lapsen puolesta

Tytär sanoi tänään, että hänestä tuntuu koulussa aina pahalta, kun toiset puhuvat mummoistaan ja ukeistaan, tai viettävät lomiaan mummolassa. Että kun hän ei pääse ikinä osallistumaan niihin keskusteluihin.

Poikani oli tässä aikaisemmin lähtenyt päiväkodissa kesken juttupiirin toiseen huoneeseen (oli juteltu isovanhemmista) ja tiuskaissut vihaisesti että *minulla ei oo yhtään mummoa eikä ukkia*

Minun lapsillani ei ole enää elossa yhtään mummoa tai ukkia, kaikki ovat kuolleet, osa nuorena ollessaan, osa aivan vasta, muutama vuosi sitten.

Surettaa, kun muistaa itsekin omat lapsuuden kesät mummolassa, tai miten oli juhlaa kun mummu ja ukki tulivat kylään, tai että kun toisella mummolla oli aina herkkuja käsilaukussa ja mukavat jutut. Ja miten kivaa oli kuulla juttuja omien vanhempien tempauksista kun he olivat lapsia.

Toivottavasti minusta on sitten aikanaan mummoksi omille lapsenlapsilleni...
3835
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

kohta yhtään isovanhempia, mutta eivät he silti valita, ikään katsomatta.
Väistämättömille tosiasioille kun ei voi mitään ja se on kyllä aikuisen hanskassa, miten lapsi reagoi.
Lasteni isovanhemmat eivät ole sattuneista syistä paljoa lapsenlapsiaan nähneet, saatikka hoitaneet; yökylää, huvipuistoa yms. ei edes pullaa leiponeet.
Mutta. Meillä ei asiasta ole tehty minkäänlaista numeroa. Sillä lapsi ei osaa kaivata sitä, mitä hänellä on vain vähän ollut tai ei ollenkaan.
Aikuisten suhtautuminen asiaan ratkaisee.

Äänestä

olethan itse saanut kokea sitä hyvää mummoutta lapsena ollessasi.

Äänestä

Muistan lukeneeni jostain että jokun järjestön kautta voi hakea lapsilleen varamummoja.
Oliskohan ollut pelastakaa lapset, mannerheimin lastensuojeluliitto tai joku sellainen.
Kannattaa soitella, jospa mummo löytyisi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


surun tytär kirjoitti:

Tytär sanoi tänään, että hänestä tuntuu koulussa aina pahalta, kun toiset puhuvat mummoistaan ja ukeistaan, tai viettävät lomiaan mummolassa. Että kun hän ei pääse ikinä osallistumaan niihin keskusteluihin.

Poikani oli tässä aikaisemmin lähtenyt päiväkodissa kesken juttupiirin toiseen huoneeseen (oli juteltu isovanhemmista) ja tiuskaissut vihaisesti että *minulla ei oo yhtään mummoa eikä ukkia*

Minun lapsillani ei ole enää elossa yhtään mummoa tai ukkia, kaikki ovat kuolleet, osa nuorena ollessaan, osa aivan vasta, muutama vuosi sitten.

Surettaa, kun muistaa itsekin omat lapsuuden kesät mummolassa, tai miten oli juhlaa kun mummu ja ukki tulivat kylään, tai että kun toisella mummolla oli aina herkkuja käsilaukussa ja mukavat jutut. Ja miten kivaa oli kuulla juttuja omien vanhempien tempauksista kun he olivat lapsia.

Toivottavasti minusta on sitten aikanaan mummoksi omille lapsenlapsilleni...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu