Ramatussa sanotaan, että "Joka minuun uskoo jne"
Uskovaisia on kaikki, jotka uskovat Jumalaan. Näinhän Raamattu julistaa.
Mitä väitteitä tätä tietoa vastaan? Ei voi olla. Muuten Raamatun tekstiä vääristellään.
Uskovaisia on kaikki, jotka uskovat Jumalaan. Näinhän Raamattu julistaa.
Mitä väitteitä tätä tietoa vastaan? Ei voi olla. Muuten Raamatun tekstiä vääristellään.
Vastaukset 22
Vanhimmat
"Joka minuun uskoo jne" Ei sellaisenaan löydy Raamatusta, mutta saman suuntaisia tekstejä, kuten alla.>> Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään, Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.””
Raamattuun ja Jumalaan uskominen pelastaa. Ei selitykset. Ihminen on pieni. Ei sillä ole anteeksiantamusta. Mutta Jumalla on. Älä hyvä ihminen mene Jumalan ohittajaksi. Kalpaten käy.
Kempelainen on sekä oikeassa ja väärässä.
Kempelainen ei kristittynä kykene näkemään universaalia Jumalaa, joka loi maailmankaikkeuden ja myös mm. kaikki maailman ihmiset Takahikiältä Borneoon. Kempelainen katsoo Jumalaa vain oman oppinsa näkökulmasta sulkien silmänsä kaikelta muulta, mikä jää sen ulkopuolelle. Ja sinnehän jää suurin osa maapallon ihmisistä sekä suurin osa luojamme valtakunnasta, vaikka puhuisimmekin vain maapallon mittakaavassa.
Eihän siinä mitään, jos jaksaa uskoa PELASTUVANSA oman oppinsa muodostamasta helvetistä ja pääsee oman oppinsa mukaiseen taivaaseen. Kyllä kai Kempelainenkin tulee uskollaan autuaaksi siinä missä muutkin.
Silloin kun puhutaan maailmankaikkeuden luojasta, ei pidä puhuakaan Jumalasta, joka on vain kristittyjen nimitys luojasta, vaan pitää puhua jostakin muusta, vaikkapa Ukko Ylijumalasta.
Avaaja on ihan oikeassa, mikäli tarkoittaa universaalia Ukko Ylijumalaa. Silloin ei pidä puhua Kristuksen pelastuksesta, synneistä, kadotuksesta eikä lainkaan yhden uskonnon termein.
Toisaalta ymmärrän sen, että Kempeläinen puhuu pelastuksesta, koska Raamattu on hänelle Jumalan sanaa ja on hänelle totuus. Kempeläisenkin tulisi kuitenkin pitää mielessä, ettei siinä ole koko totuus.
Anteeksi vaan!
Ihan kamalaa järkiuskoa esität, aivan kuin jehovantodistajat!
"Uskokaa minuun ja Häneen, joka minut lähetti".
Siinä ei siis uskota Isään!??
Entä uskontunnustus:
"Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen..."
--------
Totta kai kristitty uskoo Jumalaan!
Kuinka joku Kempeläinen kehtaa harhauttaa täällä ihmisiä sanomalla muuta!!!
Kristitty saa uskoa,että Jumala on hänen Isänsä,
rakastaa, huolehtii, ohjaa ja pelastaa.
Sitä varten vielä lähetti Poikansa maan päälle, ettei yksikään..
Ei ole mitään uskoa ilman rakkautta, uskoa ja luottamusta Isään Jumalaan.
------------
Ettei Kempeläinen vaan ole niitä, jotka uskovat omaan uskoonsa?
Kiitos siitä ” oikein ja väärin ” osasta.
Se missä olen oikeassa on mm. tämä
””Kempelainen ei kristittynä kykene näkemään universaalia Jumalaa, joka loi maailmankaikkeuden ja myös mm. kaikki maailman ihmiset ”” Jeesuksen kautta ja sanalla kaikki tehtiin, joten Joh 1;1>> 1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. 2 Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
3 Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. >4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. 5 Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
Kaikkihan on mytologiaa, mikä menee ihmisen aistihavaintojen, ymmärryksen ja "faktatiedon" ulkopuolelle. Kaikkeen tuntemattomaan kohdistuvat käsitykset ovat vain olettamuksia, arvailuja ja uskomuksia.
"Eikö Jeesus ollut luomisessa paikalla???"
Saattoi olla, mutta saattoi olla olemattakin. Tämäkin asia on täysin uskonvarainen.
"Minä en usko mihinkään oppiin, vaan uskoon Jeesuksen pelastustyöstä, se on oppia enemmän."
Olen pitänyt sinua kristittynä siksi, koska siteeraat usein Raamattua. Eikö Jeesuksen pelastustyö ole Raamatun ja siihen nojaavan kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita?
On totta, että kaikessa, lähinnä vahan testamentin kirjoituksissa on mytologiaa, eniten juuri jahvistisessa luomiskertomuksessa, missä nainen tehtiin miehen kylkiluusta. Mutta sanomin opista oli se, että en usko mihinkään selkeään ja fundamentalistiseen seurakuntaoppiin, vaan Jeesuksen pelastustyöhön, joka on ammentavissa Raamatusta.
