sananparsi. Nämä hoidetut jotka täällä tuosta henkiopista höpisevät keksivät sen itse. Nyt syyttävät srk kun se ei lähtenyt mukaan heidän oppeihinsa. Olin itse mukana hoidettuna ja nyt vasta sen uskaltaa myöntää että olimme silloin väärässä. Kun ei luonto anna periksi myöntää omia virheitä.
"HENKIOPPI" ON HOIDETTUJEN
ITSE KEKSIMÄ
211387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
hyvä että joku uskalsi sanoa kuten asia on. Ei jaksa aina lukea näiden "erotettujen" katkeraa kitinää. Vai mitä heino sirkka leena x-vl ja muita ei sitten taida ollakaan. Miksi että uskalla tätä asiaa myöntää.
>>katkeraa kitinää
Kirjoitan sen vuoksi 'omalla nimelläni', että sinäkin voit ohittaa katkerat kitinäni lukematta niitä! Helppo homma!
Mutta valitettavasti sinun tekstejäsi pukkaa silmiin väkisin, vaikka ei minulla ole tarvetta väistelläkään niitä.
Ehkä halusitkin vain härnätä, sillä sellaisiinkin veeälliin olen törmännyt ihan oikeassa elämässäkin. Saati unissani, kuten viime yönä! ;D
On meitä muitakin kuin nuo sinun luettelemasi. Onneksi en tunne olevani enää yksin.
Seppo Lohi tutkimuksessaan toteaa vl-yhteisön joutuneen väärään henkioppiin.
Hoidetutko itse keksivät henget, mistä heitä syytettiin?
-kova henki
-maailman henki
-kilpailuhenki
-hempeä henki
-maailmanrakkauden henki
-isäntähenki
-kuiva henki
-lakihenki
Kyllä nämä olivat itsensä SRK:n keksimiä ja järjestöönsä lanseeraamia henkiä. Henki- ja hoitokokousoppi oli uusi, tuhoisa SRK:n oppi 70-luvulla.
Todella asiaa ! ! !
Ainahan se on ollut niin, että joku - jotkut
yksittäiset ihmiset saadaan ottamaan syyt omille niskoilleen, ettei todelliset tekijät paljastu!
Ainahan näitä suojelijoita riittää. Nykyisin ei vain enää mene ainakaan kaikille läpi nuo jutut.
Hyvä keino hallita ihmisiä on saada heidät itsensä kontrolloimaan itseään ja omaa yhteisöään.
Eikös tämä henkioppi -sana esiinny ER:n muistiossa, jonka hän esitti 28.4.1887. Muistio on Seppo Lohen hallussa.
on SRK-laisuuden kantava voima. Alamaisten kurissa ja SRK:n nuhteessa pitämiseksi on oltava vahva pelote olemassa -hoitokokous! Jokainen pelkää kuollakseen joutumista hoitokokouksen päähenkilöksi, nöyryytetyksi ja kiusatuksi seurakunnan edessä, mahdollisesti hoitokokouksen lopuksi vielä saatanalle heitettäväksi.
SRK:n oppi se on.
Listasta puuttuu Kososlainen henki, joka oli varsin keskeisellä sijalla ilmesesti sen mielivaltaisuuden takia: ketä tahansa voitiin syyttää kososlaisuudesta, koska kukaan ei tiennyt mitä se tarkoitti. Kososlaisesta hegestä käytiin ry:llä jonossa tekemässä parannusta.
Se oli se laaja-alaisin henki, kuin sateenvarjo, jonka alle kaikki muut henget asettuivat mukavasti. ;(
Tiukin muoto oli: katkera kososlainen henki! Jos puhuteltava ei muuten hoksannut olevansa väärässä hengessä. Oli pakko hoksata ja anoa anteeksi.
onko nämä olleet sitten todellisia:
-höpsö henki
-renki henki
-piian henki
-lampun henki
miten on?
seuraavallekin:
Sana ´henkioppi´ on nerokkaasti oivallettu ilmaus hoitokokousvuosina käyttöönotetulle uudelle hengistä parannuksenteko-opetukselle, siis lyhennys edellisestä. Kiitos keksijälle!
Aloittajalle:
1. >>Nyt syyttävät srk kun se ei lähtenyt mukaan heidän oppeihinsa.
