http://www.omasana.fi/vanhanaikainen/1888
Se AP-areenan alapalsta, jolla varsinaisesti joskus 2000-luvun alussa kirjoittelin tällä samalla nimimerkillä, on tämä http://apareena.arvopaperi.fi/forum/id=kiinteistoklubi/ Alaotsikkonsa mukaan siellä olisi pitänyt keskustella esim. as.oy:n hallintoon liittyvistä asioista. Kuitenkin palstan sisällöksi muodostui sen jankuttaminen että asuntojen hinnat kääntyvät laskuun. Kun it-kupla puhkesi vuonna 2000, palstalla alkoi esiintyä lausetta, että asuntojen hinnat seuraavat pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. En tiedä, mistä perkuleen kauppa-apulaiskoulun kurssikirjasta tuokin viisaus oli peräisin, mutta hokemalla asiat eivät muuksi muuttuneet. Väsyin hinnoista jankuttamiseen ja poistuin palstalta.
On kuitenkin niin, että jokaisella trendillä on käänteensä. Ajankohta ja perusteet pitää vain tunnistaa oikein. Huomiot ovat Suomesta.
1) Korkotaso on noussut merkittävästi. Kun asuntolainaa on jo vuosia myönnetty todellisuudessa sellaisin ehdoin, että pelkkien korkojen maksaminen on riittänyt, budjetit on tehty siltä pohjalta. Korkojen merkittävä nousu on viemässä nämä budjetit roskikseen.
2) Tuntuu siltä, että markkinoille mahtuu kerralla vain yksi ajatus. Kun asuntolainoitukseen liittyvät riskit alkavat realisoitua USA:ssa, asiaan tullaan kiinnittämään huomiota myös Suomessa.
3) Uusien asuntojen hinnoissa on ollut selvää ilmaa, kun rakennuttajat ovat alentaneet hintapyyntöjään roimasti. Sellainen tilanne, jossa siirrytään myyjän markkinoista ostajan markkinoihin tullee jatkumaan ja vahvistumaan lumipalloefektinä.
4) 0stajat muuttuvat aikaisempaa varovaisemmiksi ja kriittisemmiksi.
5) Hintojen julkaiseminen netissä on lisännyt markkinoitten ja erityisesti ostajien hintatietoisuutta.
6) Markkinoiden todellinen rakenne. Usein kuulee väitettävän, että asunto on pelkkä välttämättömyyshyödyke, jonka hinta määräytyy tarpeen ja tarjonnan mukaan. Tämä ei ole totta. Hesan yksiöistä puolet lienee sijoittajien käsissä. Vuokranantaja toki on paljon herkempi myymään vuokraamaansa kuin omaa asuntoaan. Täten tarjonta voi kasvaa äkillisestikin, varsinkin kun monilla asuntosijoittajilla on runsaasti velkaa, jonka korkotaso on siis noussut. Vastaavasti vuokratun asunnon myyntihinnoilla laskettu vuokratuotto ei ole etenkään Helsingissä häävi, ei varsinkaan kun muistaa, että pitkällä aikavälillä asuntosijoitukseen liittyy aina sekä huoneisto- että talokohtaisia remontteja.
7) Vielä vaikeammin hahmotettavaa on se, että myös omaan käyttöön tarkoitettuun asuntoon liittyy runsaasti taloudellista spekulaatiota. Varakkailla ihmisillä on ollut Helsingissä yksiöitä hotellihuoneitten korvikkeina ja moni perikunta on siirtänyt asunnon myyntiä luottaen hintojen nousuun. Kun nämä nousuodotukset poistuvat, myyntiin voi tulla runsaastikin huomattavassa vajaakäytössä olleita, käytännössä tyhjillään olleita huoneistoja.
8) PK-seudun “tonttipulan” olematomuudesta olen itsekin kirjoittanut, mutta nimimerkki JooJoo tarjosi KL:n keskustelupalstalla minua tuoreemman ja täsmällisemmän katsauksen (ks. hänen linkkinsä 1. viestissä.) linkki Tuskin kaikkea PK-seudun jouto- ja maatalousmaata voidaan loputtomiin pitää rakentamattomana.
9) Rakennuskustannusten nousun mahdollinen taittuminen. Osa rakentamisen materiaalikustannuksista selittynee raaka-aineitten maailmankaupan hinnoilla, joissa myös on ollut aivan viime aikoina melkoista volaa. Osa on kotikutoisempaa markkinamekanismia. Jos uudet kämpät jäävät rakennuttajien käsiin, rakentaminen vähenee ja kysynnän laskiessa materiaalikustannukset laskevat.
