tarkoitetulla tavalla vanhassa mökissä, jonka kuistilla on maadoitettu pistorasia, maadoitus on tehty nolla-johtoon, koska vanhassa mökissä on 50 vuotta sitten tehdyt sähköasennukset?
Kuistin pistorasiaan on liitetty saunan pumppu ja ruohonleikkuri.
Kuistin pistorasiaan on liitetty saunan pumppu ja ruohonleikkuri.
Vastaukset 10
Vanhimmat
että sulla edes on sähkökaapissa vikavirtasuojaus.
erillinen vikavirtakytkin, taisi maksaa pari kymppiä.
Vikavirtasuojahan toimii niin, että jos vaihejohtimessa kulkee enemmän virtaa kuin nollajohtimessa, katkaisee se virran kokonaan. Tässä tilanteessa virtojen erotus vuotaa maahan (tai maajohtimeen), esimerkiksi rikkinäiseen piuhaan koskeneen ihmisen kautta.
Olethan kytkenyt vikavirtasuojan oikeaan paikkaan? Eli sen pitäisi olla pelkästään vaihe- ja nollajohtimien välissä, ei maajohtimen välissä. Eli kun kerran olet kytkenyt pistorasian maadoituksen nollajohtimeen, kai olet kytkenyt sen vikavirtasuojan oikealle puolelle, eli verkon puolelle? Muutenhan suojaus ei toimi kaikissa tilanteissa.
Vikavirtasuojan voisi olettaa katkaisevan virran jo 10 milliampeerin vuodolla, koska sekin on jo ihmiselle vaarallinen. Voit testata tämän kytkemällä sopivan kokoisen vastuksen vaiheen ja maan (tai maajohtimen) välille. Eli 230 volttia / 10 mA = noin 22 kilo-ohmia. Vastuksen täytyy olla tehonkestoltaan vähintään noin 2,5 wattia, vaikka eipä pienempikään ehdi kuumeta liikaa, jos vikavirtasuoja toimii oikein.
En ole itse tehnyt mitään pistorasiakytkentöjä. Kuistilla on alkuperäinen maadoitettu pistorasia, jossa totesin suojamaan olleen kytketyn nolla-johtimeen.
Googlaus paljasti mielenkiintoisia keskusteluja tästä aiheesta, kuten:
"> Mihin se virta vuotaisi, jos ei sen laitteen rungossa ole suojamaata?
Tämä on yleinen virhekäsitys vikavirtasuojasta. Maadoitus ei kuitenkaan
liity vikavirtasuojan toimintaan ja onkin kokonaan kytkemättä itse
mittauspiiriin.
Maadoitus on vanhanaikainen "vikavirtasuoja", jonka tarkoitus on polttaa
pistorasian sulake sillä vikavirralla (max 16A). Jos maadoitus puuttuu
pistorasiasta niin tämä vanhanaikainen suoja ei toimi. Silloin
vikavirtasuoja kuitenkin toimii, koska puuttuva maadoitus ei ole osa sen
mittauspiiriä."
Täällä keskusteluketju, josta edellinen teksti on lainattu:
http://sfnet.fi/group.php?id=16797&newsgroup=sfnet.harrastus.elektroniikka&sid=&bf=4
Panin aivoni (=entisen, nyt jo täysin yli-ikäisen radio-insinöörin)ajattelemaan, piirtelin ja funtsailin, tulin siihen tulokseen, että eipä todella taida olla mitään väliä onko rasia maadoitettu, tai ei, johon vikavirtasuoja kytketään, koska suojan toiminta perustuu johtimissa kulkevien virtojen erotukseen.
Käytännössä tietenkin kaikki ulkoseinillä olevat rasiat ovat nykyään maadoitettuja, tavalla tai toisella.
En ole aikaisemmin lähemmin tutustunut vikavirtasuojan sielunelämään, joten täytyy jatkaa opiskelua ja tehdä tuo "vastustesti", sehän paljastaa onko olettamani suoja todellinen suoja.
