Minua askarruttaa eräs asia. Aloitin (Zen)Buddhalaisten tekstien lukemisen muutama vuosi sitten. Aluksi luin paljon Eckhart Tollea ja itse asiassa juuri hänen kirjansa synnyttivät minussa tietynlaisen prosessin. Sisäistin esimerkiksi sen, että minussa on muutakin kuin se, jonka olin vuosien saatossa käsittänyt/sisäistänyt minuksi, minulla on egon lisäksi ns. Buddha-luonto. Tästä löydöstä lähtien olen lähes päivittäin pyrkinyt irroittautumaan tuosta valheminästä meditaation ja “valppaan läsnäolon” keinoin. Minulla ei ole ollut ulkopuolista opettajaa ja olen opettanut itseäni ainoastaan kirjojen avulla. Tollen jälkeen luin kiihkeästi mm. Krishnamurtia ja muita vastaavanlaisia kirjoja. Nyt viime päivinä olen siirtynyt selkeämmin Buddhalaisiin ja erityisesti Tiibetin Buddhalaisiin teoksiin, jotka käsittelevät pääosin kuolemaa, bardoja ja muuta sen tapaista. Olen viime päivinä tuntenut selkeämmin yhteyden todelliseen minääni ja samalla (luonnollisesti) egoni/valhe-minäni on ainakin väliaikaisesti menettänyt minussa otettaan.
Varsinainen kysymykseni liittyykin viimeksi lukemani kirjallisuuden ja neljän viime yön unien mahdolliseen yhteyteen. Olen nähnyt jokaisena neljänä viime yönä unta kuolemasta. Unissa ihmisruumis ja maatuminen ovat olleet vahvasti läsnä. Unet ovat olleet voimakkaita ja epämiellyttäviä, mutta eivät kuitenkaan kauhistuttavia. Vaikka en muistakaan enää tarkasti unien yksityiskohtia, todiste tästä niiden poikkeavuudesta on esimerkiksi kellon aika, jona tätä viestiä kirjoitan. Kello on nyt 3:30 ja heräsin taas äsken yhteen “ruumis-uneen” Jonain yönä kyseessä on ollut minun ruumiini, joskus olen taas ollut kätkemässä toisen ruumista tms.. Osaisiko joku minua kyvykkäämpi kertoa olettamuksia syistä näiden unien syntymiselle? Onko lukemieni teosten ja unieni välillä selkeä yhteys? Onko kyseessä vain vilkas mielikuvitus, joka on saanut tuulta purjeisiinsa kuolemaa käsittelevästä kirjallisuudesta? Vai onko kyseessä alitajunnan viesti, joka kertoo egon alkaneesta kuolemasta? Vai onko kyseessä jotain ihan muuta? Näin myös erään toisen kiinnostavan unen. Unen päähenkilö oli Richard Gere, joka alun epäröinnin ja pelokkuuden jälkeen uskaltautui seisomaan lentokoneen siivellä. Gere luonnollisesti edustaa Buddhalaisuutta, onhan Gere itse sen harjoittaja. Edustaako Gere unessa minua? :)
Tiedän, ettei kukaan osaa vastata kysymyksiini, varsinkaan näin suppean informaation perusteella. Olisi kuitenkin mukavaa ja valaisevaa lukea teidän, asiasta perillä olevien (mieli)piteitä.
Kiitos asiallisista kannanotoista.
Varsinainen kysymykseni liittyykin viimeksi lukemani kirjallisuuden ja neljän viime yön unien mahdolliseen yhteyteen. Olen nähnyt jokaisena neljänä viime yönä unta kuolemasta. Unissa ihmisruumis ja maatuminen ovat olleet vahvasti läsnä. Unet ovat olleet voimakkaita ja epämiellyttäviä, mutta eivät kuitenkaan kauhistuttavia. Vaikka en muistakaan enää tarkasti unien yksityiskohtia, todiste tästä niiden poikkeavuudesta on esimerkiksi kellon aika, jona tätä viestiä kirjoitan. Kello on nyt 3:30 ja heräsin taas äsken yhteen “ruumis-uneen” Jonain yönä kyseessä on ollut minun ruumiini, joskus olen taas ollut kätkemässä toisen ruumista tms.. Osaisiko joku minua kyvykkäämpi kertoa olettamuksia syistä näiden unien syntymiselle? Onko lukemieni teosten ja unieni välillä selkeä yhteys? Onko kyseessä vain vilkas mielikuvitus, joka on saanut tuulta purjeisiinsa kuolemaa käsittelevästä kirjallisuudesta? Vai onko kyseessä alitajunnan viesti, joka kertoo egon alkaneesta kuolemasta? Vai onko kyseessä jotain ihan muuta? Näin myös erään toisen kiinnostavan unen. Unen päähenkilö oli Richard Gere, joka alun epäröinnin ja pelokkuuden jälkeen uskaltautui seisomaan lentokoneen siivellä. Gere luonnollisesti edustaa Buddhalaisuutta, onhan Gere itse sen harjoittaja. Edustaako Gere unessa minua? :)
Tiedän, ettei kukaan osaa vastata kysymyksiini, varsinkaan näin suppean informaation perusteella. Olisi kuitenkin mukavaa ja valaisevaa lukea teidän, asiasta perillä olevien (mieli)piteitä.
