alkoholi

Jumalan valtakunnan esirukousta pyydän alkoholin käyttöni lopetamikseni .... rukoilkaa puolestani.. olen uskovaisen kodin lapsi ja alkoholisoitunut ja perheeni kärsii... rukoilkaa puolestani
181123
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

kun jätät sen vaan pois, etkä ota seuraavaakaan ryyppyä. Et vaikka joka paikka kutiaisi sitä.
Kohta et sitä enää muistakaan. Ja vaikka muistaisit, niin miksi enää ottaisit. Tiedäthän mitä siitä seuraa, olet paholaisen koukussa.

Äänestä

Haluan muistaa sinua rukouksin, että pääsisit eroon alkoholista.

Äänestä
  • Haluasin sinuakin tervehtiä joskus "jumalan terve." kiitos sinulle.. itkettää

    Äänestä

Luin useasti avauksesi ja oli pakko vastata.

Puhun kokemuksesta. Otin ensimmäisien kaljan 37 vuotiaana ja se meni aika hyvin aina n. 10 vuotta, jolloin ”kaljoittelin” vain muutaman kerran vuodessa. Mutta saatanalla on konstit, se ilmeni minulla sellaisena, että viimeiset vuodet piti ottaa joka ilta pullo olutta, mutta ei juuri viikonloppuisin, koska pelaan vielä aktivisti. Pullokoon noustessa litraan, alkoi alamäki, sillä alkoholistilla, joksi on itse ensin tunnustauduttava, jotta saadaan asia oikealle tolalle, ei alkoholin määrällä ole merkitystä, vaan sillä jos se alkaa dominoida. Ja dominointi on juuri se, mikä saa irtaantumaan Herrasta, eli siitä muodostuu synti. Viina on tärkeysasteikossa ykkönen.

Moni ei edes tiedä, että ryyppäsin, mutta minä, vaimoni ja perheeni kyllä saivat sen nahoissaan tuntea, ainakin nyt, kun Herra on minut vapauttanut muutamia vuosia sitten koen sydämessäni.

Sinä, kuten minäkin saat olla varma, että Jumala haluaa vain meidän parasta, mutta siinä on yksi ehto. >> Jokaisen polven tulee notkahtaman Herran edessä

Äänestä
  • Kannattaa hakeutua hoitoon, sillä pelkkä "juomisen anteeksi saarnaaminen" ei auta, kuten SRK-laisuudessa luullaan. Sairaus on hoidettava sairautena eikä syntinä. VL-vanhemmat hoitavat huumekoukkuun jääneitä lapsiaankin saarnaamalle heille huumeenkäyttämisen synnin anteeksi, mutta eivät ymmärrä että sairautta ei SRK voi parantaa!!!

    Äänestä

  • asiaa! kirjoitti:

    Kannattaa hakeutua hoitoon, sillä pelkkä "juomisen anteeksi saarnaaminen" ei auta, kuten SRK-laisuudessa luullaan. Sairaus on hoidettava sairautena eikä syntinä. VL-vanhemmat hoitavat huumekoukkuun jääneitä lapsiaankin saarnaamalle heille huumeenkäyttämisen synnin anteeksi, mutta eivät ymmärrä että sairautta ei SRK voi parantaa!!!

    Kempeläinen kirjoittaa asiaa. Tiedän useita tapauksia elävästä elämästä, jossa vasta voimakas uskonnollinen herätys on ollut se viimeinen ja ainoa oljenkorsi, johon kiinni tarrautumalla on selvinnyt kuiville. Muistaakseni hyväntekijä Veikko Hurstin oma tarina on juuri sellainen.

    Kyllä se vaan on niin, että Jumalalalle on kaikki mahdollista.

    Äänestä

että hoito onnistuu. Hakeudu ensin katkolle niin sinut ohjataan sieltä eteenpäin. Siunausta.

Äänestä
  • Rukoilen puolestasi. Pyydän sinuakin rukoilemaan myös minun puolesta.

    Tunnen samaa syyllisyyttä. En siis syntinä, vaan sairautena.

    Se alkaa niin hitaasti, että ei itse huomaa, ennen kuin jo on kiinni siinä myrkyssä.

