Kuinka suuren osan geenit määräävät siitä onko lihava tai että onko taipumusta lihota?
Geenien osuus??
jafljasdfl
322024
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mun vanhemmat oli tosi laihoja nuorina ja nyt mä oon ollu alipainonen jo ties kuinka kauan eikä painoo keräänny yhtään :/
Perinnöllisyyslääketieteen oppikirjan arvion mukaan noin puolet ylipainosta on perinnöllistä, tuloksia on saatu esimerkiksi vertailemalla identtisiä ja ei-identtisiä kaksosia. Ei ole reilua, ei...
No siinä mielessä ylipaino toki on perinnöllistä, että lihavat vanhemmat tuottavat elintavoillaan lihavia lapsiakin. Geneettisesti on myös todettu taipumuksia lihomiseen.
Mutta senkaltainen ajattelutapa, minkä lihavuusgeenikeskustelu tuo, nimittäin se, että "olen varmaan saanut lihavuusgeenin enkä siksi laihdu" on törkeän huono, sillä tällä periaatteella kehitysmaissakin olisi valtavasti pullukoita vaikkeivät he syö paljon mitään. Kyllä se vaan se lihavuusgeeninenkin laihtuu kun oikein laihduttaa ja ilman itsebluffia.
niillä, joilla on taipumusta ylipainoon, kuin niillä joilla ei ole ja jotka ei siksi liho vaikka söisi enemmän ja liikkuisi vähemmän.
Se on muuten mielenkiintoinen juttu, että normaalipainoiset aina ottavat kunnian itselleen siitä etteivät ole lihoneet. Samalla tavalla normaalipainossa pysyminen voi olla geneettistä eikä omien ponnistelujen ansiota.
Vain pieni osa normaalipainoisista pysyy normaalipainoisina jos syö miten vain. Sitäpaitsi ei hoikkana pysyminen ole mielestäni yhtään vähemmän arvostettavaa, vaikka joillekin se on helpompaa kuin toisille. Eikä hoikan ihmisenkään kroppa pysy pitkään kireänä jos hän ei harjoita mitään liikuntaa.
Kuules poksugrilil,
Olen todella hämmästynyt siitä jotkut todellakin ovat tuota mieltä. Töissäkin minulle aina tyrkytetään kaakkua, kun "sä olet ainoa jonka vyötärö kestää sen".
Mä olen tasan tarkkaan siksi hoikka ja timmi koska käytän suunnattomasti vaivaa painostani huolehtimiseen. Kilot alkavat kyllä karttua äkkiä jos heittäytyy laakereille, tiedän, koska olen ollut läskikin.
Eli te lihavat, joita ärsyttävät hoikat ihmiset. Menkää suosiolla itseenne älkääkä kuvitelko että toisille on suotu ilmaiseksi ihanteenmukainen vartalo.
Hyvin vähän. Kyllä se on elintavat, jotka määräävät painon.
Kaikki ylipainoiset, joita olen elämäni aikana tavannut, niin syövät ihan liikaa, syövät lihottavaa ruokaa ja liikkuvat aivan liian vähän.
http://www.mdd.fi/Pages/ravinto.html
näyttäis ainakin mua jelppivän.
Kärsin bed ahmimishäiriön tapaisista ahmimiskohtauksista, enkä vain kuvittele, vaan viimeistään perjantaista lähtien maanantaihin syön aamusta iltaan pizzaa, suklaata, karkkeja, ranskalaisia, pikkuleipiä … Monta paketillista, ei siis mitään uuh mä oon ahminut, kun syön kaks keksii, vaan uuh oon ahminut, kun alas on mennyt viis pakettia keksejä. Silti olen normaalipainoin keskitason alapuolella. Tätä on nyt jatkunut viitisen vuotta, syön terveellisesti noin 3-4 päivää viikossa (terveellinen on mulle 1800 kaloria päivässä) ja ahmin noin 3-4 päivää viikossa (elikkäs vähintään 4000 kaloria, usein varmaan kuusikin tuhatta päivässä) ja sitteki mun elimistö kuluttaa kaiken. En oksenna, en käytä mitään lääkkeitä, urheilen kyllä, mutta en mitenkään pakonomaisesti.
Mun mutsi ja faija on hoikkia normaalipainoisia kulinaristeja, joten kyllä mulla helpompaa on, kiitos geenien, kun monella likkakaverilla, jotka syö kun hiiret ja selluliittia kertyy lanteille ja takapuoleen ku tyhjästä.