Jeesus oli paikalla, Raamatun ja uskoni mukaan ja jo silloin tuli esille pelastus, josta siinä käärmeen pään murskaamisessa, jossa on myös kertomus siitä, että saatana kuitenkin saa Jeesuksen ristille.
Joosua hyvä, pidä vieläkin minua kristittynä ja pyrograattisesti katsoen myös teoloigistisena, jolle Raamattu on auktoriteetti, kirjallisessa muodossa. J.
Rauhaa.
"Joosua hyvä, pidä vieläkin minua kristittynä ja pyrograattisesti katsoen myös teoloigistisena, jolle Raamattu on auktoriteetti, kirjallisessa muodossa."
Eihän minun kantani asiaa miksikään muuta. ;-)
Molemmat uskomme tavallamme ja koemme uskomme oikeaksi omalla kohdallamme. Näinhän sen pitää ollakin.
Kiitos sinulle siitä, ettet tuomitse eri tavalla uskovia, kuten useimmat veeällät tekevät. Kiihkoilu ja ehdoton oikeassa oleminen silloin, kun kysymyksessä ovat uskomisen varassa olevat asiat, ei ole oikein.
Luullakseni ymmärrän, mitä tarkoitat.
Kuten joku täällä jo sanoi, kyllä saatanakin uskoo Jumalaan, mutta ei silti pelastu. Pelastuakseen ihmisen on uskottava Jeesuksen pelastustyöhön, siis siihen, että Jumala Jeesuksen ristinkuoleman kautta sovitti ihmisten synnit. Mutta jos uskoo Poikaan, Jeesukseen, niin on toki uskottava myös Isään, Jumalaan, onhan Jumala kolmiyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Itse asiassa on turha kinastella uskotaanko tässä nyt Jumalaan vai Jeesukseen, sillä ne ovat yhtä.
on. Amen.
Sielunvihollinenkin uskoo Jumalaan, ja tuskin pelastuu
Sielunvihollinen sanoi Jeesukselle erämaassa: "Jos olet Jumalan poika, muuta nämä kivet leiviksi."
..pistis.
Usko käsitteestä
Kirjoittanut: tietoa 21.6.2007 klo 14.38
"..että usko on yhä saavutettavissa, usko tuossa vanhassa merkityksessä, usko merkityksessä pistis. Olemme suomentaneet tuon kreikkalaisen käsitteen sanalla usko — ja miksikä emme käyttäisi suomen kielessä samaa käännöstä kuin muissakin Euroopan kielissä?
Kuitenkaan ei kreikkalainen sana pistis merkitse "uskoa" sanan jokapäiväisessä merkityksessä. Meidän päivinämme voidaan uskoa määritellä näin: usko on sitä, että ihminen uskoo jonkin asian olevan niin tai niin. Opetetaan esim., että Jumala on kolmiyhteinen. Ken pitää tämän opin totena, hänen sanotaan siihen uskovan. Ja jos uskottava asia käy yli tavallisen järjen, sanotaan kirkkoisä Tertullianuksen tavalla, että usko on sitä ansiokkaampaa. Credo quia absurdum — uskon, koska se on järjetöntä...
Alkuaan ei usko-käsitteellä ole ollut tämä merkitys. Evankelinen sana pistis ei ole tarkoittanut uskoa tämmöisessä pintapuolisessa merkityksessä. Eihän se sitä merkinnyt tavallisessakaan kreikankielessä. Profaanisessa kreikkalaisessa kirjallisuudessa tarkoitetaan pistis-sanalla kokemusperäistä, empiiristä tietoa.
..Ja me ymmärrämme muitta mutkitta, että kristityt käyttäessään sanaa pistis eivät käyttäneet sitä missään alemmassa merkityksessä Eivät he käyttäneet sitä tarkoittamaan jonkun.. opin totena pitämistä, vaan tietysti he sillä tarkoittivat, että ihminen jolla oli pistis, oli varmassa elävässä suhteessa jumalallisiin asioihin, että hänellä oli niistä kokemusta. Pistis perustui kokemukseen, niin kuin Paavalista näimme, ja se merkitsi, että Paavali silloin oli saavuttanut tiedon. Tämä tieto herätti hänessä uskoa ja elämää, ja pistis-sanalla hän kuvasi sitä uskoa, joka syntyy tiedosta eli kokemuksesta.
Niinhän kaikkea tietoa seuraa usko. Jos ymmärrän, että viisi kertaa viisi on kaksikymmentäviisi, kuinka voisin olla siihen uskomatta? Kuitenkin paljas järkiperäinen tieto on sitä laatua, että voimme sen kieltääkin, voimme käytännössä menetellä "vastoin parempaa tietoa", kuten sanotaan. Sitä vastoin henkinen tieto ei ole kierrettävissä. Ihminen ei voi asettua ulkopuolelle totuutta, heitellä sitä sinne ja tänne ja menetellä sen kanssa, kuinka hän tahtoo. Kun hänellä on korkeampaa tietoa ja kokemusta henkisistä asioista, täytyy hänen niihin uskoa. Usko tulee itsestään, sillä usko on elämää, ja totuuden kieltäminen olisi hänelle kuolemaa.
