Niin elikkäs olemme menossa tekemään tapaamissopimusta,niin voinko vaatia että lapsi aina jouluaaton minun luonani?toki voin vaatia mutta voiko mennä läpi??:)Hirvittää ajatuskin että tyttöni ei olisi joulua viettämässä kanssani!Meillä on perinteet mitä jouluna tehdään ja haluaisin välittää ne myös lapselleni.Muutenkin tällaisena joulu ihmisenä vaikea ajatus ettei koko perhe ole paikalla..Minulla yksinhuoltajuus,muta sillä tuskin on merkitystä.Ja lisätään tähän vielä että välimatkaa minulla ja isällä on paljon ,noin 400km ja tyttö 1wee.
Voinko vaatia?
adeline
171037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tapaamissopimus on sopimus jonka molemmat osapuolet täytyy hyväksyä. Yleensä sopimukset tehdään siten, että toinen osapuoli saa jotain ja toinen saa jotain muuta. Jos sinä haluat lapsesi aina jouluksi luoksesi niin silloin kannattaa miettiä oletko valmis siihen, että toinen osapuoli haluaa lapsen luokseen esim. joka juhannus tms. Eli asia on tavallaan kaupankäyntikysymys jos sellaista ilmaisua voi tässä yhteydessä käyttää. Mutta sitähän se on.
Minkälainen sopimus se sellainen on kun toinen vaatii kaikki mahdolliset asiat niin sitten toiselle ei jää mitään?Voit kyllä tietysti vaatia mitä vaan.Mutta on aivan eri asia tuteutuko vaatimuksesi.Yleensä nämä joulunajat menevät vuorovuosin vuoronperään.
äläkä muuhun suostukaan!
Tietenkin vaadit. Lapsihan on sinun.
että lapsi ei saa tavata isäänsä ollenkaan!!
ettei lapsi saa tavata isäänsä ollenkaan!! siitäkin huolimatta ettet voi omistaa toista ihmistä,sosiaalitantan vakaumuksella tämä selvä.
Meillä on lapsi joulut aina kanssani. Ei sitä ole erikseen tarvinnut vaatia... Se on äiti joka asioista yleensä päättää,mutta hyvä se olisi lapsen isän kanssa myös sopia asioita. Miksi hän ei voisi tulla jouluna kylään ym?
itse aion tehdä tällaset päätökset niin kuin parhaaksi näen , ensin lapsen ja sitten omalta näkökannaltani (yleensä natsaavat) koska:
-olen äiti, en kuka tahansa, lapselle äiti on kuitenkin kaikkein tärkein ihminen
-isä valitsi itse jättää lapsensa hyvin varhain.
en aio suostua mihhinkään muuhun. olen naarastiikeri!
tämä ei tarkoita ettenkö jatkuvasti tue isyyttä, sellaisena kuin isä on sen valinnut, koska näen että se on lapselleni tärkeää. lapseni etu ennen kaikkea!
t: äiti
"-olen äiti, en kuka tahansa, lapselle äiti on kuitenkin kaikkein tärkein ihminen"
Samaa mieltä ovat varmaan esim. ne kolme espoolaista lasta, jotka tulivat äitinsä murhaamaksi.
"-isä valitsi itse jättää lapsensa hyvin varhain."
Lasta hän ei ole jättänyt, mutta sinut kylläkin.
"olen naarastiikeri!"
Olet juntti.
aivorajoittunutta porukkaa liikkeellä...
tai sitten vaan miehiä....
niin , en minäkään tästä mitään tajunnut ennen kuin synnytin oman lapseni...turha sitä luontoa vastaan on taistella; äiti mikä äiti. mitäs oikein tiedät siitä kenet kukakin on jättänyt?
mieti sinäkin nyt hyvä ihminen ennen seuraavan lapsen tekemistä, että kenen naisen kanssa sen teet. nimittäin kun jätät sen äidin jätät MYÖS lapsen. idiootti.
on toki tapauksia ettei isä halua enää eron jälkeen syystä tai toisesta nähdä lapsiaan. Sun tapauksessa näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, eli isä ei ole jättäny lastaan vaan ero tuli sinulle ja exällesi, ei lapsellesi ja hänen isälleen.
Jos isä on lapseen kiintymyssuhteen kehittänyt niin erossa olo hänestä on varmasti rankkaa. Ja lapsikin varmasti kaipaa isäänsä, vaikkei sitä osaisi vielä ilmaistakaan.
Oman lapseni pidän kotona joulut, omasta päätöksestäni. Tosin en ole mikään naarastiikeri äitiydessäni, yltän ihan sinne leijonan tasolle.. :)
Mutta arvostan myös lapseni suhdetta isäänsä, vaikka hän etäisänä onkin hieman tumpelo joissain lapsen hoitoon liittyvissä asioissa niin olen iloinen että hän on kuitenkin läheinen lapsensa kanssa huolimatta siitä ettemme olleet parisuhteessa edes raskaaksi tullessani, saati sen jälkeen.
Välimme eivät ole hyvät, mutta arvostan hänen yritystään olla hyvä isä lapselleen, vaikka ketuttaa välillä kummasti kun tuntuu kantapään kautta oppivan lapsenhoidon salat ja mun pikkuiseni on koekaniinina..
Mutta mutta, pointti oli siinä että lapselle on isä vähintään yhtä tärkeä kuin lapsi isälle. Ei aina, mutta useimmiten. Ja vaikka olis vaikee tulla toimeen entisen heilan/puolison kanssa niin lapsi on aina tärkein.
Valitettavan usein äiti on se, joka aiheuttaa ongelmia lapsen tapaamisissa. Olen itsekin kolmen lapsen äiti, mutta en näe mitään syytä syrjäyttää lasten isää lasten elämästä. Lapsilla ja isilläkin voi olla jouluperinteitä. En ymmärrä, miksi olisi oikeus ohittaa isän toiveet ja tarpeet vetoamalla siihen, että äiti on aina lapselle se tärkein. Ainakin minun lapsilleni on isäkin tärkeä. Se ei kuitenkaan millään lailla vähennä omaa tärkeyttäni.
Erot ovat valitettavia, mutta suorastaan surullista on se, että niiden jälkipyykkiä puidaan lapset välikappaleina.
isä ja olen sitä mieltä etten voi olla äiti ; en ole ollut raskaana, en synnyttänyt, en imettänyt. pienen lapsen ja äidin suhde on ainutlaatuinen ja luonnollinen. eikä isä ole niin tärkeä, vaikka tärkeä onkin.
kommentti,mitäköhän mieltä ne isiensä murhaamat lapset sitten mahtavat olla
"kun jätät sen äidin jätät MYÖS lapsen"
Eikö olisi oikein sama myös toisinpäin:
kun äiti jättää miehen, hänen pitää jättää myös lapsi.
yksinkertaisuudessaan mikä on äidin parhaaksi,mikä vierittää syyn pienen lapsen viaksi,miten voit tukea isyyttä???tuollaisella asenteella???mitä itse olet tehnyt että,isä valitsi toisen asian??jos yhteishuoltajuus et pysty kaikista asioista päättämään yksin,vaikka oletkin käytetty naarastiikeri.
jo ne lääkkeet! ja sulje tietokone.