Geenit vaikuttavat ihmisten älykkyyteen, kykyyn hyödyntää muiden kokemuksia ja soveltaa tietoa itseensäkin. Myöskin kyky ymmärtää erilaisten valintojen vaikutukset myöhemmässä elämänvaiheessa ja sen kautta motivaatio esim. rajoittamaan herkkujen syöntiä sen sijaan että tyydyttäisi oraaliset halunsa välittömästi maksimaalisesti kun vatsa vähänkin äännähtää, on osin geenien ohjaamaa. Yleisesti ottaenhan tällainen käyttäytyminen erottaa ihmisen eläimistä. Joillakin ero on vain pienempi ja seuraukset sen mukaiset. Ihmisten ei enää tarvitse juosta ruokansa perässä ja ravintoa on aina yllin kyllin käden ulottuvilla. Joidenkin käsityskyvylle ja itsehillinnälle se on liian kova haaste ja seuraukset näkyvät kirjaimellisesti kauas.
JOS sinä olet hoikka/normaalipainoinen, kumoat heti oman väitteesi tyhmyyden näkymisestä lihavuutena! Sinunko älykkyytesi esti sinua lihomasta jo ennen viidettä ikävuottasi? Ihan itsekö silloin osasit tehdä terveelliset ruokavalinnat/hankinnat? Ymmärsit sylivauvana mikä vaikutus on sillä että imaiset tissistä aina kun nälkä kurnii. Sylkäisit nisän suustasi pelätessäsi linjojesi puolesta? Jos pitäisit viisaat ajatuksesi ominasi, voisi joku ehkä erehtyä luulemaan sinua viisaaksi.
Geenit ovat niitä vekkuleita ihmisen rakennusohjeita, jotka kulkeutuvat vanhemmilta lapselle. Jos vanhemmilla ei ole lahjoja, niin ei niitä ole lapsellakaan. Jos vanhemmat eivät tajua miten ravitsemuksen määrä ja laatu vaikuttavat lihomiseen, niin lapsenkin ymmärrys jää helposti heikommaksi. Sellaisia ovat geenit. Sinä taisit jäädä jonon hännille, kun niitä jaettiin alkaen parhaimmasta päästä.
aivan noin yksinkertaisia ole kuin väität. Itselläni on sairaus, jonka vuoksi joudun syömään säännöllisin väliajoin. Tulee samalla helposti syötyä hiukan liikaa ja koska elimistöni varastoi helposti kaiken, lihon. Jos voisin pitää pitkiä välejä, tulisi syötyäkin vähemmän, siis jos jättäisi väliin aterioita, söisi vähemmän ja jos elimistö päästäisi osan läpi imeytymättä, eli olisin läpipasko, en lihoisi!!!
Mikä sairaus jos saa kysyä? Jos diabetes, niin ei se kyllä oikeuta sanomaan että on pakko syödä LIIKAA. Sairauksiin vetoaminen on yllättävän yleistä.
"Tulee samalla helposti syötyä liikaa." Tuohan paljastaa sen että lihominen on sinusta itsestä kiinni eikä ruokailujen väliajoista eikä sairaudesta:) Ja mites liikunta, estääkö sairaus kokonaan esim. kävelyn?
Ei kukaan "normaali" pysty syömään 5 pakettia keksejä kerralla.
Sitäpaitsi sinä liikut ja ahmit vain pari päivää.
Tässä sulle addiktiosta.
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2007-09-01,104:10:482763,1:0:0:0:0:0:
Sääliksi käy nykyajan lapsia, kun vanhemmat syöttävät lapsensa ihan syöttöpossujen näköisiksi, eivätkä he saa ikinä normaalia vartaloa.
vaan vatsasairaus, jota ei varmasti ymmärrä sellainen, jollla sitä ei ole. Lääkärin suositus on, että ruokailujen on oltava säännöllisiin aikoihin, ei tietenkään liikaa saisi syödä, mutta se milloin on syönyt liian paljon on henkilökohtaista, määrät vaihtelevat eri ihmisillä.
Ei tämä vatsasairaus estä kävelyä (jos ei se ole pahassa vaiheessa) kävelen päivittäin aika paljon, siis useita kilometrejä. Mistä kuvittelit, etten kävele ollenkaan..? Miksi muuten vetoaisin sairauteen, jos ei se olisi totta? Ei kukaan pakota minua edes kirjoittamaan tänne asiasta, ihan vapaaehtoisesti kerron tosiasioita.
