Mark. 7: 31-37 teksiti kuuluu näin:
Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. 32 Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. 33 Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. 34 Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: "Effata." Se merkitsee: aukene. 35 Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.
36 Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. 37 Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: "Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan."
PMS nro 34/2007. "Parantaessaan ajallisia sairauksia hän kielsi niistä puhumasta muille, etteivät ajalliset asiat vaikuttaisi uskoa tärkeämmiltä". (s. 5)
Onpas hyvin outo ja järjen mukainen selitys siitä, miksi Jeesus kielsi kertomasta ihmetöistä muille. Että siis tässä tekstikohdassa onkin kyse siitä, että Jeesus paransi vain ajallisesti, ja sylkeä apuna käyttäen.
Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. 32 Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. 33 Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. 34 Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: "Effata." Se merkitsee: aukene. 35 Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.
36 Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. 37 Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: "Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan."
PMS nro 34/2007. "Parantaessaan ajallisia sairauksia hän kielsi niistä puhumasta muille, etteivät ajalliset asiat vaikuttaisi uskoa tärkeämmiltä". (s. 5)
Onpas hyvin outo ja järjen mukainen selitys siitä, miksi Jeesus kielsi kertomasta ihmetöistä muille. Että siis tässä tekstikohdassa onkin kyse siitä, että Jeesus paransi vain ajallisesti, ja sylkeä apuna käyttäen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Markuksen evankeliumista käy myös ilmi, että Jeesus käski jopa pahoja henkiä vaikenemaan siitä, että hän on jumalan Poika. (Mark.1:34) Mihinkäs se tämä kielto perustuu? Siihenkö että Jeesus pelkäsi myös pahojen henkien kiinnittyvän liiaksi ajalliseen?
Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus suorastaan käski kertoa ihem- ja tunnusteoistaan kaikille. Johanneksen Jeesuksella ei ollut samaa huolta kuin Markuksen Jeesuksella.
jos osaat.
ajallinen parantuminen.
Kyllä kysymyksessä oli yliluonnollinen asia. Puhetaito puuttui, kun mies ei ollut kuullut mitään.
Olen ollut samassa työpaikassa kuuromykän, vanhahkon, miehen kanssa. Hänen puheensa oli vain mölähtelyä, vaikka mies oli ilmeisen älykäs. Toimi laitosmiehenä ja ajoi autolla.
Kyllä se oli suunnaton ihme, kun mies alkoi puhua. Ei siinä voi oikein puhua "vain ajallisesta" paranemisesta. Tai se ei erikoisesti käy tekstistä ilmi.
Kielto ihmetyttää, sillä tuo tieto varmasti levisi muutenkin.
Voisi olla luonnollisempikin selitys. Jeesuksellahan oli Jumalan viisaus.
Hän saattoi kieltää kertomasta vain siksi, että tuo mies saa rauhassa tutustua uusiin lahjoihinsa ja puhekykyynsä ilman, että sensaatiohakuiset ihmiset tungeksisivat hänen ympärillään.
Tuo mies taatusti ylisti Jeesusta ja kertoi Hänestä muutenkin.
Voihan tämän tulkita näinkin:
Miehessä oli kososlaisen hengen mykkyys, joka tuli hoitokokouksessa häneen, hän ei saanut puhua mistään mitään.
Jeesus avasi hänen korvansa ja suunsa.
Jeesus kielsi ihmisiä puhumasta vaikka tiesi että ihmiset puhuu, siis juoruavat asioita, jotka ovat kielletty puhumasta. Eli ihmiset menivät taas siihen syntiin, juoruamiseen, josta kiellettiin.
Tuo luku Markuksella on hieman ihmeellinen, mutta Hän kirjoitti sen Jeesuksen ollessa Foinikiassa, joten se koski vain heitä, ei muita. Mutta ei oikein avaannu minulle.
Yleensä Jeesus kuitenkin teki ja hyväksyi myös nämä tunnusteota ja ne olivat uskoville selkeä näyttö Jumalallisesta voimasta, jota nytkin Pyhä Henki meille antaa voiman tehdä. Johannes kirjoittaa mm. näin., >>"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo.
mielenkiintoisen avauksen! Minua nuorena ihmetytti tämä Jeesuksen käytös, ihmettelin sitä, kun Jeesus toisessa paikassa kehottaa kertomaan, esim. Luuk. 7: 22 Niinpä hän vastasi: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. 23 Autuas se, joka ei minua torju."
Ja tässä raamatun kohdassa ihmettelee, miksi yksi parantuneista vain tuli suureen ääneen kiittämään Jumalaa: Luuk. 17:13 ”ja huusivat: "Jeesus, opettaja, armahda meitä!" 14 Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat.
15 Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, 16 lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. 17 Jeesus kysyi: "Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? 18 Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?"
19 Ja hän sanoi miehelle: "Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut."
Jeesus myös todisti Isästään, Jumalasta, tekojensa kautta ja näiden ihmetekojen kautta vahvisti opetuslasten uskoa: Joh. 14:10 ”Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. 11 Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.”
Kun Päivämiehessä kirjoitetaan: PMS nro 34/2007. "Parantaessaan ajallisia sairauksia hän kielsi niistä puhumasta muille, etteivät ajalliset asiat vaikuttaisi uskoa tärkeämmiltä". (s. 5)
Tämmöinen näkemys on aivan väärä, eli ajatus on, että jos uskon kautta myös paranee ruumiillisesta vammasta, se parantuminen tulisi uskoa tärkeämmäksi! Pitaalitautiselle miehelle parantuminen tuli ainakin niin suureksi, että hän ei voinut olla uskomatta Jeesukseen ja suureen ääneen kiitti tästä, uskon ja parantumisen lahjasta Jumalaa.
Me ihmettelemme Jeesuksen kieltoa: Mark. 7: 36 ”Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa.” Tätä minäkin nuorena poikana tutkin ja ihmettelin! Keskustelin saarnamiesten kanssa ja vanhojen uskovien kanssa, mutta ei raamatunpaikka vaan avautunut.
Keskustelin sitten appiukkoni kanssa (hänen kassa, en paljon muusta puhunutkaan, kuin raamatusta, oli helppo puhua kun hän osasi melkein koko raamatun ulkoa). Ville sanoi: ”Jaha, toisinaan kehottaa kertomaan ja sitten kieltää kertomasta. Ei siinä muuta ole, kuin se, että Jeesus halusi koetella parattujen uskoa, ovatko hiljaa. Ei kukaan ollut hiljaa, kaikki tunnustivat uskonsa Jumalan Pojan päälle”.
Tämä selitys kelpasi minulle, tuli sellainen ahaa elämys, tuossa on oikea ymmärrys! Jos luemme raamatun kertomuksia Jeesuksesta, niin milloinkaan Hän ei nuhdellut parantuneita ja uskonsa tunnustaneita ihmisiä, vaan sanoi: Matt. 10:32 "Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.”
Minusta tuo oli hyvä selitys
Appiukkosi Villen ja toisaalta PMS 34/2007 selityksessä näyttäisi olevan ristiriita. Tietenkin vl-uskoiset luottavat siihen mitä PMS kirjoittaa, mutta itse uskon enemmän tuohon Villen tulkintaan. Siinä on yksinkertaisuudessaan ja nöyryydessään jotain vastaansanomatonta.
"Appiukkosi Villen ja toisaalta PMS 34/2007 selityksessä näyttäisi olevan ristiriita"
heh heh! Tässä näemme tyypillisen esimerkin siitä kuinka vl luoktelee ihmiset vl ja ei-vl tietämättä lainkaan kenestä kirjoitaja puhuu!
Ville ei voi olla vl kun hän puhuu toisin kuin PMS..