Juu, jos nolla ja maa tulevat pistorasiaan samaa johdinta pitkin ja vikavirtasuojan kautta, ei vikavirtasuoja toimi kaikissa tilanteissa, kuten jo mainitsin. Eli jos ihminen kytkeytyy vaiheen ja esim. pistorasiaan kytketyn laitteen kotelon välille, kulkee vaihejohtimessa ja nolla maajohtimessa sama virta, eikä vikavirtasuoja huomaa mitään ongelmaa, vaikka raukka ihminen käristyy hengiltä. Jos pistorasian maajohdin on nollasta erillinen, eikä kulje vikavirtasuojan kautta, on tilanne toinen, eli vikavirtasuoja huomaa tilanteen.
Jos ihminen kytkeytyy vaiheen ja maan (esim. betonilattian tai maadoitetun tiskipöydän) välille, huomaa vikavirtasuoja tilanteen molemmissa tapauksissa, eli vaihejohtimessa kulkee enemmän virtaa kuin nollajohtimessa tai yhdistetyssä nolla maajohtimessa.
Parasta olisi johdottaa kaikki maadoitetut pistorasiat kolmella johtimella keskukselta asti.
noinhan juuri asia on, olen täysin samaa mieltä.
Meillä on mökillä sellainen työnjako, että vaimo hoitaa niittämiset viikatteella ja minä ne sähköruohonleikkuria vaativat osuudet.
Vikavirtasuojan ansiosta vaimo voi nyt turvallisesti niitellä nurmikkoa, jossa saunan pumpulle kulkeva kaapeli kulkee!!! Tämä oli se ensisijainen syy vikavirtasuojan hankintaan! Vaimon mielestä puissa kulkeva roikkajohto on niin ruma.
Jos leikkaan vahingossa sähköruohonleikkurin kaapelin, ruohon sijasta, niin silloinkin vikavirtasuoja kiiruhtanee apuun, riippuen tietenkin mitä leikkaushetkellä tapahtuu. Leikkuri on hyvin muovinen rakennelma, lienee melko sähköturvallinen.
Pumppu sijaitsee saunakammarin nurkassa kuivalla puulattialla, puukannen alla, eli ilmeisesti kohtuullisen turvallisessa käyttöympäristössä.
Ehkä kuitenkin olisi jo aika modernisoida koko mökin sähköjärjestelmä.
Sähkömittari vuodelta 1972 uusittiin tänä kesänä. Kokolailla luotettava mekaaninen kone, pyörinyt 35 vuotta ilman määräaikaishuoltoja!
Pistorasianollaukseen liittyy toinenkin vaara: Jos jossain reitillä olevassa jakorasiassa on huono kosketus nollajohdon liittimessä, tulee suojamaadoitetun laitteen runkoon vaihe kulutuskohteen kautta. Vanhat haararuuveilla varustetut jakorasiat pätkivät ja kuumenevat varsin usein.
Nämä sähköjohtoihin liittyvät kytkennät saattavat sisältää yllättäviä vaaroja, joita eivät ainakaan kaikki alan harrastajat hallitse.
Ostin aikanaan vanhan talon, jonka olohuoneessa oli vanha tiiliuuni, jonka sisään oli asennettu lämmitysvastukset, ja pinta pellitetty. Sähkölämmitystä ohjattiin neljäasentoisella kytkimellä; 0, 1, 2 ja 3. Nolla-asento oli tietenkin pois päältä. Ykkösasennossa uuni ei lämmennyt jostain syystä ollenkaan, kakkosessa lämpeni reilusti, ja kolmosessa lämpeni vielä reilummin. Sähkötaulussa oli lisäksi tariffikellolla ohjattu kontaktori, joka kytki lämmityksen päälle vain halvemman yösähkön aikana.
Muutama vuosi myöhemmin purin koko kapistuksen, ja tein mielenkiintoisen havainnon: Uunin sisällä oli kolme vastusta tähtikytkennässä. Niille tuli kolmevaihesyöttö ohjauskytkimen kautta, joka kytki 1, 2 tai 3 vaihetta/vastusta päälle. Nollajohto oli kytketty tietenkin vastusten yhteiseen keskinapaan. Uunin pintapellit oli kytketty tähän samaan nollaan. Mutta sähkötaulun päässä kontaktorin kotelossa sitä nollajohtoa ei oltu kytketty ollenkaan yhtään mihinkään!