    Aloin jo nuorena alkoholikokeilut. Tietysti, se täytyy myöntää, oli kevyt ja iloinen mieli kun viina nousi päähän. Seuraavan päivän katumus oli karmea. Ei vain siksi, että oli hieman krapulaa. Kaikkein pahin on se psyykkinen syyllisyydentunne. Tuntee olevansa kaikkein huonoin ihminen, kun sellaiseen lankeaa.

    Lopetin tosin siinä vaiheessa kun menin naimisiin ja perhe lisääntyi. Joskus harvoin, ehkä kolme- neljä kertaa vuodessa tuli ostettua viinipullo. Sitä nauttiessa oli hyvä mieli, mutta aamulla, vaikka ei päähän koskenutkaan – oli mieli murheellinen. Olin taas langennut.

    Uskoisin, että ne, jotka helpoimmin lankeavat alkoholismiin, ovat niitä, joille ei tule varsinaista krapulaa. On vain henkinen krapula, mutta sehän unohtuu jo seuraavana päivänä.

    Juomisesta tulee tapa, varsinkin jos on sellainen työ, taikka jos on työtön, että voi nauttia milloin vain.
    Kuin huomaamatta ne annokset lisääntyvät. Fyysinen alkoholin sietokyky kasvaa. Ne alkuaikojen ”hyvät tunnelmat” eivät enää tahdo palautua, ellei koko ajan lisää annosta.

    Näin on tällä hetkellä itselläni.
    Puolustan juomistani sillä, että en koskaan ole ollut väkivaltainen. En koskaan ole tehnyt mitään pahaa nautittuani alkoholia. Nautin alkoholia vain neljän seinän sisällä, enkä lähde esimerkiksi kaupungille kuljeksimaan. En koskaan juo kahtena päivänä peräkkäin. En koskaan ota krapularyyppyjä. Pidän huolta hygieniastani, ja yritän aina esiintyä niin, että esimerkiksi lapseni, tai lastenlasteni ei koskaan tarvitse nähdä minua ”kännissä”.

    Olen siis ilmeinen ”kaappijuoppo”, joka puolustaa juomistaan, edellä mainituilla selityksillä.

    Tietysti vaimoni tietää, että otan viinaa, esimerkiksi viikonloppuna. Silti saatan piilotella pulloja häneltä. En halua hänen näkevän, kuinka paljon TODELLISUUDESSA juon.

    Verukkeita juomiseen kyllä aina löytyy.
    Itse saatan katsoa, jopa halveksien, puiston penkillä istuvia ”todellisia” alkoholisteja. Onhan minulla perhe ja päällisin puolin kunnollinen elämä. Rahaakin on pankissa vanhuuden varalle, joten muutama pullo sinne tai tänne, ei rasita talouttamme.
    En koskaan aja autoa seuraavana päivänä. Enhän halua joutua kiinni rattijuopumuksesta.
    Kun täytyy esimerkiksi lähteä ostoksille, pyydän vaimoani ajamaan, koska: ”Minulla on migreeni, tai sitten koskee selkään, polveen, niskaan – jaa, selityksiä (valheita) on leegio.

    Petän, en vain lähiomaisiani, vaan ennen kaikkea itseäni, ainaisilla verukkeilla ja selityksillä.

    Tiedän, että ainoa oikea asia on, että lopettaa juominen kokonaan. Olen rukoillut Taivaan Isältä apua. Olen tehnyt monet lupaukset Hänelle, rikkoen ne kuitenkin kerta kerran jälkeen.

    Aloituksesi - avunhuutosi, olisi yhtä hyvin voinut olla minun.
    Siispä, jos lukijat jaksavat kantaa meitä molempia rukouksissaan, olisin siitä kiitollinen.

    Tiedä vain se, että emme ole lähitulkoonkaan ainoat, jotka kamppailemme saman sairauden kanssa. Vahvistakaamme siis toisiamme ja Herra Jeesus meitä auttakoon.

    Terveisin ”kohtalotoverisi”.

    Äänestä

  • ... "mun pyyntö" ... kirjoitti:

    Rukoilen puolestasi. Pyydän sinuakin rukoilemaan myös minun puolesta.

    Tunnen samaa syyllisyyttä. En siis syntinä, vaan sairautena.

    Se alkaa niin hitaasti, että ei itse huomaa, ennen kuin jo on kiinni siinä myrkyssä.

