Osaomistusasunnon etsijä

Perheemme muutti Saton osaomistusrivariin vajaat 2 vuotta sitten. Kokemukseni siis pohjautuvat vain ja ainoastaan Satoon, ei muihin yhtiöihin. Kohteen löysimme saatumalta netin myyntipalstalta, eli asukas oli itse myymässä. Kaupat sovittiin ja Saton piti hyväksyä meidät, koska kyseiseen kohteeseen oli tulo- ja omaisuusrajat. Meidän onneksi vaimo oli äitiyslomalla, joten tulot eivät menneet rajojen yli.

Joihinkin kohteisiin/alueille saattaa olla jonoa, eli silloin kannattaa kytätä jotain yksityistä myyjää, jotta pääset jonon ohi. Asukas voi siis myydä itse asuntonsa ja saada siihen rakennuskustannusindeksin mukaisen korotuksen tai sitten antaa Saton lunastaa asunto, jolloin rakennuskustannusindeksiä ei huomioida ja asukkaalle jää vielä varainsiirtoveron maksukin. Itse myydessä voi vielä pyytää ostajalta pientä korvausta jostain perusparannuksista, kuten parketeista, tiskikoneesta, jne.

Eli kaupat tehdessä periaatteena oli se, että lunastimme tietyn omistusosuuden asunnosta. Meillä on seuraava omistusosuuden lunastus ensi vuonna, sitä seuraava 8 vuotta eteenpän ja loppulunastus 10 vuoden päästä. Asunnon osuuksien arvot on määrätty rakennushetkellä, joten esim meillä 90-luvun lopussa rakennetun asunnon hinta on n. 50% asunnon todellisesta markkina-arvosta. Toki emme pääse hyötymään tästä ennen kuin olemme lunastaneet koko asunnon itsellemme. Sitä mukaa kun osuuskia lunastaa, myös kuukausittaiset kulut vähenevät (asuntoon kohdistuva laina vähenee -> korkokulut vähenevät).

Kuukausittain maksamme vuokraa, joka koostuu yhtiövastikkeesta reilu 1/4, asuntoon kohdistuvan lainan koroista reilu 1/2 sekä Saton perimästä vuokrasta vajaa 1/4. Asumistukien, ym. kannalta asumme siis vuokralla, koska emme omista yli 50% asunnosta. Tämä lohduttaa ehkä sillä hetkellä, jos sekä vaimoni että minä olemme yhtä aikaa työttöminä.

Hyviä puolia meidän mielestämme:
* Pienellä sijoituksella tilavaan, mukavaan ja uudehkoon asuntoon. Lisäksi asunnon arvo on paljon ennemmän kuin lunastushinta.
* Ei senttiäkään velkaa, eli yöunet eivät mene korkopeikkoja pelätessä. Säästöön jää lisäksi sen verran, että loppulunastusta lukuun ottamatta emme tarvise ulkopuolista lainaa.

Huonoja puolia:
- Asukkaat eivät pysty vaikuttamaan taloyhtiön käyttämien palveluiden kilpailuttamiseen (esim. isännöinti, sähköyhtiö, jätehuolto)
- Omistusasujan vastuut, mutta vuokralaisen oikeudet. Eli jos hella, jääkaappi, kius, tms. hajoaa, joutuu itse kustantamaan kaiken. Kuitenkin kaikkiin remontit pitää hyväksyttää Satolla. Käytännössä normaalien remonttien suhteen kyseessä on ilmoitusluontoinen asia.

Tässä oli jotain kokemuksia, toivottavasti olin avuksi.

Me etsimme vuoden verran osaomistusrivaria Oulun seudulta vaihtoehdoksi silloiselle vuokra-asunnollemme. Hakusessa oli neliö, noin 90 m2. Niitä on ainakin täällä päin tarjollakin ihan mukavasti. Pääsimme siis katsomaan useampaakin vaihtoehtoa, joista emme kuitenkaan ottaneet mitään vastaan.

Hyvää asossa on se, ettei tarvitse ottaa isoja lainoja ja niistä pääsee eroon suht kivuttomasti halutessaan. Huonoa taas mmm. suhteellisen korkeat asumiskulut vrt. omistusasuminen ja omistusasujaa heikommat vaikutusmahdollisuudet asioihin. Täällä Oulun seudulla myös monien asojen kk-maksut eivät ole edes vuokra-asuntojen vuokria halvempia, vaikka pitäisi olla, jotta homma olisi oikeasti kannattavaa. Esim. meidän uuhdekossa vuokratalossamme neliöiden vuokrat olivat vain n. 650 ja vastaavissa asoneliöissä kaikissa saman verran; eroa tulee lähinnä pienissä asunnoissa, yksiöissä ja kaksioissa. Eikä asuntojen laatutasossa ole juuri mitään eroa, paitsi jos ason edullinen asukki on nostanut sitä (josta sinä tod. näk. maksat jotakin).

Me olisimme joutuneet rahoittamaan osan asomaksusta pankkilainalla, josta olisi tullut kk-lyhennystä n. 150 euroa. Noissa katsomissamme asoneliöissä kk-vastike oli keskimäärin 650-700 euroa ( vesimaksut), eli ensimmäisten vuosien aikana olisimme joutuneet maksamaan asumisesta 800 - 900 euroa kuussa.

Loppujen lopuksi ostimme oman asunnon. Maksamme nyt siitä lyhennystä 660, johon tulee päälle hoitovastike ja vesi yhteensä 130. Kokonaiskustannus on siis aika lailla samaa luokkaa kuin asossa. Paitsi että ei ole, jos ottaa huomioon asuntolainan korkovähennyksen, jonka ansiosta käteen jää n. 140 euroa enemmän kuussa (pienenee tietysti korko-osuuden vähetessä)! Eroa asoon tulee myös siitä, että tästä summasta jota maksamme menee kuitenkin osa omaan taskuun (alussakin n. 200, tämä nousee koko ajan) ja lisäksi asunnon taso on ihan eri tasoa. Kaikissa katsomissamme asoissa oli muovimattolattiat, halvat perusvalkoiset kaapistot, vaatimattomasti varustellut wc-tilat ja saunat jne. Tässä on parkettia, kaakelia, paneelia, tapettia, kunnon kaapistot koko asunnossa, luxus-saunaosasto, kodinhoitohuone jne jne. Ja lisäksi tämä on tuliterä ja vielä noita asoja reilusti isompi, 5 h k 106 m2.

Ason asumiskustannukset riippuvat paljon kohteesta, paikkakunnasta, siitä onko asomaksu jo säästössä vai rahoitetaanko se lainalla jne.

Hakua varten tulee hakea järjestysnumero kunnasta josta asuntoa haetaan ja sen jälkeen ilmoittaudutaan haluttujen kohteiden omistajien (esim. Sato) listoille hakijaksi.

osa-omistusasunto, josta kannattaa tutkailla esim. YH-Suomen sivuilla. Se on taas ihan eri konsepti kuin esim. Saton osaomistusasunto, jossa on tulo- ja varallisuusrajat. Meillä on sellainen.