Herätkääpä ihmiset oikeasti mietimään mitä pidätte auktoriteettina Jumalan sanaa vai PMS:stä
Tuo toteamus oikeastaan selitää kaiken...
"Ville sanoi: ”Jaha, toisinaan kehottaa kertomaan ja sitten kieltää kertomasta. Ei siinä muuta ole, kuin se, että Jeesus halusi koetella parattujen uskoa, ovatko hiljaa. Ei kukaan ollut hiljaa, kaikki tunnustivat uskonsa Jumalan Pojan päälle”. "
Erikoista oli se että tuo PMS juttu oli kuin suora kopio Artturi Jämsen tekstistä :)kirjata taivaan valtakunna avaimet :)
Mitä, hyshys, oikein halusit sanoa? Et tiedä taustojani. Tiedän täsmälleen kuka tämä Ville (S) oli. Hän oli vl ja kertoi lukeneensa Raamatun seitsemään kertaan läpi "saatuaan parannuksen armon".
Hyshys, sinulle tiedoksi: En ole itse vl.
Vielä sinulle, hyshys, joka erehdyit pitämään minua jopa veeällänä.
Luettuani läpi kaikki neljä evankeliumia olen tullut siihen tulokseen, että niissä jokaisessa seikkailee ihan eri Jeesus. Hahmo on ristiriitainen. Markuksen Jeesus on taikatemppuja tekevä poppamies, joka haluaa salata kaiken ja komentelee jopa pahoja henkiä. Markus ei esitä Jeesusta lunastajana oikestaan ollenkaan. Jeesuksen työ menee mönkään ja hänet naulitaan ristille. Jeesus kysyy pettyneenä: Jumalani, jumalani miksi minut hylkäsit.
Johanneksen Jeesus edustaa toista ääripäätä. Hän on melkeinpä knostilainen filosofijeesus, jolla koko maanpäällinen toiminta on hyvin hanskassa ja hyvin ennalta suunniteltu. Hän on voittoisa kuningas. Johanneksen evankeliumi onnistuu loistavasti kuvaamaan Jeesuksen sellaiseksi, millaiseksi alkuseurakunta halusi hänet nähdä. Tuo mielikuva on ihan eri kuin historiallinen Jeesus.
PMS-lehdessä seikkailee lestadiolainen Jeesus, jota on vaikea tunnistaa samaksi kuin evankeliumien Jeesus.
että monestikin täällä joskin muualakin vl toteavat suoraan jonkin sana vääriksi sillä perusteella onko ihminen vl vai ei....
Ihmisen sanan oikeelisuus riipuu täysin vl:sta. Ihminen joka ei ole vl ei voi "oikein puhua".
Katsotaan tätä esimerkki heittoa niin että jos tämä ville ei olisi vl (mitä hän minun tietojen mukaan on) niin vaikka hänen selityksensä tuntuu täysin oikealta ei voisi olla oikein kun se ei ole PM mukainen.
Joskus pitäisi kokeilla lainata jonkun vl arvostetun puhujan sanoja ja katsoa minkälainen soppa syntyy :) siitä kun ihmiset eivät lainkaan kiinitä itse asiaa huomiota. Vaan päin vastoin hettelevät sanojen oikeelisuus arvioin puhtaasti sillä perustedella kuka ne sanoo.
Ei olut tarkoitus käydä sinuun hekilönä vaan tähän vl tyyliin... tuo ei tiedä mistään mitään kun se ei ole vl.
Ja kuitenkin meidän pitäisi sanojan taustoista riipumatta kyetä käymään sitä pohdintaa omassa tunnossa - mikä on Jumalan sanan mukaista.
uskon kautta kokonaisuutena... Pyrkiä näkemään mikä siinä on keskeistä ja tärkeää.