Niin, vuosia torjuin AP-areenalla väitteet asuntojen hinnanlaskusta. NYT käännettä vasta on realistista odottaa
Se AP-areenan alapalsta, jolla varsinaisesti joskus 2000-luvun alussa kirjoittelin tällä samalla nimimerkillä, on tämä http://apareena.arvopaperi.fi/forum/id=kiinteistoklubi/ Alaotsikkonsa mukaan siellä olisi pitänyt keskustella esim. as.oy:n hallintoon liittyvistä asioista. Kuitenkin palstan sisällöksi muodostui sen jankuttaminen että asuntojen hinnat kääntyvät laskuun. Kun it-kupla puhkesi vuonna 2000, palstalla alkoi esiintyä lausetta, että asuntojen hinnat seuraavat pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. En tiedä, mistä perkuleen kauppa-apulaiskoulun kurssikirjasta tuokin viisaus oli peräisin, mutta hokemalla asiat eivät muuksi muuttuneet. Väsyin hinnoista jankuttamiseen ja poistuin palstalta.
On kuitenkin niin, että jokaisella trendillä on käänteensä. Ajankohta ja perusteet pitää vain tunnistaa oikein. Huomiot ovat Suomesta.
1) Korkotaso on noussut merkittävästi. Kun asuntolainaa on jo vuosia myönnetty todellisuudessa sellaisin ehdoin, että pelkkien korkojen maksaminen on riittänyt, budjetit on tehty siltä pohjalta. Korkojen merkittävä nousu on viemässä nämä budjetit roskikseen.
2) Tuntuu siltä, että markkinoille mahtuu kerralla vain yksi ajatus. Kun asuntolainoitukseen liittyvät riskit alkavat realisoitua USA:ssa, asiaan tullaan kiinnittämään huomiota myös Suomessa.
3) Uusien asuntojen hinnoissa on ollut selvää ilmaa, kun rakennuttajat ovat alentaneet hintapyyntöjään roimasti. Sellainen tilanne, jossa siirrytään myyjän markkinoista ostajan markkinoihin tullee jatkumaan ja vahvistumaan lumipalloefektinä.
4) 0stajat muuttuvat aikaisempaa varovaisemmiksi ja kriittisemmiksi.
5) Hintojen julkaiseminen netissä on lisännyt markkinoitten ja erityisesti ostajien hintatietoisuutta.
6) Markkinoiden todellinen rakenne. Usein kuulee väitettävän, että asunto on pelkkä välttämättömyyshyödyke, jonka hinta määräytyy tarpeen ja tarjonnan mukaan. Tämä ei ole totta. Hesan yksiöistä puolet lienee sijoittajien käsissä. Vuokranantaja toki on paljon herkempi myymään vuokraamaansa kuin omaa asuntoaan. Täten tarjonta voi kasvaa äkillisestikin, varsinkin kun monilla asuntosijoittajilla on runsaasti velkaa, jonka korkotaso on siis noussut. Vastaavasti vuokratun asunnon myyntihinnoilla laskettu vuokratuotto ei ole etenkään Helsingissä häävi, ei varsinkaan kun muistaa, että pitkällä aikavälillä asuntosijoitukseen liittyy aina sekä huoneisto- että talokohtaisia remontteja.
7) Vielä vaikeammin hahmotettavaa on se, että myös omaan käyttöön tarkoitettuun asuntoon liittyy runsaasti taloudellista spekulaatiota. Varakkailla ihmisillä on ollut Helsingissä yksiöitä hotellihuoneitten korvikkeina ja moni perikunta on siirtänyt asunnon myyntiä luottaen hintojen nousuun. Kun nämä nousuodotukset poistuvat, myyntiin voi tulla runsaastikin huomattavassa vajaakäytössä olleita, käytännössä tyhjillään olleita huoneistoja.
8) PK-seudun “tonttipulan” olematomuudesta olen itsekin kirjoittanut, mutta nimimerkki JooJoo tarjosi KL:n keskustelupalstalla minua tuoreemman ja täsmällisemmän katsauksen (ks. hänen linkkinsä 1. viestissä.) linkki Tuskin kaikkea PK-seudun jouto- ja maatalousmaata voidaan loputtomiin pitää rakentamattomana.
9) Rakennuskustannusten nousun mahdollinen taittuminen. Osa rakentamisen materiaalikustannuksista selittynee raaka-aineitten maailmankaupan hinnoilla, joissa myös on ollut aivan viime aikoina melkoista volaa. Osa on kotikutoisempaa markkinamekanismia. Jos uudet kämpät jäävät rakennuttajien käsiin, rakentaminen vähenee ja kysynnän laskiessa materiaalikustannukset laskevat.
Niin, vuosia torjuin AP-areenalla väitteet asuntojen hinnanlaskusta. NYT käännettä vasta on realistista odottaa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.