Sait monta vastausta. Vastaa nyt, raukka huutoihisi. Nyt on oikea aika paljastaa, k u k a silloin oli oikeassa. Täällä on monta, jotka ovat odottaneet kauan ja odottavat vielä vastausta. Nyt on siis palstalla henkilö joka tietää!
Toinen nikitön joomies saa myös vastata, vai oletteko kenties samaa provopersoonaa? Voin kertoa teille, että aiheutitte pahaa mieltä monille, joskaan ette henkilökohtaisesti minulle, niin varmuudella muille. Olette siis viesteissänne ainakin siinä mielessä onnistuneet, miettikääpä kekkuliveljekset vielä sitä, millä mielellä tuli näppäiltyä.
saahan täällä koko vastuun hoitokokousista siirettyä hoidettujien vastuulle....
Henkiopit oli heidän keksintöään ja näin ollen SRK saa pitää erehtymättömyyden tittelinsä eikä heidän tarvitse pyytää mitään.
Kun näistä hoitokokousista yritää puhua niin se mikä ihmetyttää on se että - hoidot tapahtuivat aina aihdeesta (siis julkisynneistä) ja aina hoitoon pahentunut oli väärässä..
Mietippä Sectori jos sinulta kysyttäisiin - vieläkö sinä elät siveetöntä elämää, eikö jo olisi aika tehdä parannusta... Hyvä mutta mitä tuohon kysymykseen pitää vastata. Näet varmaan itsekin että kysymys on kompa.
Kysyjähän ei voi tietää, minkälainen minun elämäni todellisuudessa on. Hän voi tehdä johtopäätöksiä kertomalla nähneensä minut siellä ja siellä "synnintekopaikassa" tai sanoa minun puhuneen sellaista ja sellaista, joka ei kristitylle sovi. Mutta hän ei voi tietää, olenko elävässä uskossa vai en. Se ei paljastu mistään hänelle. Voin sanoa mitä vain, ja hän voi uskoa tai olla uskomatta mitä vain.
Tässä on suuri vastuu nimenomaan kristityllä ihmisellä. Joskus tuntuu, että se on niin suuri, ettei sitä ihminen oikein jaksa kantaa. Siksi olisi hyvä jättää se vastuu Jumalalle, ja pitää kaikkia Jumalan luotuina. Tai ainakin Kristuksen sovitustyön piiriin kuuluvina. Parannusta kehotetaan saarnaamaan, mutta myös kertomaan evankeliumia.
Muistan sellaisen tarinan, kun kaunis nainen kompastui ja kengan korko katkesi. Nainen kirosi raskaasti. Moni olisi päällisin puolin pitänyt naista ihan "kunnollisena", jopa siveänä. Tähän jatkoksi sellainen tositarina Radio Deistä: Suomalainen kokopäiväjuoppo sai parannuksen armon tukholmassa, kun joku meni häntä rakkaudessa jututtamaan. Siis uskoi hänen mahdollisuuteensa pelastua. Ei kaikki ole sitä miltä näyttää.
Jos meiltä joku kysyisi tosissaan, elämmekö siveetöntä elämää, eihän siihen ole kuin yksi vastaus: Kyllä näin on. Teen murhan synnin joka päivä pitämällä jotakin ihmistä tyhmänä, teen huorin joka päivä katsomalla kaunista naista (tähän liittyen minulla olisi kysymys johonkin muuhun keskusteluun). Yksinkertaisesti huoria, murhaajia ja varkaita me kaikki olemme. Se pitää vain itse ymmärtää. Ei se tilannetta vielä miksikään muuta, että joku synnintuntoa väkisin tivaa, ja ikäänkuin "kidutettaessa" myöntää. Ei sellainen kiduttaminen ole Jumalan mukaista työtä, vaan perkeleen työtä.
No, nyt olen miettinyt asiaa:)
Eikö jokainen ihmine kuulu sinne Kristuksen sovitustyön piiriin? Minä ainakin ajatelisin että kuuluu mutta ihminen itse ottaa vastuun siitä hyäksyykö Kristuksen velanmaksajaksi vai ei.
Kun heitin kysymyksen vieläkö sinä vietät siveetöntä elämää... vastaat niin kuin meidän pitäsi uskovaisina tämä asia ymmärtää... Vielä me tarvitsemme sen Krsistuksen armon. Vielä on tekomme vajavaisia ja vielä olemme rikkoneet yhtä ja sitä kautta kaikkia lain kohtia.