Kiitos asiallisista kannanotoista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Unesi vaikuttavat erittäin hyväenteisiltä! Kuolema viittaa egon kuolemaan, ja egohan on aina ollut vain illuusiota. Lentäminen on myös hyvä merkki. Noihin uniin ei kuitenkaan kannata takertua. Etsi itsellesi sopiva tiibetinbuddhlainen yhteisö ja ala harjoittaa. Yksin on mahdotonta päästä kovin pitkälle.
Kiitos ajatuksistasi. Tuollaista yhteisöä on käsittääkseni vaikeaa löytää tästä maasta. Lisäksi, olen vielä hieman skeptinen Buddhalaista teologiaa kohtaan (esim. jälleensyntyminen). Tämä taas johtuu mitä todennäköisemmin juutalais-kristillisestä kulttuurista, jonka ajatusmaailma poikkeaa itäisen uskontoperinteen näkemyksistä ja joka on muokannut suomalaisten mieliä jo kauan.
Suomessa on tiibetinbuddhalaisia yhteisöjä useita, eri perinteitä edustavia. Skeptisyys on sitten toinen juttu.
Itse olen kokenut oman sanghan hyväksi ja tarpeelliseksi, elävän opettajan lisäksi sain myös joukon ystäviä, joiden kanssa voi pallotella asioita.
Jälleensyntymä ei ole asia johon on "pakko uskoa". Oma opettajani kehotti alussa suhtautumaan siihen avoimin, uteliain mielin. Ei kieltämään jyrkästi, ei uskomaan sokeasti. Vaan miettimään sitä.
Itse näin lapsena jatkuvasti, vuosi toisensa jälkeen samaa pahaa unta. Vasta nelikymppisenä osasin tulkita sen oikein: se kuvasi omaa kulkuani synnytyskanavassa ja lopulta sikiön kuolemaa... Se ei siis ollut tämän elämän syntymä (koska olen elossa) vaan muisto sitä edellisestä syntymästä ja kuolemasta.
Kuolema oli siinä unessa rauhallinen ja vapauttava, kaikkien hermoja raastavien elämysten jälkeen. Muistan koko unen vieläkin tosi hyvin, kaikkien vuosikymmenten jälkeenkin.
Unet ovat seurausta karmastasi. Tottakai lukeminen ja mietiskely vaikuttaa. Se on luonnollinen prosessi, annat vaan tapahtua. Sille ei ole selitystä vaikka haluat sellaisen.
mun ajatus olisi että olet lähellä kokea henkisen kasvun,uudelleen "syntymisen" mahdollisuus eli jotain entistä sinusta jää pois ja sen myötä kasvat kuin uudeksi ihmiseksi.en usko että kyseesä olisi välttämättä fyysinen kuolema.tiibetiläinen kuolleiden kirja auttaa ymmärtämään elämää ja kuolemaa osana kaikkea ja ehkä siitä löydät uutta suhtaumista ja näkökulmaa asioihin.eli itselleni se kirja oli hyvä askel kuoleman pelon voittamiseen.jos olet sen jo lukenut joskus niin ehkä se nyt aukeaa paremmin.olen saanut siitä ymmärrystä ja tukea elämän väistämättömiin suru uutisiin joita jokaisen elämässä ennemmin tai myöhemmin ja joka tapauksessa tulee.
Ehkäpä olisi parempi jättää nuo lukemiset? Ihan vaan sen takia, että joidenkin psyyke voi alkaa sairastella. Uskontoihin en ota kantaa, koska Raamattuakin lukemalla ovat monet joutuneet hoitoon. Mielen hoitoon. Eli jos mikä tahansa luettu aiheuttaa epämiellyttäviä kokemuksia, ajatuksia tai unia, voisi olla parempi vaihtaa välillä vaikka Aku Ankkaan. Ihan tosissaan. :)
mä oon sitä mieltä että jos tässä vielä akuja luettas, ja simpsonit kasvattaa nuoret aikuiset sinkkuelämien ja salisten kans ni auttakaa mua!!!
se voi kohta olla parempi joutuakkin hoitoon kun kaikki on jo niin hulluja täs yhteiskunnas ettei kukaan tiedä mikä todellisuus on play station- digi telkka-tietokone kolmiyhteyden jatkuvasta syötöstä.luku intoa vaan kaikille.viisaus ei asu meissä mutta voi sille antaa mahdollisuuden ja antaa hiljaisuuden puhua.
Vaan miten käy ihmisen, joka seisoo lentokoneen siivellä?
Jos se kone on maassa, niin siinäpä seisoo.
Ei siinä mitään sen pahempaa tapahdu, jos nyt aikansa paremminkin voisi käyttää.
Jos kone on ilmassa, kilometrien korkeudessa, huonosti käy. Viikatemies tulee.
