Huomaan olevani outo, sillä kukaan sukulaisistani ei ole muuttanut Ruotsiin. Olisikin mielenkiintoista kuulla, kuka teidän ruosujen suvuissa (jos on jo monta sukupolvea kasvanut Ruotsissa) on parhaiten sopeutunut Ruotsiin? Onko ilmennyt mitään renessanssia eli onko Suomi-nostalgia nostanut nuoremmissa päätään? Enää Suomea ei - toivon mukaan - hävetä. Vai hävetäänkö? Anteeksi tietämättömyyteni, mutta olen ymmärtänyt, että finjävelit ovat jääneet historian lehdille. Joku kirjoitti, että ruosut ovat kova sana työmaailmassa siellä puolen lahtea. Ei huono.
Kuka sopeutuu parhaiten?
Siis Ruotsiin muuttaneista ...
10630
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen asunut molemmissa maissa. Sekä hävetään että ei. Hyvin riippuvainen alueesta minkälaisia käsityksiä ihmisillä on. Uppiniskaisimmat käsitykset ovat västmanlandin läänin alueella. Muuten ylimalkaan sama kuin Suomessakin, että mitä pohjoisemmaksi menee, sitä vapaampi katsantotapa. Työn piirissä suomalaiset ovat totta hyvin arvostettuja. Tiettyä Suomi-nostalgiaakin on. Muuten Suomalaiset eivät pidä suurta meteliä itsestään, ellet ole valmis todistamaan suomalaisuuttasi toisessa kädessä puukko ja toisessa viinapullo. Näin valitettavan moni ruotsalainen näkee tänäkin päivänä suomalaiset. Kokemuksesta voin kertoa, että ruotsalaiset naiset käyvät läpi 2 faasia. Nuorena ovat hyvinkin kauniita ja miellyttäviä, mutta jossain vaiheessa rupsahdus on totaalinen ja sitten heistä tulee ainaisia valittajia joille mikään ei ole hyvin ja siitä saa kuulla koko maailma. Ei, en liioittele, nähnyt omin silmin useimpien vuosien ajan. Ja kyllä, voi yleistää. Puhun siis lähinnä juuri keskiruotsin meiningistä joka on ruotsissakin maankuulu vittumaisuudestaan =)
se sinä Jenny?
en ole
Minun vanhimmat sukulaiseni muuttivat tänne jo 50-luvulla. Nykyään on meitä Ruotsissa jo neljätta polvea. Nämä nuorimmat tuskin ajattelevatkaan että heillä on suomalaista taustaa. Se on itse asiassa aika tavallista Ruotsissa. Oikeastaan mielenkiintoista kuinka laajalti suomalaistausta on levinnyt koko maahan. Häpeämisen suhteen kyllä suomalaiset ovat jääneet muunmaalaisten siirtolaisten varjoon.
Hei, kiitos vastauksista. Mielenkiintoista, jos neljännen sukupolven ruotsinsuomalaiset voisivat (ehkä) jo jättää pois sanan suomalaiset ja kokevat olevansa ruotsalaisia. Niin kai se menee. Ja onko meissä suomalaisissa ja ruotsalaisissa nyt niin paljon eroa, ihan oikeasti. Jotain pientä, mutta tavallisessa elämässä kunkut ja pressat tuskin tuntuvat. Missä päin Ruotsia sinä S. asut? Oletko jäänyt samoille paikoille asumaan muun sukusi kanssa? Onko se muuten tavallista? Täällä vanhemmat tädit, sedät, äidit ja isät asuvat usein kaukana ja jälkipolvi sulloutuu kasvukeskuksiin. Itse toivon, että osaisin paremmin ruotsia. Siellä ei kehtaa avata suutaan, kun just jännittää, että se kuulostaa niin kouluruotsilta. Mutta mitäs väliä sillä on? Itse ainakin iloitse, kun espanjalainen ystäväni puhuu suomea. Jos adjektiivit ja verbit joskus hakeavat oikeita muotojaan niin entä sitten. Sisältö on muotoa tärkeämpi. En voi uskoa, että ruotsalaiset olisivat niin nättinokkaisia ja pilkkuaviilaavia kuin joku tällä palstalla kirjoitti. Iloista syksyn alkua vai onko nyt kesän loppu.
Otit esille mielenkiintoisen seikan jota minäkin olen pohtinut. Täällä Ruotsissa asuvista n 30 sukulaisestani kaikki asuvat keskiruotsissa jotain 30 kilometrin säteellä toisistaan. Itse asun parisataa kilsaa pohjoisempana.
Ei ruotsalaisissa ja suomalaisissa ihmisinä ole oikeastaan sen kummenpaa eroa, muuta kuin kieli.