Kristillisissä kirkoissa olemme unohtaneet uskon merkityksen. Puhumme uskosta erikseen elämästä. Valitamme, että ihminen uskoo, mutta ei elä uskonsa mukaan. Tämä perustuu siihen harhaluuloon, että usko voisi olla riippumaton tiedosta, että se voisi perustua muuhun kuin kokemukseen. Kun luemme Paavalin kirjeitä tai toisia Uuden Testamentin kirjoituksia, joissa puhutaan uskosta ja elämästä ja joissa teroitetaan, että nuo asiat ovat yhtä, luulemme niiden olevan eri asioita, koska niitä sanotaan yhdeksi. Paavali puhuu enimmäkseen vain uskosta ja näyttää edellyttävän, että usko tuo mukanansa elämän, mutta tämänkin me ymmärrämme, ikään kuin hän puhuisi eri asioista. Emme ota lukuun, että Uuden Testamentin kirjoitukset pitävät luonnollisena asiana, että lukijat ovat tietoisia siitä, mitä sanalla pistis tarkoitetaan. Mutta, kuten sanottu, meidän kirkoltamme ja meidän kristikunnaltamme on uskon käsite unohtunut".
Lainaus: http://www.teosofia.net/pe/paavali.htm
...vaikka oletkin ilmiselvä helluntalainen, kuitenkin viivyt, ja myös kommentoit tällä VL-palstalla?
Ei sen puoleen, paljon mitä kirjoitat, on Jumalan Sanan mukaista oppia.Minua kiusaa vain se, että olet - niin juuri: Helluntalainen.
Selitys - kiitos!
Rauhan terveisin - observer.
... koska ilmeisesti asut Oulunsalossa, tunnetko erään entisen pianokauppiaan, urkutehtailijan ym. - Mauno L:n?
Kysyy - observer.
Ymmärtääkseni tuo kirjoittamasi uskonkäsite/-käsitys tai pistis-käsite pitää viedä yksilötasolle, jotta se vastaisi kysymykseen kuka minä olen ja mikä on minun itseni sekä elämäni suhde kaikkeen ympärillä olevaan sekä siihen, josta en tiedä, mutta jonka tiedän olevan olemassa ennen syntymääni ja kuolemani jälkeen.
Ajattelen tuota asiaa niin, että tieto/tietoisuus on mahdollista saavuttaa siten, että ihminen kykenee hahmottamaan sekä ymmärtämään itsensä osana jotakin suurempaa ja enimmäkseen tuntematonta (mystistä) kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Ikäänkuin löytämän oman paikkansa/tilansa tuossa kokonaisuudessa.
Varmuuden (tietouden) voi saavuttaa vasta sitten, kun kaikki palaset ovat sillä tavalla paikallaan, ettei mieltä askarruttavia avoimia kysymyksiä enää ole. Näkyvän ja koetun voi havaita sekä ymmärtää, mutta sen ulkopuolella olevaan tuntemattomaan pitää uskoa. Vahva usko (sisäinen tunne) johonkin tuntematonta selittävään on myös varmuutta/tietoutta.
Mutta en ole nähnyt vuosiin. En asu Oulunsalossa, vaan ihan vieressä. Sitten siihen Helluntailaisuuteen, en ole muuta kun kristitty, joka käy myös siellä mutta myös muissa suunnissa ja EVL kirkossa, jossa en koe saavani juuri mitään, sillä maallistuminen ja nuoleskelu näkyy niin selvästi läpi.
Olen täällä lähetyskäskyn vuoksi. Amen.
Juuri noin se on.
Jokainen, joka ei pilkulleen usko samoihin oppeihin ja syntilistoihin kuin SRK, on helvetin matkalainen ja saatanan lapsi.
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2005/2005-11-24/kolumni/Taivaaseen_vai_helvettiin
Kyllä kirkonmiehilläkin on joskus melko hyvää asiaa.
Useat uskontokunnat tuomitsevat kadotukseen ne, jotka eivät kuulu heihin. Koska harvemmin ihminen kuuluu kahteen uskontokuntaan kaikki joutuvat helvettiin, ja se on meille ihan oikein!
Minä toivon, että kaikki lukevat kirjoituksesi ajatuksen kanssa. Ja lisäksi ajattelevat sitä mitä kirjoituksesi sisältö oikein tarkoittaa!
Kirjoitit:
>>Useat uskontokunnat tuomitsevat kadotukseen ne, jotka eivät kuulu heihin. Koska harvemmin ihminen kuuluu kahteen uskontokuntaan kaikki joutuvat helvettiin, ja se on meille ihan oikein!