisuudestaan testamenttia jonkun vaikkapa syötäyhtistyksen hyväksi tai
kuulovammaisten hyväksi ja toinen puoli menee aina takuuvarmasti lapsille ja jaetaan, jos lapsia kaksi, tasan heidän kesken.
Älkää nyt hyvät ihmiset kuvitelko, ettei leski peri miehensä omaisuudesta puolia, tuohan on ihan puppua.
Leski perii ilman testamenttia puolet ja lapset siis toisen puolen, eli mikään ei tätä muuksi muuta.
Jos lapset eivät tässä vaiheessa halua lakiosaansa, leski perii ilman testamentin häivääkään kaiken.
Keskinäisessä testamentissa leski perii kolme neljäsosaa suoraan ja yksi neljäsosa menee lapsille, mutta yleensä käy niin, että perintö vasta toisenkin kuoltua jaetaan lasten kesken.
Perintövero maksetaan aina ja Suomessa maksetaan aina moninkertainen vero, mutta jos haluaa, että vero pienenee, niin voi testamentata puolet esim.
suoraan lastenlapsille ja toinen puoli menee aikuisille lapsille.
Tämä on faktaa ja lakimieheltä juuri tänään kysin eikä ollut ensimmäinen lakimies ja todella hyvä.
kuin keskustelun "euromilleineen" ja peräkämaripoikineen..
Miten lesken edelle voisi mennä esim. täysin vieras henkilö, kuten miniä?
Tässä asiassa on nyt niin paljon kuraa, että sitä ei ymmärrä kukaan.
Siis onko miesvainaja mennyt sitten miniänsä kanssa naimisiin, jos hänelle on omaisuus heitettävä kokonaan, eikä oma vaimo, jonka kanssa on avioliitto solmittu, saa muuta kuin kylmää kättä.
Ei mene näin.
Älkää nyt hyvät ihmiset vaan tällaista höpinää uskoko.
Sen jo sanoin, että mitään testamenttia ei avioliitossa tarvita siihen, että leski perii puolet ja lapset toisen puolen. Tämä on faktaa, ja sitä ei M36 muuksi muuta.
Mutta itse saa enemmän, jos on keskinäinen testamentti eli silloin saa yleensä kaiken ja lopullinen jako tapahtuu vasta toisenkin kuoltua.
Tietysti siinäkin voi lapset vaatia sen yhden neljäsosan, jos ovat tyhjätaskuja, mutta leski saa kolmeneljäsosaa.
Muuten siis ilman testamenttia puolet ja lapst puolet. Tämä on faktaa ja toivon, että M36 ottaa lakimieheen yhteyttä, koska ei hallitse nyt tätä osaa, hän hallitsee vain avioeropykälät.
syöpäyhdistyksen hyväksi
lakimieheltä kysyin
jotka asuvat omissa osakkeissaan ja huviloissaan ja lisäksi on omakotitalo, ja lisäksi seurustelee, peräkammarinpoika.
Etkö sinä idiootti edes tiedä käsitteitä.
yritä kehittyä.
Häivy palstalta, typerys.
Mikä lie jätetty ja hylätty pissis olet, naurettava lumppu.
Sua ei kukaan peräkammarinpoika huolisi saati sitten varakas ja pikälle kouluttautunut fiksu mies,
Olet vapaata riistaa amistasoisille tai mieluummin sen alle.
lakimiehen suusta, jonka selitin ja meidän suvussa on näin aina menetelty.
Meidän suvussa Avioliitto ei lopu tai jos loppuu, niin jatkuu saman ihmisen kanssa toisella tasolla, et tiedä mitään, kun et käy maailmankuulujen meedioiden tilaisuuksissa.
Ovat siis maailmankuuluja ja kymmenet ihan pienenpienetkin asiat ovat menneet täysin nappiin.
On sinun elämäsi ankea, kun luulet sen päättyvän maan multiin.
Säälin sinua, kun et käy niissä tilaisuuksissa.
Onhan se selvää, jos jokainen saa täysin eksakteja viestejä ja kyseinen meedio käy ulkomailla jatkuvasti, että asia on faktaa.
Piste.
yhteys lakimieheen. Kannattaa vähän panna rahaa likoon, että saa oikeita vastauksia.
Älä usko noihin löpinöihin ja menetä yöuniasi, vaan tilaa lakimies, niin johan päivä valkenee.
sanoin, että leski perii puolet ja lapset toisen puolen.
>
Ei minua tarvitsekaan uskoa, mutta suosittelen uskomaan Suomen lakia, tarkemmin perintökaarta, yllä olen sen linkittänytkin... mutta tähän liittyvät pykälät ovat:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
2 LUKU
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
---------------------------------
>
Ilman testamenttia leski ei peri aviopuolisoltaan mitään, paitsi jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia.
Ellei ole avioehtoa, tai se on laadittu vain avioeron varalta, leski VOI saada kuolleelta puolisoltaan tasinkoa jolla heidän nettovarallisuudet (omaisuus miinus velat) tasataan yhtä suuriksi. Jos leski onkin se varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle.
Mutta osoita toki ne FAKTAT laista joilla osoitat kirjoittamani höpinöiksi... ellet siihen kykene, miksi osallistut keskusteluun?
>
Tuo on luulosi, näin ei ole. Jos leski on täysin varaton, hänen saamansa tasinko tosiaan on puolet rikkaamman puolisonsa varallisuudesta. Mutta jos leski ja kuollut puolisonsa ovat jo valmiiksi yhtä varakkaita, ei leskelle tietenkään makseta tasinkoa pesäsätä. Perinnön jakavat lapset.
Jälleen, todista väitteesi... www.finlex.fi linkkiin vain tutustumaan ihan reippaasti, sillä on faktaa... intämisesi ei sitä ole.
>
Kyllä, leskelle jää hallintaoikeus kotiinsa. Mutta jos pesässä on muuta omaisuutta (kesämökki, säästöjä, vene, tms.) sen jakamisen perilliset voivat vaatia.
>
Niin, jokainen tekee oman testamenttinsa... kumpikin vanhempi erikseen.
Ihminen voi testamentata omaisuutensa kenelle tahtoo, vaikka aviopuolisolleen (koska muuten hän ei peri, jos vainajalla on niitä lapsia).
>
Taroittanet lakiosaa, joka on puolet siitä perinnöstä jonka muuten olisivat saaneet. Juu, näin on.
>
Tämä nyt ei vain ole uskon tai kuvittelun asia, edelleen... perintökaressa asia selvitetty varsin selvästi, ja avioliittolaissa lisää.
Mikä tässä on sinulle niin vaikeata hyväksyä? Luuloillasi ja toistolla ei laki muutu miksikään... mutta saathan uskoa mihin tahdot, voi tulla jonakin päivänä ISO yllätys. Ja jos sinulla esittää parempaa faktaa joka perustuu LAKIIN, niin ole niin ystävällinen ja jaa se kanssamme. Palstaa lukevat juristit olisivat varmasti yllättyneitä ;-D
>
Siis ei peri.
>
Väärin, lasten on kieltäydyttävä perinnöstä. Se, etteivät he vaadi pesän jakamista, ei tarkoita että heidän osuutensa muuttuisi lesken omaisuudeksi ... tosin, ilman sitä testamenttia leski ei ole edes kuoilinpesän osakas. Hän on voinut saada tasinkoa kuolinpesältä, mutta osakas hän ei siihen ole.
Kumoa tietoni oikeilla faktoilla, jos kuvittelet siihen kykeneväsi.
>
No sinne päin. Jos kuollut puoliso on tehnyt testamentin leskensä eduksi, niin edelleen ENSIN lasketaan tasinko... jota leski saattaa saada (kuten yllä olen kertonut). Sen jälkeen vainajan lapset perivätkin vain puolet (lakiosansa), ja leski nyt todellakin PERII jotakin, joka on puolet vainajan nettovarallisuudesta.
>
Tuo on totta. Perinnöstä maksetaan vero, tasingosta ei makseta. Testamenttaamalla lapsen lapsillen voidaan säästää, tai perinnön saanut voi kieltäytyä perinnöstä ja antaa sen lapsilleen.
>
Jos todella on hyvä lakimies, vaihtoehtoja on kolme:
- hän ei osaa selittää asiaa sinulle
- sinä et kykene ymmärtämään sitä
- se todella hyvä lakimies on todellisuudessa milikuvitusolentojasi
>
Esimerkiksi näin;
Puolisoilla on totaalinen avioehto (voimassa myös kuoleman erottaessa). Mies kuolee, hänellä yksi poika edellisestä avioliitosta. Äijä on laatinut testamentin miniänsä eduksi.
Leski ei saa tasinkoa, vaikka olisi "varaton" ja miehensä äveriäs sijoittajanero (avioehto).
Miehen poika perii lakiosan (puolet isänsä varallisuudesta), miniä perii toisen puolen.