Ja kuitenkin tuo kysymys paljastaa kysyjän ajatukset tuomiosta... Se osoitaa sormella etkö sinä vieläkään ole parannusta tehnyt... Kysymys saataa myös paljastaa sen että teko josta kysyjä toista syytää onkin hänen ajatuksissaan. Sitä tekoa jonka hän ajatelee tapahtuneeksi ei ehkä ole tapahtunut siinä mekityksessä kuin kysyjä sitä tivaa.
Helposti tuomitsemme toisen ihmisen kuulopuheiden ja juorujen ja omien ajatustemme jälkeen. Ja kuitenkin jos seisomme totuudessa olemme yhtä kaikki sovitustyötä vaille. Sinä minä ja me kaikki, myös se laitapuolen kulkija joka ehkä kuitenkin on se hyvä maa jossa siement itää ja kantaa hedelmää...
Sanot hyvin
"Se pitää vain itse ymmärtää. Ei se tilannetta vielä miksikään muuta, että joku synnintuntoa väkisin tivaa, ja ikäänkuin "kidutettaessa" myöntää. Ei sellainen kiduttaminen ole Jumalan mukaista työtä, vaan perkeleen työtä."
Tätä kiduttamista voisi sanoa pakkoripiksi tai ripin tarpeeksi. Tämä kiduttamisen tarve lähtene meidän omasta itsekyydestäämme ja alistamisen halusta.
>Tätä kiduttamista voisi sanoa pakkoripiksi tai ripin tarpeeksi. Tämä kiduttamisen tarve lähtene meidän omasta itsekyydestäämme ja alistamisen halusta.>
Se lähtee juuri siitä. Huomaamattamme sanomme, "ettei se ja se uskonut vaikka m i n ä sille sanoin." Ei se auta mitään, jos "me" sanomme. Meidän sanomisemme lähimmäiselle on silloin hyvää sanomista, kun emme itse tiedä sanoneemme. Ainakin jos on Raamattuun uskominen. Jos mielestämme sanomme jonkin asian näppärästi ja hyvin, voi olla ettei se toiseen vaikuta olenkaan samalla tavalla kuin omahyväiseen itseemme.
Kyllä jokainen tähän maailmaan syntynyt ihminen on sovitettu Kristuksen verellä, siitä ei ole epäilystäkään. Asia on vaikea ilmaista niin, ettei siihen tulisi mitään ihmisestä lähtevää. Tarkasti ottaen ihminen ei siis itse taida ottaa edes vastuuta, vaan ainoastaan nöyrtyy siihen, että Kristus pesee jalat. Ei siis mitään omaa. Mutta miten se oikealla tavalla ilmaistaan, taitaa olla saivartelua. En epäile hetkeäkään ettet tarkoittanut t ä y s i n samaa asiaa. Ehkä siinä on juuri se tärkeä asia. Meidän tulisi kateksimuksenkin mukaan ajatella asiat parhain päin, ja pyrkiä miettimään asiat lähimmäisen hyväksi. Sanojen puolikkaiden halkaisu ei juuri ketään hyödytä, se työ taitaa saada vain enemmän riitaa aikaiseksi.
ei ole tuomita vaan kuunnella mitä ihmiellä on sydämmellä.... Vaikka ihminen sitten toteaakin usein itse - mutta sinähän et ajattele asioita näin.
Siinä meillä onkin opettelun paikka että me jaksaisimme joka hetki suhtautua ihmisiin sillä pitkämielisyydeää ja rakkaudella jolla Kristus suhtautui epäuskoisiin ihmsiin...
Synnin tunnustuksessa on tästä hyvä "komentti"
- katso minuun niin kuin sinä katsoit syntiseen naiseen...
Kunpa meistä loistaisi aian se Kristuksen rakkaus - katsoisimme toista niin kuin Kristus katsoi syntiseen naiseen.... Olisimme ojetamassa sitä Kristuken armoa sitä - mene äläkä enää syntiä tee...