Ei ihme, että ykkösasento ei toiminut. Yksi vaihe kytkeytyi yhden vastuksen toiseen päähän, ja vastuksen toinen pää ei kytkeytynyt mihinkään, paitsi uunin pinnan pellitykseen! Eli uunin ulkopinnan pellityksessä oli siis täysi vaihe! Onneksi ei tullut pidettyä ohjauskytkintä paljoa ykkösasennossa, kun se ei siis toiminut.
Kakkosasennossa kaksi vastusta kytkeytyi sarjaan kahden vaiheen välille, ja niiden yhteinen keskipiste eli myös uunin pintapellitys kellui jossain siinä välissä. Tässäkin tilanteessa olisi voinut saada tappavan sähköiskun koskettaessaan yhtä aikaa uunin pintaa ja jotain oikeasti maadoitettua johtavaa pintaa. Kolmosasennossa kaikki vaiheet kytkeytyivät vastuksiin, ja niiden keskipiste eli myös uunin pintapellitys kellui jossain lähellä nollaa, mutta ei silti välttämättä tarpeeksi lähellä erilaisista epäsymmetrioista johtuen.
Oli onni, että ehdin purkaa tuon jonkun reiskan tekemän tappovirityksen ennen kuin joku oikeasti ehti kuolla sen kanssa.
Pistorasiaan liitetty irrallinen vikavirtakytkin toimii aivan niinkuin pitääkin, ja katkaisee virran välittömästi, jos laitteeseen tai sen pistokkeeseen tai laitteen ja vikavirtasuojan väliseen johtoon tulee sellainen vika, joka aiheuttaa sen, että virtapiiristä vuotaa riittävästi ( = n. 10..30 mA ) virtaa muualle kuin nollajohtimeen, eli joko maajohtimeen, maahan, vesijohtoon tms.
Siis jos saat iskun vaiheen ja maan tai suojajohtimen väliltä, vikavirtasuoja katkaisee virran, mutta jos avaat jonkin laitteen kuoren ja saat iskun vaiheen ja nollan väliltä, niin käristyt, eikä vikavirtasuoja huomaa, että mikään olisi pielessä, paitsi jos riittävästi virtaa vuotaa lävitsesi myös maahan tai suojajohtimeen, jolloin vikavirtasuoja taas pelastaa henkesi (jos on ehjä).
Sensijaan reiskan maininta yhdistetyn nolla- ja suojajohtimen katkeamisesta ennen vikavirtasuojaa, eli pistorasiassa, jakorasiassa, sähkötaulussa tai näiden välisissä johdoissa pitää paikkansa, eli näissä syntyy tappavan sähköiskun vaara, eikä vikavirtasuojakaan pelasta tässä tapauksessa!
Eli siis:
1. yhdistetyn nolla- ja suojajohtimen (ns. PEN -johdin) katkeaminen johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.
2. Sensijaan sellaisen nollajohtimen, jota EI käytetä samalla suojajohtimena (ns. N -johdin), katkeaminen ei aiheuta sähköturvallisuuden vaarantumista, ainoastaan laite lakkaa toimimasta jäätyään ilman nollajohdinta.
Toki, jos joku lisää tällaiseen virtapiiriin ns. nollatun pistorasian, jolle ei ole tuotu erillistä maajohdinta, vaan maadoitus on tehty nollaamalla, tällöin kohdan 2 mukainen tilanne muuttuu kohdan 1 mukaiseksi ,ja taas on hengenvaara tarjolla.
Vikavirtasuojakytkin siis suojaa laitteen tai sen oman liitosjohdon ja/tai jatkojohdon riskeiltä, mutta ei voi suojata ennen vikavirtasuojakytkintä (eli sen ja sähkötaulun välillä) olevilta vioilta.