Me ihmiset olemme yksilöitä joka asiassa. Älä tuomitse, kun et ole ollut minun "housuissani" päivääkään!
Hän oletti ehkä ettet kenties kävele, sillä olet lihava, ja tällä palstalla hilluvista ihmisistä noin puolet valehtelee itselleen aivan surutta.
He valehtelevat itselleen ja muille siitä kuinka paljon todellisuudessa syövät, ja kuinka paljon liikkuvat. He mieltävät itselleen sairauksia ja vikoja yms, jotka heidän mielestään estävät heitä laihtumasta. Ja sitten he haluavat vielä myötätuntoa.
Joten täällä saa olla filtteri tarkkana koko ajan, ja ihmistä pitää ymmärtää kokonaisuutena. Ihminen kenties säätelee koko mielihyvämaailmaansa ruoan avulla, hoitaa psyykeään ruoalla.
Joten siksi ei ole aina hyvä automaattisesti uskoa, mitä täällä sanotaan.
tarkotatko normaalilla normaalipainoista vai nupistaan normaalia? Olen varmasti normaalipainonen 177/61, ja nupista normaali en väittänytkään olevani - mähän kerroin, että kärsin bed-oireista (en siis sokeririippuvuudesta, mainitsin keksit vaan ahmimisen määrää kuvatakseni, keksien lisäksi mainitsin muutakin ruokaa, kuten ehkä huomasit). Senkin kerroin, että ahmin vain osan viikkoa ja liikun. Jos geenit eivät ”saa” vaikuttaa painoon, niin sitten sä kai yritit kertoa, että mä olen täydellinen painonhallitsija puheistani huolimatta. Mikäs siinä, ei se mikään loukkaus ole; olen loistava, vaikka toisin luulin, jee!
Hei. Natriumglutamaatti koodi E-621 aiheuttaa tutkitusti
addiktiota ahmimiseen.
Tarkkaile mitä syöt. Löytyykö E-621 paketin tuoteselosteesta.
Ihminen pystyy ohjaamaan mieltään. Emme ole koneita.
Puhdas lisäaineeton ruoka ja mielen harjoittaminen
sekä lymfakierrosta huolehtiminen venyttelemällä,
auttaa varmasti.
Ihmisen geenit ei poikkea ympäristömme geeneistä kovinkaan paljon.
Meillä ei ole eri geenejä edes vasemmalle ja oikealle raajalle,
silti ne kehittyy oikein jos ei ole altistunut myrkyille.
vinkistä! Vaikka en olekaan lihonut, niin kärsin henkisesti tosi paljon, kun en hallitse syömisiäni. Rupeen varmasti tarkkaileen ettei tollasta tupsahda mun ostoksiin. Tosi ystävällistä kun neuvoit : )
Muistakaa nyt hyvät ihmiset että tuo tutkimus ei todista mitään muuta kuin että natriumglutamaatti kiihottaa ruokahalua ja syventää ruoan makua - eli tekee mieli syödä vähän enemmän. Älkää antako mystifioitujen perustotuuksien hämätä itseänne.
Junteille on muuten ominaista ottaa kaikenmaailman höpötutkimuksetkin raamatullisena totuutena. Oletteko koskaan edes miettineet mitä tutkimuksessa tapahtuu...
Varsin monet tutkimukset ovat tyyliin tätä: kahdellekymmenelle naiselle annetaan päivittäin lasi punkkua ja kahdellekymmenelle vinkkua, sitten lasketaan moniko rakastui kokeen aikana. Okei, punkkua juovat rakastuivat 77 %useammin kuin vinkkua juovat, eli tästä tehdään johtopäätös että punkku aiheuttaa rakastumista.
Pientä kriittisyyttä.
Mutta tähän lisäisin että kaikki lisäaineet ovat sinänsä enemmän tai vähemmän epäterveellisiä, tavalla tai toisella.
henkilöllä on ongelma, johon ei ole löytynyt ratkaisua, niin eikö ole ihan ok kokeilla jotain noinkin yksinkertaista ja harmitonta juttua kuin tuoteselosteen lukeminen ja määrätyn aineen välttäminen?
Ahmiminen ei tee musta junttia, ei myöskään se, että olen kiitollinen toisen ihmisen ystävällisestä ehdotuksesta!
Ottaako sua kenties päähän, että ladon ruokaa napaani enkä liho? Via mikä kumma kiristää?