Vaan tiedättekö miltä tuntuu hoidettavasta silloin, kun hän johtuen omasta ahdistuksestaan pelkää olevansa väärässä hengessä ja pyytää anteeksi, mutta seurakunta vaikenee. Se tarkoittaa sitä, että helvetin lieskat polttavat edessä ja eikä ole tietoa mitä pitäisi tehdä. Ahdistuksen ovat aiheuttaneet jatkuvat puheet ja varoittelut väärästä hengestä. Se on hirvittävä kokemus. Sitten vielä sanotaan (ämmät ja muut) , että hoidetun pitää mennä pyytämään anteeksi.
Vanhoillislestadiolaisuus ei ainostaan alista ihmistä. Se tekee hänet hulluksi ja tappaa hänen minuutensa. Ei tällainen uskonnolline liike voi olla Jumalan valtakunta, ei voi. Se ei ole mitään muuta kuin pahainen lahkokunta.
Joku kirjoitti taannoin, että "partasynti" olisi jollain paikkakunnalla ollut juuri tuollainen anteeksiantamaton tapaus.
Kerrotko vielä, miten pääsit elämässäsi eteenpäin ja mitä sinulle nyt kuuluu? Oletko uusi täällä?
Ties miten moni menettikään mielenterveytensä, masentui tai jopa heitti henkensä. On se ollut kaameaa.
Tärkeä eroavaisuus: Vanhoillislestadiolaisuus ei alista ihmistä, kuten väität. Pahojaan teki vasta Ry:lle ilmestenyt vääristä hengistä parannuksenteko-oppi. Mutta se ei olekaan enää vanhoillislestadiolaisuutta vaan jotain ihan muuta, tuulesta temmattua noitaopetusta...
Kysyit mitä kuuluu. Ihan hyvää kuuluu, mutta minun on mahdotonta uskoa, että vl-liike on Jumalan valtakunta maan päällä. Omien havaintojeni, kokemusteni ja tietojeni perusteella olen tullut ihan muihin johtopäätöksiin.
En suinkaan ole uusi tällä palstalla, vaan olen kirjoittanut useilla nimimerkeillä. Minulla on tuhdisti tietoa vl-liikkeestä ja sen kulissien takaisesta salatusta elämästa ja valtataisteluista. Missään tapauksessa en voisi kirjoitta omalla nimelläni. Vaihdan nimimerkkiä melkein joka kerta kirjoittaessani, sillä pelkään ihan oikeasti, että minut lynkataan elävältä, jos nimeni paljastuu. Ymmärrän hyvin miltä Alpo Rusista on tuntunut, kun hänet on leimattu Stasin vakoojaksi. Ihme, että mies selvisi siitä.
Tältä palstalta saa mielenkiintoista tietoa vl-liikkeen vaiheista. Taannoin Erkki Reinikainen kuvasi 80-vuotishaastattelussaan hyvin vl-liikettä: fundamentalismi uhkasi liikettä 70-luvulla. Hän oli kovin lempeä. Oikeampaa olisi ollut sanoa, että vl-liike oli fundamentalistinen ja on monine omituisine oppeineen sitä vieläkin.
Pikaisesti ennen töihinlähtöä:
Uskovaisia on ollut kautta aikojen, ennen lestadiolaisuuttakin. Lapsesta asti seuroissa käyneenä koin saarnat ja siioninlaulut omikseni.
Hoitokokousten revittyä siionin hajalle olen jäänyt Ry:ltä pois, (annoin erotuttaa itseni). Siellä ollut hengellinen koti tuhottiin silloin perusteellisesti, eikä oikeanlaista korjausta ja siivousta olla edelleenkään tehty.
Ry:llä pyritään nykyisinkin saarnaamaan kuten ennen kokouksia, "v-lestadiolaisittain" (suviseurasaarnoista kuultua). Saarnat eivät kuitenkaan ole koko totuus. Hedelmistä te heidät tunnette. Opetuksen tulee olla raamatunmukaista ja teot seuraavat mukana, kuten anteeksipyytämiset.
Henkiparannusoppi hyväksytään edelleen (koska sitä ei olla peruttukaan). Vain muutamat ylilyönnit myönnetään. (Tarkoitetaankohan niillä kuoliaaksi lyötyjä ?)
"Jumalanvaltakunta on sisäisesti teissä", olikohan se näin Raamatussa. Jeesus on luvannut olla siellä missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimeensä. Jumala ei jätä lastaan. Usko on kaikkein tärkein asia elämässäni.
Kirjoittelemisiin! T. sirkka