Hei vielä S. Kiva löytää noin maltillinen keskustelija näiltä sivuilta. Kirjoitit, että suuri joukko sukulaisiasi asuu Ruotsissa. Kysyn vielä uteliaisuudesta, milloin teidän heimo on sinne muuttanut? Onko sillä muuten ruosujen keskuudessa väliä, onko ns. vanhoja ruotsinsuomalaisia, 50- ja 60-luvuilla muuttaneita vai sen jälkeen maahan tulleita? Luin jostain, että Ruotsin jokaisessa kunnassa asuu ruotsinsuomalaisia. Heja!
Ensimmäiset tulivat 50-luvun puolivälissä ja sitten muutamia vähitellen 60- ja 70-luvulla. Itse tulin 1975, se tuntui aika luonnolliselta kun täällä oli jo omaa jengiä. Seurustelen nykyään aika vähän muitten ruosujen kanssa joten en osaa sanoa mitään eri ikäluokista. Minusta on kuiten tosi jännä tavata esim. heti sodan jälkeen tulleita ruosuja. He ovat usein erittäin hyvin sulautuneita ruotsalaiseen yhteiskuntaan. He oppivat kielen nopeasti. Luultavasti siksi että oli pakko kun muita suomalaisia ei paljoa ollut.
Olin pitkään esimiestehtävissä ennen eläköitymistä. Työmaalla oli myös useita suomalaisia, joiden kanssa puhuin avoimesti suomea ja vastaavasti ruotsia muiden kanssa. Ei siinä mitää erikoista ollut.
Suomalainen voi ihan syyllä olla ylpeä suomalisuudestaan, oli hän missä päin maailmaa tahansa.
Niinhän se on että Suomesta ei ole enää pakko lähteä "leivän" perään muuttamaan niinkuin silloin -60 luvulla. Yksi syy siihen että et tunne ketään on ehkä että asut siellä mistä vähemmän lähti . Toinen syy että kun olet ehkä nuorempi ei sinun sukulaisissasi ole tälläistä porukkaa joka olisi ollut aikuisiässä 60 luvulla jolloin suuret joukot värväämällä määrätyillä alueilla Suomesta innostui lähtemään Ruotsiin likaisia ja raskaita töitä tekemään(mitä Ruotsalaiset eivät halunneet tehdä).
Tuli kuitenkin -70 luvulla työpula Ruotsiin kun alettiin siirtämään työt halpatyömaihin. Silloin monet muuttivat takaisin Suomeen. Muutamat jäivät kuitenkin ja nykyäänkin lasketaan noin 400 000 olevan määrältään tämä vähemmistö jota Ruotsinsuomalaisiksi kutsutaan.
Useimmat ovat soveltuneet hyvin mutta ainahan on poikkeuksia.
Omalta kohdaltani voin sanoa että olen erittäin hyvin sopeutunut ja kouluttanut itseni akateemisesti, sekä kaikki lapset ovat aktiivisesti kaksikielisiä, koska olen aina puhunut Suomea kotona ja ovat käyneet Suomenkielisissä luokissa peruskoulunsa ala-asteen ja keskiasteen.
Pääkaupungin seudulla on ihan toisenlaiset olosuhteet olla Suomalainen koska jopa yläaste on suomenkielinen ja lukio myös, joka muuten viimeisten tietojen mukaan ehkä lakkautetaan parin vuoden kuluttua oppilaspulan(ja ehkä laman) vuoksi. Ns. vapaakoulutoiminta rajoittuu aina laman seurauksena.
Suomalaiset Ruotsissa ovat olleet ahkeraa ja rohkeaa porukkaa "ottamaan tilaa" juuri etuisuuksia saavuttaakseen. Monet lait, jotka ovat yhteispohjoismaisia ovat olleet nopeuttamassa kehitystä ja antaneet erivapauksia Ruotsinsuomalaisille verrattuna Skandinavian ulkopuolelta tulleisiin siirtolaisiin ja pakolaisiin. Kamsainvälistyminen on luonnollinen olotila Ruotsissuomalaisille juuri sen vuoksi kun porukkaa on eri kansallisuuksista jokaisen naapurina. Uskon että se on avannut näkymiä positiiviseen ja enempi ennakkoluulottomaan ilmapiiriin ja suvaitsevaisuuteen myös Ruotsalaisten joukossa.
Silloin kun muutin tänne pidettiin Suomalaisia outoina lintuina eikä saanut suomalaiset kokoontua ryhmiin keskuspaikoilla vaan poliisit hajoittivat meidät nuoret kun pelkäsivät että aletaan mellakoimaan. Tämä tapahtui ihan pienessä kylässä, eikä suuressa kaupungissa.