Eli ei rohkeus aina ole edistyksen merkki.
Itse kävin tien lapsenusko - idän uskonnot (Krishnamurti ja muut) - todellinen uskoontulo.
Kristinuskon piirissä konkreettinen ja kuvaannollinen usein vaihtavat paikkaa tulkinnassa, siis silloin kun viesti on Jumalalta.
Eli jos näet unessa/näyssä konkreettisesti ihmisen kuolleena,
haudattavana, tulkinta on se, että ihminen on kuvaannollisesti, hengellisesti kuollut.
Ja jos taas on kysymys todellisesta fyysisestä
kuolemasta, viesti tulee usein sanoina, arvoituksenakin.
Esim. erään mieheni työtoverin kuolema näytettiin kuvaamalla kaunista tilkkupeittoa, jossa oli hyvässä järjestyksessä vihreällä pohjalla
valkoisia kukkia. Valkovuokkoruutu otettiin pois peitosta. Tämä työtoveri kuoli yllättäen
juuri valkovuokkojen kukkiessa.
Oman syöpää sairastaneen isäni kuoleman kohdalla tulivat vain sanat:
"Juhannukselta kaikki on ohi." Isä kuoli kaksi päivää juhannuksen jälkeen. Juhannukselta merkitsee kotiseudullani juhannuksen jälkeisinä päivinä, sanottiin esim., että lähdetään juhannukselta heinään.
Etsivä löytää, luvataan Sanassa.
Kiitos ajatuksistanne!
Laitoin viime yön unen ylös, sekin kun mielenkiintoisella tavalla jatkaa samaa teemaa.
Kerron viimeisimmän unen johon heräsin noin tunti sitten. Ensinnäkin, uni oli taas normaalia unta vahvempi ja selkeämpi, vaikka hereillä olemani viimeisen tunnin aikana unohdinkin siitä yksityiskohtia. Unessa jokainen tuntemani ihminen olikin todellisuudessa demoni, jolla oli salapuku päällä (tuntemani ihmisen ruumis). Kaiken lisäksi he olivat minulle erittäin vihamielisiä tahtoen riistää henkeni. Yksi kerrallaan taistelin heitä vastaan tappaen heidät. Tunsin pelon sekaisia tunteita nähdessäni, etten voinut paeta minnekään ja heitä tuli aina lisää. Kun huomasin etten kyennyt pakenemaan, päätin tehdä jotain. Viereiseen huoneeseen tuli nyt joku “pääpiru” minun tuntemani ihmisen ruumiissa ja tiesin, että hänellä oli minua kohtaan varsin pelottavia suunnitelmia. Kehitin unessa juonen tämän “pääpirun” harhauttamiseksi. Teeskentelisin olevani hänen puolellaan ja antautuvani hänelle ja kun mahdollisuus avautuisi, taittaisin hänen niskansa nurin. Tilanne menikin suunnitelmani mukaan ja mahdollisuus käydä arkki-pahan kimppuun avautui. Ollessani sen kimpussa, huomasin kauhukseni etten saakkaan häntä hengiltä. Itse asiassa hän oli muuttunut näyttelijä Will Ferrer:iksi katsoi minua lapsellisessa demonipuvussa ja sanoi: “Se on unta”. Noiden sanojen jälkeen, sekunnin murto-osa ennen heräämistä, pohdin hänen sanojensa merkitystä. Oliko se vain(toive)unta, että saisin pahan hengiltä vai ettei häntä ollut oikeasti olemassa? Tämän jälkeen heräsin hieman pelokkaana.
Unessa vilahti myös jalkapalloilija Christian Ronaldo, jonka ajattelen edustavan minulle Kristinuskoa, ks. hänen etunimensä. Will Ferrer on mielenkiintoinen valinta unen pää-pahaksi. Ehkä hänen nimensä merkitsee jotain: Will Ferrer. Kääntelin nimeä päässä esimerkiksi kysymysmuotoon: Will Fer er? Meneekö Fer harhaan? Olen huomannut, että monesti unet ovat täynnä uskomattoman syvällistä symboliikkaa, joten en voi hylätä tätäkään ajatusta kestämättömänä. Nimeni ensimmäistä kirjainta muuttamalla saadaan Fer, mutta tulkinta tuntuu hieman kaukaa haetulta, onhan nimeni pidempi kuin kolme kirjainta. Joskus unissani on ollut täysin selviä sanaleikkejä, eikä tuollaiselle kikkailulle ole ollut tarvetta. Kovasti alitajuntani (tai joku) haluaa viestittää jotain, se on varmaa. :)
Mielelläni postaisin unia tänne lisääkin aina niiden syntyessä, mutta tämä palsta ei taida olla sitä varten? Ehkä palsta, joka käsittelee psyko-analyysia, unien tulkintaa tms. on luontevampi postaus-paikka?
Kiitos taas kerran.
Muistin näyttelijän nimen väärin. Muistin entuudestaan, että se on Ferrer, mutta se onkin Ferrell. Tieto ei taida olla edes postaamisen arvoinen, mutta postaanpa silti.