    Aloin jo nuorena alkoholikokeilut. Tietysti, se täytyy myöntää, oli kevyt ja iloinen mieli kun viina nousi päähän. Seuraavan päivän katumus oli karmea. Ei vain siksi, että oli hieman krapulaa. Kaikkein pahin on se psyykkinen syyllisyydentunne. Tuntee olevansa kaikkein huonoin ihminen, kun sellaiseen lankeaa.

    Lopetin tosin siinä vaiheessa kun menin naimisiin ja perhe lisääntyi. Joskus harvoin, ehkä kolme- neljä kertaa vuodessa tuli ostettua viinipullo. Sitä nauttiessa oli hyvä mieli, mutta aamulla, vaikka ei päähän koskenutkaan – oli mieli murheellinen. Olin taas langennut.

    Uskoisin, että ne, jotka helpoimmin lankeavat alkoholismiin, ovat niitä, joille ei tule varsinaista krapulaa. On vain henkinen krapula, mutta sehän unohtuu jo seuraavana päivänä.

    Juomisesta tulee tapa, varsinkin jos on sellainen työ, taikka jos on työtön, että voi nauttia milloin vain.
    Kuin huomaamatta ne annokset lisääntyvät. Fyysinen alkoholin sietokyky kasvaa. Ne alkuaikojen ”hyvät tunnelmat” eivät enää tahdo palautua, ellei koko ajan lisää annosta.

    Näin on tällä hetkellä itselläni.
    Puolustan juomistani sillä, että en koskaan ole ollut väkivaltainen. En koskaan ole tehnyt mitään pahaa nautittuani alkoholia. Nautin alkoholia vain neljän seinän sisällä, enkä lähde esimerkiksi kaupungille kuljeksimaan. En koskaan juo kahtena päivänä peräkkäin. En koskaan ota krapularyyppyjä. Pidän huolta hygieniastani, ja yritän aina esiintyä niin, että esimerkiksi lapseni, tai lastenlasteni ei koskaan tarvitse nähdä minua ”kännissä”.

    Olen siis ilmeinen ”kaappijuoppo”, joka puolustaa juomistaan, edellä mainituilla selityksillä.

    Tietysti vaimoni tietää, että otan viinaa, esimerkiksi viikonloppuna. Silti saatan piilotella pulloja häneltä. En halua hänen näkevän, kuinka paljon TODELLISUUDESSA juon.

    Verukkeita juomiseen kyllä aina löytyy.
    Itse saatan katsoa, jopa halveksien, puiston penkillä istuvia ”todellisia” alkoholisteja. Onhan minulla perhe ja päällisin puolin kunnollinen elämä. Rahaakin on pankissa vanhuuden varalle, joten muutama pullo sinne tai tänne, ei rasita talouttamme.
    En koskaan aja autoa seuraavana päivänä. Enhän halua joutua kiinni rattijuopumuksesta.
    Kun täytyy esimerkiksi lähteä ostoksille, pyydän vaimoani ajamaan, koska: ”Minulla on migreeni, tai sitten koskee selkään, polveen, niskaan – jaa, selityksiä (valheita) on leegio.

    Petän, en vain lähiomaisiani, vaan ennen kaikkea itseäni, ainaisilla verukkeilla ja selityksillä.

    Tiedän, että ainoa oikea asia on, että lopettaa juominen kokonaan. Olen rukoillut Taivaan Isältä apua. Olen tehnyt monet lupaukset Hänelle, rikkoen ne kuitenkin kerta kerran jälkeen.

    Aloituksesi - avunhuutosi, olisi yhtä hyvin voinut olla minun.
    Siispä, jos lukijat jaksavat kantaa meitä molempia rukouksissaan, olisin siitä kiitollinen.

    Tiedä vain se, että emme ole lähitulkoonkaan ainoat, jotka kamppailemme saman sairauden kanssa. Vahvistakaamme siis toisiamme ja Herra Jeesus meitä auttakoon.

    Terveisin ”kohtalotoverisi”.

    Kun luin kirjoituksesi, huomasin olevani silloin samassa ”jamassa”, että en juuri näe sitä synniksi, sillä alkoholi ei erottanut minua Herrasta, mutta kuitenkin on sanottava se, että kuitenkin uskottavuuteni kristittynä kärsi, kuka nyt evankelistaa, joka haisee viinalle uskoo, ei kukaan muu kun toinen juoppo ja sekin unohtuu seuraavaan ryyppyyn.