Kokonaisuudessaan raamattu avaa monella tapaa sitä mikä on kaikkein tärkeintä... Se avaa sitä lupausta joka on ollut aikojen alusta aina tähäpäivään asti. - On tuleva se joka on on polkeva rikki käärmeen pään.
Oli todella iloa lukea kirjoitustasi tulin todella hyvälle tuulelle.
On ihanaa kun joku uskaltaa ihan itse miettiä
lukemansa sisältöä toistamatta kuin papukaija
jotain raamatunlauseita.
MIksiköhän Jumala loi meille aivot, järjen, tunteet jne. siksiköhän, että niitä tulisi käyttää vai siksi ettei niitä tulisi käyttää?
saarna, joka käsittelee tekstiä:
"...ei ole sopivaa antaa lasten leipää ja heittää sitä penikoille..."
Siinä Jeesus todella kokeilee naisen uskoa.
Kuitenkaan noihin sanoihin ei sisälly totaalista kieltoa Jumalan armosta, vaikka sanat ensikuulemalta siltä vaikuttavatkin.
Se avaa jotakin siitä, mitä tuo Ville ehkä tarkoitti.
En malta olla mainitsematta, että ei tuo käsitys evankeliumien "monenlaisesta" Jeesuksesta ole mitenkään uusi tai mullistava, senhän "näkee" oikeastaan jokainen, joka lukee evankeliumit... Ja tuo yllä esitetty "tulkinta" taisi olla melko suoraan jostain oppikirjasta, kun itselläni ainakin tuli sellainen deja vu. Olisikohan peräti rippikoulussa käsitelty evankeliumitekstejä tuosta näkökulmasta. Ehkä evankeliumien tarkoitus onkin esitellä Jeesuksen persoonan ja elämän eri puolia: jotkut tekstit keskittyvät Jeesukseen ihmisenä ja ihmeidentekijänä, toiset Jumalan poikana ja ihmisten syntien lunastajana.
mutta tässä eräs näkökulma asiaan:
Kun Jeesus tuon ajan "oikein uskovien" mielestä "ajoi ulos perkeleitä beelsebubin, perkeleitten päämiehen kautta" (Matt 12:24)
ja kun Jeesus Jumalan Poikana tiesi tekevänsä työtä Jumalan Hengen voimalla,("Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos..",Luuk 11:20)
oli ristiriita em "oikein uskovien" ja Jeesuksen välillä sovittamaton.
Ristiriita "kyti" mm siten, että "Juudalaiset
vainosivat... Jeesusta ja etsivät häntä tappaaksensa" (Joh 5:16)
uskoen näin olevansa "Jumalan valtakunnan asialla" (vertaa Pyhän Hengen pilkka)
Kun Mark 7:33 mukaan Jeesus otti tuon kuuron miehen "erilleen väkijoukosta", saattoi tämä tarkoittaa sitä,
että Jeesus toimi jo tuolloin niin sanotusti "kirottuna" (eli ulosheitettynä) "Juudalaisten Jumalan valtakunnasta"
ja kiellollaan puhua parantavasta voimastaan hän ei halunnut korostaa itseään,vaan sitä,
että " jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin on tosin JUMALAN VALTAKUNTA teidän tykönne tullut." (Luuk 11:20)
Jeesus tahtoi aina ja kaikkialla antaa työstään kunnian Jumalalle.
toimi tässä tapauksessa oman uskonnollisen yhteisönsa "sitomana", voidaan Mark 7: 32 "Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle." ajatusta tarkastella esim näin:
Nuo tuojat, keitä olivatkin ja missä tarkoituksessa tulivatkin Jeesuksen luo, olettivat, että Jeesus panisi kätensä miehen päälle (ja siunaisi häntä).
Tätä Jeesus ei kuitenkaan tee, vaan
33"Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta" (esim synagoogasta), pani sormensa hänen korviinsa" ( vertaa "jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos...) "sylkäisi" (osoitti voimakkaasti mieltään tapakritillisyyttä kohtaan) ja kosketti hänen kieltään."
