Heippis!Onko kellän muulla ollut alkuraskaudesta (rv 9 3)epävarmuutta siitä onko raskaana vai ei?Kun mulla ei ole mitään erikoisia tuntemuksia,eikä huonovointisuutta,niin välillä' tuntuu että oonkohan mä edes raskaana.Ei ole tullut yhtään vuotoja menkkojen poisjäännin jälkenn,ja 2 testiä tehty..Kun se ultra on vasta n. 3 viikon kuluttua.Välillä tekis mieli mennä ostaan taas testi apoteekista ja tarkistaa,mut hupsuhan mä olisin!!Lohdutuksen sanoja..kiitos!
Tosin rintsikat alkaa jo jäädä pieniksi ja vaatteet,kun tuntuu et pursuan,mut mitä jos lihonkin muuten vaan?KÄÄK!!
Tosin rintsikat alkaa jo jäädä pieniksi ja vaatteet,kun tuntuu et pursuan,mut mitä jos lihonkin muuten vaan?KÄÄK!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
musta tuntu samanlaiselta. Pelotti mennä eka ultraan että, jos siellä ei ookaan mitään, sikiö ikäänkuin "kadonnut" jonnekki :) Monesti näin siitä untaki. (No sylissä vauva istuu tällä hetkelläki). Hassulta tuntuu jäljestäpäin, mutta moni varmaan pelkää samaa, vaikka ei puhukkaan..
...et alussa on epävarma olo, jos ei ole sitä kuuluisaa raskauspahoinvointia. ja vaikka oliskin, on tuo raskaaksi tulo niin ihmeellistä, että minulla ainakin kesti aikaa, ennen kuin kunnolla sen sisäistin, vaikka asia olikin toivottu ja tuntui toisaalta tosi "luonnolliselta".
minulla kasvoi alussa kanssa rinnat huimaa vauhtia, kuppikoko kasvoi yhdellä ja nännipiha suureni, ja rintojen verisuonet tulivat näkyvämmiksi. ja rinnat olivat tosi aratkin jonkin aikaa.
oletkos ollut tavallista väsyneempi? minä nukuin autuaasti kahdetkin päiväunet ja pitkät yöunet. ei tarvinnut nukkumattia odotella...
kyllä se "varmuus" vielä tulee! me ollaan vaan kaikki niin yksilöitä noiden "oireiden" kanssa.
Onnea Sinulle! ja hyvää raskausaikaa!
Mulla oli ihan sama juttu... Ja melkein koko raskauden ajan! Vaikka vatsa kasvoi ja vauva alkoi liikkumaan, tuntui kaikki todella epätodelliselta ja uskomattomalta! =)
Minulla ei myöskään ollut oikeastaan mitään oireita alkuraskaudessa(eikä suuremmin myöhemminkään, lukuunottamatta närästystä ja jatkuvaa pissalla juoksemista) ja tunnustan että tein apteekin testin kolmekertaa, enkä tainnut sittenkään vielä uskoa! =) Eka ultran jälkeen oli pakko alkaa uskomaan, vaikka vaikeaa se oli silloinkin! Mietti vaan että jos se ei ollutkaan sikiö, mikä siellä näkyi, kaikki kasvaimista lähtien tuntui muka todennäköisemmiltä vaihtoehdoilta, vaikka vauvan pirteet oli jo ihan selkeät! Eli ei oikeasti ollut epäilystäkään ettenkö olisi raskaana! Kummallinen tämä ihmismieli, kun se on päättänyt olla uskomatta jotain, niin mieltä on vaikea muuttaa vaikka on 100% todisteet raskaudesta! Miehenikin sanoi koko raskauteni ajan(hänellä on lapsia ed.liitosta,joten raskaus tuttu asia) ettei minusta millään uskoisi että olen raskaana, ellei vatsa kasvaisi!!!
Minulla ei siis ollut pahoinvointia, ei mielialan vaihteluja, eikä oikein mitään yleisiä oireita!!
Raskaustestinkin tein eka kerran sen takia, koska olen aina kärsinyt epäsäännöllisistä kuukautisista ja valtavista kuukautiskivuista, ja taas kerran oli menkat ollut pois pari kuukautta ja olin menossa lääkäriin sen vuoksi. Kokemuksesta tiesin että siellä ekana kysytään että onko mahdollista että olisin raskaana, joten päätin tehdä testin jo kotona, niin säästyisi aikaa lekurissa! Tunnin siinä sitten tuijottelin
testissä näkyviä kahta punaista viivaa, ennen kun sain soitettua lekurille ja peruin ajan.
niin uskomattomalta tuntui tuo raskaus koko odotus ajan, että nauroin eräälle ystävälleni että varmaan vielä synnytys-salissa vauvan synnyttyä väittäisin kätilölle ettei se lapsi mitenkään voi olla minun! =)
Nyt tuossa kuitenkin nukkua tuhisee pieni 2,5 kk vanha poika, jota todellisempaa ei voi olla!!!
Voi että noi kommentit lohdutti mua aivan hirmuisesti!!Että on hauska kuulla että muutkin on niin hupsuja näitten asioitten kanssa!No mä säästän rahat,ja yritän malttaa odottaa ultraan saakka,kai se siellä sitten selviää!Kiitos kannustuksesta!!