Varattomalle leskelle jää kuitenkin hallintaoikeus yhteiseen kotiin, vaikkei sitä omistakaan.
Jos aiot "väittää" että tämä on mahdotonta, perustele se faktoilla... Finlexiin tutustumaan rohkeasti vaan.
>
Kuraa on jossakin kyllä... ja ymmärtämisen vaikeus on sinun päässäsi.
Ei lakiteksti oikeasti ole mahdottoman monimutkaista luettavaa. Poikkeukset, sovittelut, ja eri lakien yhdistäminen ja soveltaminen on vaikeata... ja se on juristien työtä ja vaatii koulutuksen. Mitä me nyt tässä vatkaamme, ei ole sitä.
>
Ei, mutta miesvainaja on voinut tehdä testamentin miniänsä eduksi, tai naapurin Reiskan. Silti, hänen lapsensa perivät vähintään lakiosansa. Ilman testamenttia lapset perivät kuolleen isänsä tai äitinsä kokonaan (tai sen omaisuuden, joka jää kun mahdollinen tasinko maksettu leskelle.... vrt. avioeron ositus).
>
Jos tuohon testamenttiin lisätään avioehto, niin juuri noin saattaa käydä.
>
Menee se, alkoiko kylmätä kyyti ??? ... josko äijän kutaleeltasi löytyykin testamentti... ja aikanaan olette meneet tekemään totaalisen avioehdon (voimassa myös kuoleman erottaessa).
>
Olen vakuuttunut, että sinun höpinät täällä jäävät vähälle uskolle, mutta suurta "huvitusta" saattavat antaa... jästipäisyydellä kun ei tunnu olevan rajoja.
>
No niinpä olet sanonut juu... ja väärässä olet. En tosiaan voi muuttaa tämän maan lakia, mutta et sinäkään siihen kykene... joten suosittelen tutustumaan siihen... jotta luulosi vähenisi.
Tämä ei faktaksi muutu kun sinä niin väität, faktat löytyvät mm. Finlex:stä, ihan jokaisen käytettävissä.
>
Sitten toistettiinkin jälleen samaa virttä, joka on satuilua... eikä perustu lakiin.
>
Perintökaaren ymmärtäminen ja "hallitseminen" joksi sitä kutsut, ei näiden AIVAN PERUSASIOIDEN osalta ole vaikeata... paitsi sinulle.
Asia ei muutu faktaksi kun toistat sitä, olen antanut sinulle lähteen mistä voit tuoda keskusteluun oikeita faktoja... ja myönnän auliisti olevani väärässä kun osoitat mihin lain kohtaan perustat inttämäsi virheelliset oletuksesi.
>
Ei tuo ole muuttunut. Lasten ei ole pakko vaatia pesää jaettavaksi, voivat odottaa kunnes leski kuolee. Perinnön saanut voi siitä myös kieltäytyä, jolloin muut saavat enemmän (tai kieltäytyy ja antaa edelleen omille lapsilleen osuutensa).
Eikä tuohon tarvita testamenttia, mutta tarvitaan perillisten tahto menetellä niin ... testamentti varmistaa asian, jos sattuu olemaan aihetta epäillä että perilliset olisivatkin hieman "persompia rahalle"...
>
Nyt olet höpötyksesi kanssa itse näreessä. Ilman testamenttia leski ei peri, vainajan lapset perivät tämän kokonaan. Mutta ensin leski voi saada pesästä tasinkoa, vrt. avoeron ositus.
"sanoin, että leski perii puolet ja lapset toisen puolen."
En minä noin sanonut. Leski saa puolet yhteenlasketusta varallisuudesta (siis siitä mikä on hänen ja vainajan) tasinkona. Se on eri asia kuin periminen.
Vitsi on siinä, että et ymmärrä erottaa teidän yhteenlaskettua omaisuutta ja (tulevan) vainajan omaisuutta. Leski voi luulla, että hän saa puolet vainajan omaisuudesta perintönä, jos lesken omissa nimissä ei koskaan ole ollut mitään. Oikeasti se on tasinkoa.
miehenketaletta ja hän on viimeisen päälle rehellinen ja maailman kunnollisin ihminen.
Nytkin pesee rerunoita.
Puhu sinä ketaleesta, joka on yksin elättänyt perheensä, koska minä ihan itse hoidin lapsemme.
Minä arvostan mieheni niin korkealle, ettei ole tosikaan hän minut.
Mieti mitä suustasi päästelet, itse olet ketale, koska olet eronnut.