joilla psyykkisiä ongelmia ja mahdollisesti dg - se voi olla vääräkin, mutta joskus dg voi muuttua kun jaksaa itse heka asiantuntevaa apua. Taulukko antaa suuntaa ja viitteitä..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi#Autismin.2C_skitsofrenian_ja_persoonallisuush.C3.A4iri.C3.B6n_eroja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi#Autismin.2C_skitsofrenian_ja_persoonallisuush.C3.A4iri.C3.B6n_eroja
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikissa on siis vikaa, vikaa, vikaa, vikaa....
a u t i s m i
(kr. autos itse + ismos ilmoittaa suuntaa) 1) Lapsuuden PDD:n vaikein muoto ja *autismi-spektrin häiriöiden kantamuoto, jonka vuonna 1949 kuvasi australialais-yhdysvaltalainen psykiatri Leo Kanner (1894-1981). Autismille on tyypillistä sekä sosiaalinen että *kognitiivinen heikentyminen. Autismin *prevalenssiksi ilmoitettu 0,2 %; *ID:ssä 1-2 %. Puolella autistisista on arvioitu olevan *ÄO alle 50.
2) Yleisesti itseen vajoaminen. *ajattelu *autistinen.
a u t i s m i-s p e k t r i n .h ä i r i ö t,
autism spectrum disorders (ASDs), aikaisemmin pervasive developmental disorders (PDDs) eli laaja-alaiset kehityshäiriöt:
1) autistic disorder (*autismi);
2) Rett;
3) childhood disintegrative disorder (CDD);
4) *Asperger;
5) PDD not otherwise specified (PDDNOS).
Vaikeassa *ID:ssä ASDs:n osuus on suunnilleen puolet. *ajattelu *autistinen ajattelu.
ID = intellectual disability, käytännössä älyllinen kehitysvammaisuus.
.
.
http://www.amazon.co.uk/Handbook-Intellectual-Disability-Clinical-Psychology/dp/1583918620
Carr, Alan, Gary O'EReilly, Patricia Noonan Walsh & John McEvoy (editors) (2007): The Handbook of Intellectual Disability and Clinical Psychology Practice. 42 Contributors. London (etc.): Routledge. – xx 965 p. (Akateemisessa 60,50)
Kirjallisuudessa on myös suomalainen neurologi professori M. Iivanainen, joka on AD/HD-tuntijoita.
.
n a t u r e vs. n u r t u r e,
p e r i m ä vs. y m p ä r i s t ö -kiistaa on käyty jo toistasataa vuotta, ja fokus on ollut paljolti *älykkyydessä, jota on helpompi tutkia kuin esimerkiksi *persoonallisuutta. Varhaiset tutkijat, kuten *Galton, *Pearson ja *Fisher olivat "hereditäärejä" (ja *eugenikkoja), kun taas myöhemmät – varsinkin sosiaalitieteilijät 1950-luvulta lähtien – "kulturisteja". – Älykkyyden *periytyvyyden tutkimuksessa metodina on vertailla yhdessä ja erillään kasvaneiden sama- ja erimunaisten kaksosten sekä muiden sukulaisten *ÄO-lukujen *korrelaatioita ym. Älykkyyden *fenotyyppinen variaatio jakaantuu 1) *geenien osuuteen, 2) ympäristön osuuteen (johon lasketaan kohdussaolo-aika) ja 3) virhe-*varianssiin. *Psykometrikot Galtonista alkaen ovat tarkastelleet vain ns. *laajaa periytyvyyttä (*heritabiliteettia), kun taas *perinnöllisyystieteilijät ovat olleet kiinnostuneita *suppeasta periytyvyydestä, koska vain sillä on ennuste-arvoa sukupolvesta toiseen.
Yhdessä *meta-analyysissä (Daniels et al. 1997) laajan heritabiliteetin osuudeksi saatiin 48 % ja suppean 34 %. Kohdussaolon osuus oli kaksosilla 20 % ja sisaruksilla 5 %. Muun ympäristön osuus oli 17 %. Suppean periytyvyyden niukkuudella (34 %, muita arvioita 27–40 %) on yhteiskunnallista merkitystä sikäli, että väestö ei vuosisadoissakaan pelkästään *perinnöllisyyden perusteella kovin helposti jakaudu tyhmiin ja älykkäisiin. Ympäristö kyllä vaikuttaa älykkyyteen, mutta sen osuus voi vaihdella sukupolvesta toiseen ja ympäristöstä toiseen, ja sen osuus voi olla käytännössä lähellä sataa, jos ympäristö ei tue geenien manifestaatiota. Parhaita esimerkkejä tästä ovat *vajaamielisiksi jäävät ns. susilapset, kuuluisimpana Aveyron’in villi poika, jota tutki (*Tourette) ranskalainen lääkäri Jean Marie Garpard Itard (1774–1835) ja josta Francois Truffaut (1932–1984) on tehnyt elokuvan "Kesytön" (1969). – Myös *epigeneettinen periytyminen mutkistaa kuvaa. Esim. äidin raskaudenaikaiset olot saattavat tuoda jälkeläisen fenotyyppiin oman lisänsä.
.
Huomattakoon, että "Kesytön" oli autistinen mutta ei primaarin neurobiologisen poikkeavuuden, vaan ympäristötekijöiden vuoksi.
.
Tiedän olevani persoonallisuushäiriöinen (sekamuotoinen) ja sen ohella on myös masennus ja ahdistus. Jotenkin tuo taulukko tympäisi, sillä se ruokkii näkemystä että kaikki pers.häiriintyneet ovat hirviöitä ja kaikki autistit pikku kullannuppuja. Onhan tämä taulukko nimenomaan autismi-hakusanan alaisuudessa, eli jonkinlaista kotiinpäin vetoa tuntuisi asiassa olevan.
Mitä ihmettä esim. tarkoittaa "ei hyväksy toisen osaa"? Miten niin ei hyväksy? Ovatko kaikki pers.häiriöiset kateellisia vai mitä tämä nyt tarkoittaa?
Entä voiko pers.häiriö ja autismi olla samassa ihmisessä? Netissä on saanut ihmetellä autistiksi itseään väittäneen käytöstä, kun suuri osa siitä on vaikuttanut sopivan tuohon pers.häiriöisen luonnekuvaukseen tuon taulukon mukaan.
Ei tässä kai muuta kuin että eivät kaikki autistit ole enkeleitä, eivätkä kaikki pers.häiriöiset saatanoita. Kaiken a ja o lienee se että osaako ihminen itse kyseenalaistaa omia tekojaan ja sanojaan. Ellei, niin mihin laatikkoon hän sitten päätyy noista kolmesta? Kykeneekö oikeastaan mikään kolmesta vertailtavasta katumukseen ja syyllisyydentunteisiin?
Wikipedia on paikka, johon kuka vaan voi kirjoittaa mitä vaan ilman sen kummempaa faktaa. Tämä on oivallinen esimerkki siitä miten yhdistämällä asioita saadaan vaikutelma siitä, että noilla oikeasti olisi jotakin yhteistä. Näin ei todellakaan ole, eikä oikeita diagnooseja tehdä näiden välillä erotusdiagnostisesti. Autistilla saattaa olla ihan samoja häiriöitä kuin ei-autistisellakin, mutta muutoin yhdistely on niin kaukaa haettu kuin mahdollista.
.
"Taulukko antaa suuntaa ja viitteitä.. "
Joo. - Tällaisia ei nimitetä "testeiksi".
.