Millaisia aatteita ryyppyveikoilla?

Se on alkoholi. Humalassa voi tuntua että muitakin aatteita olisi, mutta selvinpäin viinamäenmiehen sielua kiristää tosiasia, ettei aatteita tai halua ja kykyä aatteluun oikein edes ole. Se on se tragedia, alkoholi on aina ollut lahjattoman rahvaan vitsaus, jota kateus ja pahansuopuus, yleinen laiskuus ja nilkkimäisyys ruokkii. Juomalla ei kuitenkaan saa aatelisia eikä suomenruotsalaisia sukujuuria. Sivistystä ja ryhtiä voi ryyppyveikkokin saavuttaa mutta sen eteen pitää nähdä vaivaa. Sittenkään nuo eivät ehkä tunnu oikeilta, ne kun eivät silti ole myötäsyntyisiä, ja huonommuden sekä alemmuuden tunne kalvaa ja kateus ajaa juomaan, ja edelleen teeskentelemään ja luulottelemaan aatoksen ylevyyttä, humalassa.
Ryyppyveikon aatteita ovat kateus, ilkeämielisyys, katteeton omahyväisyys ja ikuinen pettymys todellisuuteen. Sekä tietysti alkoholi joka tuo unohduksen siitä että naapuri on hieno ja sen lapset kauniita pitkän jalostuneisuuden tuloksena. Ja kaiken lisäksi ne puhuvat kotioloissa Ruotsia...
Ai, että on niitä viinaan meneviä suurmiehiä ja ajattelijoitakin ollut? On tietysti, mutta lukekaapa heidän tekstejään tarkemmin. Pikkunokkelaa alemmuden ajamaa kateellista piikittelyä, ylilyöntejä ja uhoamista useimmiten. Aatosta jaloa, vaan alhaista mieltä. Surullistahan se on muttei ryyppymiehen mieltä tai aatoksia mikään muu voi ohjata kuin alkoholin tuoma lohtu ja pako todellisuudesta.
Itse siis olen alkoholisti ja kaikki kirjoittamani istuu minuun kuin alahuuli mukiin. Olen paska tyyppi ja siksi join. Ilman aatteita. Ja enää en edes juo, olen vain tiedostaen tyhmä ilman ajatuksia. Se juuri tekee raittiudesta niin perin juurin vaikeaa.

Pitäisi sinun se tietää, kun olet alan mies. Alkoholi on oma järjestelmänsä. Se iskee atraimensa otolliseen uhriin eikä hevin laske irti. Aluksi sen kanssa on mukavaa mutta hiljalleen se ottaa elämän yhä täydellisemmin haltuunsa. Lopuksi se hallitsee kaikkea. Muut aatteet, perhe, ystävät, politiikka, talous, ovat kaikki alkoholille alistettuja, toissijaisia.

Alkoholi on demokraatti, juoppoja (alkoholisteja, suurkuluttajia, miten vain) on kaikissa puolueissa, kaikissa yhteiskunta- ja tuloluokissa, kaikissa sukupuolissa, kaikissa ikäryhmissä, kaikissa roduissa, kaikissa kansoissa, uskovaisissa, ateisteissa, "vapaa-ajattelijoissa" ja deisteissä.

Meitä yhdistää "vain" yksi yhteinen tekijä: alkoholi. Mutta se on vahvempi kuin moni muu aate; aatteemme takia on kuollut enemmän ihmisiä kuin minkään muun ideologian.

Voittamaton aatteemme ei kuitenkaan ole. Tältä palstalta voi lukea monia tarinoita sellaisista jotka ovat voittaneet alkoholin.

Päihtymys on juuri se suuri juttu. Sitä ei tollaset tavis tasapäät tajua. Olkaa vaan raittiina maailman tappiin, kyllä siitä maailma paranee että lapset eivät enää kärsi mistään.

Eiköhän se alkuvaiheessa (usein) ole tuo Juicen lanseeraama "voit rauhassa päästellä swengissä, et elämästä selviä hengissä". Eli vain kerran tässä eletään, ja tästä hetkestä pitää ottaa kaikki irti. Myöhemmin sitten aatteita ei ole, vaan voimakas fyysis-psyykkinen riippuvuus riittää.