Bavarian hintaylivoima on musertavaa. Kyllä on ranskikset altavastaajia, yhdessäkin oli keulapurjeen vinssit jätetty kokonaan pois ja silti vielä 10 tonnia enemmän hintaa kuin vastaavassa Bavassa. Mutta ihmeen kirpeä hartsin haju on noissa Bavoissa. Najad näytti tehneen aikamoisen askeleen eteenpäin kun esitteli normaalin (ei keskiohjaamo) purkkari version, mutta jotenkin se entinen loisto veneestä puuttui, sohvatkin kuin Ikean varastosta ja kattoaa hallitsee iso kalsea muovipaneli, kannen tiikeissä teollinen leima myös vahvasti esillä ja ohjaamon lakatut mahonkiosat loistivat poissaolollaan. Taitaa hollantilaiset yrittää pikavoittoa myymällä halvan veneen kalliilla entiseen maineeseen vedoten. Kyllä ostajilta vaaditaan nyt tässä hintapaineessa tarkkuutta, että tietää mistä maksaa. HR342 edusti sitä ilmeisesti katoavaa veneenrakennusperinnettä, ikävä kyllä joudun itse vain kaukaisesti ihailemaan näitä upeita veneitä. Nauticatissa ja Degerössä sama laatu näyttää pysyvän, mikä oli myös mukava havaita vaikka moottoripurret eivät sinänsä kiinnostakaan. Maestro ja FG myös kelpo veneitä, mutta Najadin tapaan hinnan edellyttämä ylellisyys puuttuu.
Uivassa
nähtyä
82195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...ihmettelen sitä Najadin linjanmuutosta. Kun he ovat joka tapauksessa "niche" -veistämö eivätkä missään tapauksessa voi kuvitella kilpailevansa volyymeilla suurten keskieurooppalaisten tehtaiden kanssa, niin miksi luopua omintakeisista laatutekijöistä kohti massaa? Se iso omistajan perähyttihän on nimenomaan ollut Najadien vahvuus.
eikös tuo najad olekkaan ruotsalainen veistämö?
http://www.najad.com/
pääomistaja nykyisin. Tai sitten pääsuunnittelija.
Sehän onkin melkein sama asia, omistaa ja suunnitella.
http://www.welt.de/print-wams/article145587/Raus_aus_der_Dunkelheit.html
Najad veneet valmistetaan Ruotsin länsirannikolla Henånin kylässä. Nykisen tehtaan omistaa hollantilainen Alfred van Wincoop, joka toimi aijemmin tehtaan johtotehtävissä.
Uusien Najadien sisustuksen on suunnitellut engalatilainen Dick Young. Rungon on suunnitellut saksalainen suunnittelutoimisto Judel/vorik € co.
(Vene 8/2006)
...ivallisuuteen, mutta hukkaan meni. Eihän se suunnittelun tulos koskaan päädy markkinoille, eilleivät tehtaan omistaja ja suunnittelija ole samaa mieltä...
Najad 355:n uusi sisustuslinja edustaa nykyaikaista, minimalistista tyylisuuntausta, jossa näkyy sisustusalan ammattilaisen kädenjälki. Toki 342:n poikkeaa perinteisestä Orust-tyylistä jonka muistan nähneeni esim. Düsseldorfissa Najad 332:ssa. En kuitenkaan usko, että laatu sinänsä poikkeaa Orust-laadusta. Ennemminkin korostui sisustuksen valoisuus ja materiaalien aistikas yhdistäminen, joka miellytti ainakin suunnittelijan silmääni.
En ymmärrä miksi purjeveneen sisustuksen pitäisi edelleenkin näyttää sisältä kuin sata vuotta sitten kun veneet todella vielä olivat (umpi)puuta. Puu luo lämmintä tunnelmaa muttei kaiken tarvitse olla puun peitossa. Toki on hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja perinteisempiä ja nykyaikaisempia. Ei taitaisi Suomessa menestyä esim. RM-veneiden kaltaiset "erilaiset" purret.
Tanskalaiset ovat aina tehneet hienoja veneitä ja niihin hienoja sisustuksia. Tekevät vieläkin mutta jotkut jo hiukan eri tyylillä — miks' ei veneissäkin voisi elää tätä päivää? Vilkaiskaapa esim. < http://www.x-yachts.com/seeems/18578.asp> X-Yachtsin uuden X 34:sen sisustusta: näyttää selkeältä ja toimivalta vaikka onkin cruiseri. Toki X:n sportti-imagokin jo edellyttää selkeitä (keveitä) sisustus- ratkaisuja.
Näyttelyn kotimaisista tavalliselle skuuttaajalle kovin iso ja kallis Maestro 40 edusti kaikin tavoin selkeää ja tyylikästä linjaa. Öjassa työskentelee osaavia venepuuseppiä jotka 40:seen ovat taiten rakentaneet nykyaikaisen ja valoisan sisustuksen nopeaan ja lujaan runkoon pääasiassa pinnoitetusta puusta. Todella upea vene, jossa tilan jäsentely on suoraviivaisen selkeää.
Kun makutottumukset ovat sisustuksellisesti konservatiiviseen suuntaan ei ehkä ole ollut edes viisasta ruveta sisustuksia kehittämään ammattisuunnittelijoiden avulla. Tietysti se myös maksaa ja tuntuu hinnassa.
Suomalaisille on ollut tunnusomaista tietty edelläkävijyys siksi hiukan ihmetyttää tuo kajuuttakonservatiivisuus? Suomalainen äijäveneilijä ei välttämättä innostu uusista ajatuksista (paitsi vene-elektroniikan suhteen). Mielummin perinteinen kuin uusia ”hömpötyksiä” kuvastanee yleistä asennoitumista. Vaikka sisustuksella ei purjehdita on sillä purjehduselämyksen kokonaisuuden kannalta merkitystä.