Vaikka selkeesti ilmaisen, että ahmiminen rajottaa mun elämää ja ahdistaa ja tuottaa häpeen ja itse-inhon tunteita, niin sittenkin on tyyppejä (naisia), jotka ei edes kestä olla on enää mun ystäviä, kun ”elämä on niin epäreiluu”, siis epäreiluu niille, kun ne ei voi ahmia – daaa!
Kylläpä sinä olet vahva kun jaksat kaikesta huolimatta! Miten jonkun elämä voi olla noin vaikeaa? Koko ajan saa täällä vahtia "filtteri" tarkkana ettei vain joku läski pääsisi valehtelemaan. Paljon voimia sinulle vaativaan tehtävääsi!
Eii, nyt olet ihan väärillä jäljillä, ystäväiseni. En tiedä kuka olet, enkä ole seurannut kirjoituksiasi joten ei kiinnosta vähänkään ahmitko vai mitä teet eikä minua pänni henkilökohtaisesti mikään sinussa vaikka sinä toivotkin.
(Siis mitä helv.. pitäiskö mun olla vielä kateellinen jollekulle ahmimisesta? Mä olen terveellisen elämän harrastaja)
Puhun vain ja ainoastaan siitä että suosittelen media/tai tässä tapauksessa empiirisen tutkimuksen kriittisyyttä. Natriumglutamaatin "ahmimista" aiheuttava asia on todennäköisesti vain ruokahalun kiihotus näin maalaisjärjelläkin, joten kyseiset epämääräiset tutkimukset lähinnä ärsyttävät.
On huomattava vaiva alkaa etsimään kaikki maailman natriumglutamaatit kun saat sitä joka tapauksessa jos syöt jotain muuta kuin itse tekemääsi luomuruokaa. Ahmimisen todelliset syyt ovat ihan jossain muualla kuin natriumglutamaatissa, ne ovat nimittäin PSYYKKISIÄ!
Ellet satu olemaan esimerkiksi Prader-Willi-tyyppiä.
Onko sulla jotain tähdellistä asiaa?
Minä en laihtunut kuin syömättä olemalla, mutta sitten löysin luomun. Nyt syön mitä huvittaa ja
aineenvaihdunta on ruvennut toimimaan pikkuhiljaa.
Syön pelkästään luomutuotteita jotka maistuvatkin
huomattavasti paremmalle. Laadukasta ruokaa ja
hyvä terve olo kun ei syö myrkkyjä.
"Minulla on joitakin tieteellisiä julkaisuja Paavon kanssa, ja joskus hän on maininnut minunkin nimeni luennossaan. Kävimme usein samoissa kokouksissa ja kongresseissa. Yhteistyö ajautui kriisiin, kun Paavo julisti johtamani työryhmän kirjoittaman neurologian oppikirjan pannaan niin pitkäksi ajaksi kuin hän olisi alan professorina yliopistossaan. Tosin yhteistyö kangerteli jo aiemminm kun silloin vielä Turussa työskentelevät Paavo ja Urpo halusivat saada nähtäväkseen laboratorioni uusimpia tieteellisiä tuloksia ja julkaisivat ne saman tien omissa nimissään. Paavo pyysi menettelyään anteeksi barceloonalaisella puistonpenkillä, kun sitä ponnekkaasti vaadin, mutta Urpo vastasi kiukkuisesti: "Samahan se on, kuka ne julkaisee."
Jorma Palon kirjassa Oravasyndrooma:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=301
Tuotetta ei ole saatavilla? Oravasyndrooma:
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789510286975&CustID=fefc764accada5cc205b004d5d489f40
Onpas muualla:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510286974
Rinne
http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpo_Rinne
Riekkinen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Riekkinen
Nuoremman:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2001-03-23,104:2:68171,1:0:0:0:0:0:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Palo
Evoluutioko teoriaa:
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_14/ylrost.htm
MOT - ohjelmassa 02.10.2000:
http://www.yle.fi/mot/021000/kasis.htm
Punaisessa langassa:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t=486&a=2860
Hussin sivuilla muistokirjoitus:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,2052,11786,14487,2058,13680,14879,14882
Lääkärilehdessä:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=3703/news_db=web_lehti2006/type=1
Kirjat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Palo#Kirjoja
Kirja Neurologia:
http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510210536
http://worldcat.org/isbn/9510127426
kirjastossa:
http://www.helmet.fi/search*fin/i?SEARCH=9510127426
maakuntakirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&author=&title=&keyword=&ident=9510127426&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae
hesarin ilmoitus kuolemasta:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori Jorma Palo on kuollut/1135220159181
Uitettu rotta:
http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/uitetturotta9710.html
Medikalisaatio tekee meistä kaikista sairaita:
”Asiahan on perin yksinkertainen. Aivojen vasemmassa lohkossa on järki ja oikeassa tunteet. Kriisissä oikea puoli aktivoituu (tunteet). Järki ja looginen ajattelu väistyy tilapäisesti, kun tieto hukkuu tunnemyrskyn alle. Tähän saumaan markkinamiehet iskevät tietoisesti. Ihmisten ahdistusta käytetään häikäilemättä hyväksi.”
