yksinäistä on.
Ei ole sisaruksia. En niitä osaa niin kaivata, koska niitä ei ole koskaan ollutkaan. Tietynlainen kaipuu tulee, kun joku sanoo viettävänsä aikaa sisaruksien kanssa.
Tai sitten vanhempiensa. Olisiko helpompaa jos isä ja äiti olisvat todellakin poissa. Nyt he eivät välitä, eivät käy kylässä, eivät pidä yhteyttä, eivät juttele jos menee käymään.
Kavereilla on jo omat perheet ja menot. Kuka nyt 30senä rilluttelisi pitkin maita ja mantuja, diskoista puhumattakaan. Uusia kavereita on todella vaikea saada. Kyllä niitä hyviä tuttuja silloin tällöin löytyy.
Joku onkin sanonut joskus että hanki poikaystävä. Ai, sen takia että niin kuuluu tehdä ja olis seuraa. En mä ihastu kovin helposti. En tahdo vain hengailla huvikseni ja harrastaa irtosuhteita.
Että näin...kerroinpahan teillekkin
Ei ole sisaruksia. En niitä osaa niin kaivata, koska niitä ei ole koskaan ollutkaan. Tietynlainen kaipuu tulee, kun joku sanoo viettävänsä aikaa sisaruksien kanssa.
Tai sitten vanhempiensa. Olisiko helpompaa jos isä ja äiti olisvat todellakin poissa. Nyt he eivät välitä, eivät käy kylässä, eivät pidä yhteyttä, eivät juttele jos menee käymään.
Kavereilla on jo omat perheet ja menot. Kuka nyt 30senä rilluttelisi pitkin maita ja mantuja, diskoista puhumattakaan. Uusia kavereita on todella vaikea saada. Kyllä niitä hyviä tuttuja silloin tällöin löytyy.
Joku onkin sanonut joskus että hanki poikaystävä. Ai, sen takia että niin kuuluu tehdä ja olis seuraa. En mä ihastu kovin helposti. En tahdo vain hengailla huvikseni ja harrastaa irtosuhteita.
Että näin...kerroinpahan teillekkin
Vastaukset 2
Vanhimmat
30senä on vaikea saada kavereita ja irtosuhteet ei kiinnosta.
ihan sama tilanne. Tuntuu välillä että ihmiset pitävät jotenkin julkeana sitä, ettei halua pelkkää huvitusta ja merkityksetöntä menoa. Ajan meininki, onko?
Itse olen yksin vaikka hampaat irvessä, kuin huonossa seurassa tai väärässä paikassa, muttei se todellakaan helppoa ole.