...

Tässä minä nyt istun enkä tiedä mitä ajatella. Mielessäni ei muu pyörikään kuin ruoka. Mikä minua vaivaa? Eihän tämän näin pitänyt mennä. Haluan olla laiha enemmän kuin mitään muuta,vai haluanko? Tovin ajan pelkään,että muutun entiselleni; sopusuhtaiseksi,urheilevaksi tytöksi,joka muistetaan lapsuudesta hyvästä ruokahalusta. Ei,en halua olla enää koskaan se sama tyttö. Paradoksaalista kyllä,mielenterveyteni järkkyy terveestä ulkomuodosta,mutta "epäterve" taas pitää mieleni tasapainossa. Olen niin sairas. Olen niin yksin. Rehellisesti sanoen kuolisin ennemmin kuin olisin todella ylipainoinen. Tämä pätee varmaan moneen muuhunkin täällä,mutta sanon sen nyt turhia kieltelemättä. Välillä tuntuu,että voisi lopettaa kaiken maailman kaloreiden laskemiset,ylikuntoilun ja murehtimisen. Hetkeksi saan sen onnistumaan,mutta se on vain se hetki. Voisi syödä mitä vain ja ostaa kaupasta sen karkkipussin ilman kaloreidenkulutussuunnitelmia ja ilman suurta omantunnon tuskaa. Se vain ei ole niin helppoa kuin voisi luulla,ei todellakaan. Vaikka en sairaalakunnossa ole ollut ja toivottavasti en tule olemaankaan,niin kyllä tämä iänikuinen laihduttaminen jättää jo herkästi jälkensä. Normaalin syömisen aloittaminen jo ajatuksena puistattaa minua. Se saa minut tuntemaan itseni heikoksi ja surkeaksi. Etkö parempaan pysty,eikö sinulla ole itsekuria,sinä lihava lapsonen? Tällaisten ajatusten sanotaan juontuvan jostain syvemmältä ja jostain kauempaa. Se on niin tai ehkä se ei olekaan niin. Ainoa asia,josta voimme olla varmoja,on se,että mistään muusta ei voi olla varma kuin epävarmasta. Tämän kuulin jo kauan aikaa sitten,mutta opin vasta äskettäin. Olen kontrollifriikki asiassa kuin asiassa ja sen vaikutuksen voi kirjaimellisesti tuntea,kun on paha olla eikä ole ketään kenelle puhua. Ei sillä,että mikään sen suurempi vuodattelija olisinkaan,mutta näin yleensä ottaen. Vatsani räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Tuli varmaan sellainen 2000kcal,enemmän tai vähemmän,ahmittua. No tällaista tämä elämä on. Taidan lähteä lenkille...
0229
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


... kirjoitti:

Tässä minä nyt istun enkä tiedä mitä ajatella. Mielessäni ei muu pyörikään kuin ruoka. Mikä minua vaivaa? Eihän tämän näin pitänyt mennä. Haluan olla laiha enemmän kuin mitään muuta,vai haluanko? Tovin ajan pelkään,että muutun entiselleni; sopusuhtaiseksi,urheilevaksi tytöksi,joka muistetaan lapsuudesta hyvästä ruokahalusta. Ei,en halua olla enää koskaan se sama tyttö. Paradoksaalista kyllä,mielenterveyteni järkkyy terveestä ulkomuodosta,mutta "epäterve" taas pitää mieleni tasapainossa. Olen niin sairas. Olen niin yksin. Rehellisesti sanoen kuolisin ennemmin kuin olisin todella ylipainoinen. Tämä pätee varmaan moneen muuhunkin täällä,mutta sanon sen nyt turhia kieltelemättä. Välillä tuntuu,että voisi lopettaa kaiken maailman kaloreiden laskemiset,ylikuntoilun ja murehtimisen. Hetkeksi saan sen onnistumaan,mutta se on vain se hetki. Voisi syödä mitä vain ja ostaa kaupasta sen karkkipussin ilman kaloreidenkulutussuunnitelmia ja ilman suurta omantunnon tuskaa. Se vain ei ole niin helppoa kuin voisi luulla,ei todellakaan. Vaikka en sairaalakunnossa ole ollut ja toivottavasti en tule olemaankaan,niin kyllä tämä iänikuinen laihduttaminen jättää jo herkästi jälkensä. Normaalin syömisen aloittaminen jo ajatuksena puistattaa minua. Se saa minut tuntemaan itseni heikoksi ja surkeaksi. Etkö parempaan pysty,eikö sinulla ole itsekuria,sinä lihava lapsonen? Tällaisten ajatusten sanotaan juontuvan jostain syvemmältä ja jostain kauempaa. Se on niin tai ehkä se ei olekaan niin. Ainoa asia,josta voimme olla varmoja,on se,että mistään muusta ei voi olla varma kuin epävarmasta. Tämän kuulin jo kauan aikaa sitten,mutta opin vasta äskettäin. Olen kontrollifriikki asiassa kuin asiassa ja sen vaikutuksen voi kirjaimellisesti tuntea,kun on paha olla eikä ole ketään kenelle puhua. Ei sillä,että mikään sen suurempi vuodattelija olisinkaan,mutta näin yleensä ottaen. Vatsani räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Tuli varmaan sellainen 2000kcal,enemmän tai vähemmän,ahmittua. No tällaista tämä elämä on. Taidan lähteä lenkille...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu