..itse olin ns ylläri raskaana, ei suunniteltua eikä toivottua! hakeuduin lääkäriin jotta saisin abortin.
Siellä olikin mielestäni maailman ovelin /nykyisin maailman ihanin ihminen joka jaksoi jutella. jäin ensimmäisen käynnin jälkeen vielä abortin kannalle, mutta lääripä soitti vielä kotiin ja varmisti asian ja sovittiin vielä yksi aika keskusteluun, hän osasi kertoa faktoja syyllistämättä vaan kannustaen.. ja päätimme mieheni kanssa pitää vauvan vaikka kumpaakin pelotti. Enkä ole katunut, se vain oli sittenkin juuri sopiva ajankohta ja olenkin äiti ihminen jne näin kun jälkeen katsoo, ja kuinka monta kertaa itku silmässä olen tytärtäni katsonut että tämänkö meinasin riistää itseltäni ja mieheltäni.. sen jälkeen oma käsitys muuttunut asiasta.
Minusta abortin hakijoille jokaiselle täytyisi kustantaa myös aikajonkun kanssa jonka jutella asiasta, samoin myös jotka kokeneet kesken menon, vaikka kaksi eri asiaa onkin.. tuntuu että tätä poikkeusta lukuunottamatta kaikki näin arat aiheet hoidetaan julkisella vain pois päiväjärjestyksestä, kukaan ei oikein halua puida ns "likapyykkiä.."jossa tunteet joutuvat peliin..
mutta abortti ON kuitenkin loppupelissä on aina jokaisen oma päätös. Syyllistäminen on kauheata!
Siellä olikin mielestäni maailman ovelin /nykyisin maailman ihanin ihminen joka jaksoi jutella. jäin ensimmäisen käynnin jälkeen vielä abortin kannalle, mutta lääripä soitti vielä kotiin ja varmisti asian ja sovittiin vielä yksi aika keskusteluun, hän osasi kertoa faktoja syyllistämättä vaan kannustaen.. ja päätimme mieheni kanssa pitää vauvan vaikka kumpaakin pelotti. Enkä ole katunut, se vain oli sittenkin juuri sopiva ajankohta ja olenkin äiti ihminen jne näin kun jälkeen katsoo, ja kuinka monta kertaa itku silmässä olen tytärtäni katsonut että tämänkö meinasin riistää itseltäni ja mieheltäni.. sen jälkeen oma käsitys muuttunut asiasta.
Minusta abortin hakijoille jokaiselle täytyisi kustantaa myös aikajonkun kanssa jonka jutella asiasta, samoin myös jotka kokeneet kesken menon, vaikka kaksi eri asiaa onkin.. tuntuu että tätä poikkeusta lukuunottamatta kaikki näin arat aiheet hoidetaan julkisella vain pois päiväjärjestyksestä, kukaan ei oikein halua puida ns "likapyykkiä.."jossa tunteet joutuvat peliin..
mutta abortti ON kuitenkin loppupelissä on aina jokaisen oma päätös. Syyllistäminen on kauheata!
Vastaukset 3
Vanhimmat
abortti oli helpotus ja se tehtiin kolmannen likan jälkeen ennen neljättä.
En ole katunut.
En silloin ois jaksanut hoitaa enkä kasvattaa neljättä lasta mutta sitten meni aikaa tulin raskaaksi joka meni kesken itsekseen ja sen jälkeen pamahdin jälleen ja nyt 8v likka oli ja on erittäin haluttu ja toivottu pimu.
Itse tulin vahinkoraskaaksi 39-vuotiaana. Täytyy sanoa, että minua vain ärsytti lääkärin lievä painostus abortista luopumiseen, koska aikuisena ihmisenä toki tiesin mitä tahdoin. Kertaakaan en edes miettinyt muuta ratkaisua kuin aborttia, jonka halusin mahdollisimman pian ilman mitään "miettimistä". Tämän jälkeen halusin sterilisaatiota, josta siitäkin minua yritettiin saada luopumaan, vaikka olin jo silloin sataprosenttisen varma, etten halua lisää lapsia. Mutta sinun ratkaisusi oli toki oikea sinulle. Ihanaa, että voi itse päättää!
toimii, molemmin päin. Lääkärit haluavat varmistaa sen, että ihminen on tosissaan ja tietää mitä tekee, oli päätös kumpi vain. Näin vältytään jossittelulta myöhemmin. Totuus on se, että, se mikä tuntuu painostamiselta ja minkä moni ottaa väärin, onkin sitä, että tuetaan omaa päätösvaltaa ja testataan realiteetit.