Jeesus siis ensin selvitti miehelle ne valtuudet, jotka hänellä ("sidotulla"Jeesuskella) oli parantaa tuo mies. Tämä tarkoitti sitä, että hän tuomitsi ne, jotka hänet (Jeesuksen) olivat tuominneet.
Parantamisen Jeesus halusi toimittaa tässä perinteitä kunnioittamatta, YKSIN ELÄVÄÄN JUMALAAN VEDOTEN.
Tällä teollaan hän myös halusi osoittaa, ettei hän kaivannut ihmiskunniaa ("Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään.."), vaan että kunnia tästä teosta tulisi osoittaa Jumalalle. Näin menetellen hän halusi myös vakuuttaa kuulijoitaan omasta jumalisesta alkuperästään.
"pani sormensa hänen korviinsa" ( vertaa "jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos...) "sylkäisi" (osoitti voimakkaasti mieltään tapakritillisyyttä kohtaan) ja kosketti hänen kieltään."
Oho, oho, mitä tulkintoja! Mites symbolisen tulkintasi perustelet? Huikeita metaforioita Markuksen evankeliumissa tulkintasi mukaan. Mistä tiedämme, että tulkintasi on oikea ja että evankeliumin kirjoittaja todella alunperin tarkoitti ne metaforiksi ja nimenomaan juuri tällaisiksi metaforiksi?
Tulkinta oikea vai väärä? Kuka sen pystyy sanomaan 100% varmuudella? Minusta ei kukaan!
Jokainen, joka lukee esim. raamattua ymmärtää tekstin omien kokemuksiensa valossa. Kullekin oma tulkinta on oikea, joten emme voi mennä sanomaan, että sinä ymmärrät väärin.
Raamatun tekstien "alkuperäiset" kirjoittajat kirjoittivat tekstin niinkuin he itse sen ymmärsivät!
Sitten on, ne jotka ovat kääntäneet tekstiä. Ovat myöskin kirjoittaneet myös niin kuinka ovat itse sen ymmärtäneet jne, vuosisadasta toiseen tulkitsijasta ja kääntäjästä toiseen niin minä asian ymmärrän.
Eri asia on, jos ollaan tarkoituksenhakuisesti harhauttamassa jättäen pois olleelista tai tietoisesti halutaan lisätä jotakin ihan omien tarkoitusperien vuoksi.
Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni ja se ei tarkoita todellakaan sitä , että teidän pitäisi olla samaa mieltä kanssani.
Toiset ihmiset ovat ymmärtäneet jonkun raamatunkohdan. Saattaa olla, etten ole itse tullut ajatelleeksikaan asiaa siltä kannalta.
Siitä minä "suutahdan", jos minua tarkoituksellisesti halutaan huiputtaa.
Vl-uskoiset kuitenkin pitävät Jumalan sanana kaikkea sitä, mitä heidän saarnamiehensä puhuvat tai kirjoittavat. He katsovat, että Pyhä Henki ohjaa heitä tulkitemaan Raamattua oikein. Tästä syystä vl:t pitävät kaikkia muita tulkintoja ja kaikkia muita uskoja pelkkänä Saatanan eksytyksenä.
merkitys asettaa ehdon tulkinnalle.
Siis JOS Jeesus oli "sidottu", häneen suhtauduttiin varmasti "yhteisön taholta" yhtä nurjasti kuin vain "kirottuun ihmiseen" voitiin pirullisesti suhtautua.
Arvaan, että hengellinen ristiriita Jeesuksen jumaluudesta oli varmasti Jeesuksen aikaan totisinta totta. Jopa niin totta, että Jeesus paransi tämän kertomuksen henkilön aivan konkreettiseti osoituksena "toisenlaisesta" evankeliumista. Osoituksena evankeliumista, joka on taivaasta kotoisin.