http://orton.navigo.fi/html/orton/www.invalidisaatio.fi/verkkolehti/alasivu3aed.html?cd=21075&doc=21188&bigcd=21074
ainattu lause neurologian oppikirjasta, vuodelta 1996:
Neurologia, kirjoittanut Palo, Jokelainen, Kaste,Teräväinen, Waltimo. Sivulla 180 lukee:
"Kemiallisiin aineisiin tai niiden poisjättöön liittyvä päänsärky:
Päänsärkyä aiheuttavia aineita ovat alkoholi,
angina pectorisksen hoitoon käytetty nitroglyseriini,
lihan punavärin säilyttämiseen käytetty nitriitti,
säilöntäaineena käytetty natriumglutamaatti,
lyijybensiini
ja hiilitetrakloridi... jne."
E621 sisältää mahahappoja lisäävää lääkeainetta, glutamiinihappoa:
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/1/123691.shtml
niin luulempa et tooooosssiiiii vähän.Eiköhän se oo syömisen määrä mikä määrää lihan määrän.
Joo, eiköhän se keskeisin altistus, mikä geeneistä löytyy on ihmisen pituus. 210 senttisen on huomattavasti työläämpää syödä itsensä lihavaksi kuin 150 senttisen, vaikka 210 senttisen energiankulutus olisi 10 % pienempi, kuin hänen kokoisillaan keskimäärin.
Kaikki omasta syömisestään päätöskykyiset kuitenkin pystyvät pitämään itsensä normaalipainoisina säätelemällä syömänsä ruoan määrää ja laatua. Toiet joutuvat vain säätelemään näitä asioita muita voimakkaammin.
Sanohan nyt, kun noin hyvin olet asiaan perehtynyt, miten 60-luvulla oli lapsella mahdollisuus "säädellä näitä asioita voimakkaammin". Silloin oli pakko syödä lautanen tyhjäksi niin kotona kuin koulussakin. Pakotettiin ja syyllistettiin syömään. Turha väittää ettei kukaan liho koulu-tai kotiruualla. Sillä kuitenkin lihottiin koska muuta ei ollut. Silloin ei ollut pikaruokia, sipsejä ym. Namuja ei saanut kuin suunnilleen jouluna ja synttäreillä. Kukaan lapsi ei istunut kotona vapaa-ajalla. Aina oltiin ulkona menossa, leikkimässä ja pelaamassa. Ihan varmasti liikuntaa saatiin. Eikö juuri geenit määrää sen että joku lihoo siitä ruokamäärästä josta toinen ei? Turha intää että aikuisena on aikaa korjata lapsuuden paino-ongelma. Kerran saavutettu rasvasolujen määrä pysyy, ne eivät häviä mihinkään. Hyvin harvat lihavat lapset saavat viettää normaalipainoisen aikuisuuden. Jokainen laihdutus/lihomis kerta sotkee entisestään elimistöä. Suurin osa lihavista keski-ikäisistä on laihduttanut useita satoja kiloja elämänsä aikana. Turha väittää että hän on aina "tyhmyyksissään syönyt itsensä uudestaan lihavaksi". KUKAAN EI OLE NIIN TYHMÄ! Kyllä siinä on muusta kyse kuin ÄO:sta.
valettu. Isä ja äiti oli lihavia, me lapset lihavia ja kun mieheni katsoi sukuani sukukokouksessa, hän sanoi: KAIKKI OVAT KUIN SAMALLA MUOTILLA VALETTU. Siinäpä tarinani.
Jotkut uhriutuvat ja jäävät lihavaan tilaansa koska "mä nyt olen tällainen, ei voi mitään". Jotkut ottavat pässiä sarvista kiinni ja ohjaavat itsensä oikeaan suuntaan. Muita voi syyttää kokemistaan asioista. Viisaammat erottuvat sillä että he oppivat kokemuksistaan, eivät jää rypemään niissä. Emme ole enää 60-luvulla.