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.
Kunpa tämän kaikki ymmärtäsivät. (huokaus) ;-)
Tuli mieleen, miksi Jeesus vei erilleen ja paransi siellä, eikö Jumalanvaltakunnan työtä tehdäkkään julkisuudessa.
Saatoi olla, että hän tuolla erilleen viemisellä korosti, että se paraneminen on omakohtainen asia, henkilökohtainen jokaiselle.
Sitten kuitekin se tuli kaikille julki, ettei sitä voi salata. Kuitekin Jumalanvaltakunnan työ on julkista.
Eli loppuselvennys näille höpinöille.
Jeesus vei erilleen miehen ja paransi erillään, koska parannus on henkilökohtainen asia jokaiselle.
Mutta kuitekin asia tuli kaikkien tietoon, eli kuitenkaan uskon ei pidä jäädä salaisuudeksi.
(sitä miksi, Jeesus kielsi puhumasta, jäi vielä epäselväksi)
Kun Jeesus puhui Jumalan valtakunnan lähestymisestä ( "..aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkää parannus ja uskokaat evankeliumi"), hän puhui valtakunnasta, jonka kuningas hän oli.
Ne taas, jotka tuona aikana puhuivat "jumalan valtakunnasta" sellaisena valtakuntana, johon
Jeesus EI KUULUNUT (johon häntä ei hyväksytty tai kelpuutettu tai josta hänet oli jo "ulos ajettu"),puhuivat "jumalanvaltakunnasta", jossa valtaa pitivät toiset kuninkaat ja toiset jumalat kuin mistä Jeesus puhui.
Oletetaan, että ne, jotka toivat tuon ("kuuron miehen, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan...") Jeesuksen luo, toimivat Jeesuksen vastaisen "valtakunnan" edusmiehinä ja jäseninä. Syystä, että tuon "valtakunnan" herrat ja narrit halusuvat valvoa, mitä Jeesus teki ( panisiko kätensä kuuron miehen päälle, vaikka oli "valtakunnan" ulkopuolinen ihminen).
Jeesus tässä halusi kääntää katseet pois tuosta "kätten päällepanemisesta" fyysisenä toimenpiteenä ja "valtakuntaan" kuulumisen edellytyksenä.Mihin tahansa "hurskaalta" näyttävään takertuminen kun on ihmismielelle aivan luontaista. Kuin olisivat ne välttämätön osa uskoa.
Kun Jeesus kielsi kertomasta tapahtumasta kenellekään, hän saattoi ajatella sitä, miten helposti tämäkin tapahtuma kääntyisi ulkonaiseksi arvovaltakysymykseksi. Tuottamatta sitä hedelmää, joka kasvaa iankakkista elämää varten. Kiellollaan hän ehkä halusi tähdentää, ettei halunnut olla tuon toisen, ulkoiseen takertuneen "valtakunnan" ajattelun kannalla vähäisessäkään määrin. Joten hän toimi tuon "valtakunnan" ajatusmaailmaa vastaan. Sylkemistäkään kaihtamatta.
Jeesus kielsi kertomasta ihmetöistä ja niistä kerrotaan oikein Raamatussa. Eikö tämä ole jo Jumalan pilkkaa?
Kertomuksessa on se erikoista, että Jeesus kielsi kertomasta parantamisen ihmeestä ja kuitenkin mies oli ollut kuuro ja mykkä. Paranemisen jälkeen hän pystyi kuulemaan ja puhumaan, miten hän olisi voinut salata tapahtuneen?????
Ei oikein jaksaisi miettiä tuollaisia kysymyksiä, joista ei ole tietoa kuin yhdestä melko epäluotettavasta lähteestä.
Miten joku olisi voinut salata parantuneensa kuuroudesta? Oliko kyseinen heppu edes ollut oikeasti kuuro vaiko kenties vain omissa maailmoissaan?