    Toisaalta, en ollut silloin, enkä myöskään siinä kohmelon tilassa Herran käyttöön valmiina, siinä se syyllisyys ja irtaantuminen herrasta, eli synnin palkka.

    Siihen, onko se sairaus, on kaksi kuppikuntaa, ei ja kyllä. Toisaalta toinen kuppikunta väittää, että sairaus on sellainen olotila, joka tulee ihmiseen ja sitä hoidetaan lääkkeellä, tai levolla, kuten luun katkeamista, mutta potilas itse ei sitä pysty ykskaks lopetemaan sormen näpäytyksellä, kuten juomisen ja toinen kuppikunta ymmärtää sen sairaudeksi. Minä taas edustan sitä kolmatta, jossa koen alkoholismiin riippuvuus- suhteeksi, kuten muutkin huumaavat aineet, kuten tupakanhimon ja se on näin ollen oireena patolooginen, mutta juominen ei, sen voi lopettaa, jos voima on.

    Nyt kun olen aika neutraali alkoholin suhteen, ymmärrän sen vaarallisuuden alkoholismiin taipuvalle ihmiselle, se ei anna pelleillä kanssaan. Viina ei anna todella pelleillä kanssaan, joten en uskalla edes kieltäni maistaa, koska näin on hyvä. Tosi hyvä, mutta tiedän ne kaikki tunteet, jotka on käytävä läpi, ennekuin ollaan kuivailla. onneksi juutalaisella ei ole tätä ongelmaa.

    Ihmisen lankeaminen, aisaan mihin tahansa on aina Henkien taistelua ja alkoholi, sekä tupakka on niistä pahimpia aviorikoksien kanssa. Näissä on tehty kautta aikan eniten parannusta, jolla selvitään päivästä päivään.

    Minulle ei kuitenkaan mene läpi se, että työ, harrastus tai jokin muu vie alkoholiin. Loputtuani kukaan ei ole minulle tyrkyttänyt, sillä mennessäni edustustilaisuuksiin informoin ensin henkilökunnan pidättäytymisestäni, he kyllä osaavat homman ja sitä ei edes kukaan huomaa. Ajatte vaikka keliakian ihmistä, hänkin joutuu tilaamaan leipä, jossa ei ole niitä ja niitä jauhoja, ei tämä ole tavatonta, se on arkipäivää tarjoilijalle.

    Tapa se todella on ja ostan Lidlistä Novellea ja juon sitä aina illoin, kun suuta kuivaa ja olo on mitä parhain, se on vain todella paha tapa, mutta muutettavissa ammattiauttajien kautta, sillä ani harva selviää siitä yksin.

    ””Näin on tällä hetkellä itselläni.
    Puolustan juomistani sillä, että en koskaan ole ollut väkivaltainen. En koskaan ole tehnyt mitään pahaa nautittuani alkoholia. Nautin alkoholia vain neljän seinän sisällä, enkä lähde esimerkiksi kaupungille kuljeksimaan. En koskaan juo kahtena päivänä peräkkäin. En koskaan ota krapularyyppyjä. Pidän huolta hygieniastani, ja yritän aina esiintyä niin, että esimerkiksi lapseni, tai lastenlasteni ei koskaan tarvitse nähdä minua ”kännissä”. ”” Kun lukisi omia ajatuksia viiden vuoden takaa, näin se vaan on.

    ””Petän, en vain lähiomaisiani, vaan ennen kaikkea itseäni, ainaisilla verukkeilla ja selityksillä.”” Kyllä me olemme ihmisiä vain, et yhtään huonompi, mutta tuo rekesi on raskas vetää, joten yritä välttää se kokonaan. Jumalan siunausta sinulle.

    ””Tiedän, että ainoa oikea asia on, että lopettaa juominen kokonaan. Olen rukoillut Taivaan Isältä apua. Olen tehnyt monet lupaukset Hänelle, rikkoen ne kuitenkin kerta kerran jälkeen.”” Muista se, että Jumala ei jätä, ja jos tunnet yhdenkään kohtuun käyttäjän, jonka elämään ei viina vaikuta, mainitse se, eli ainakin minun kohdalla ainoa vaihtoehto oli lopettaminen ja olen tosi tyytyväinen siitä Herralle, että hoiti minut oikeaan hoitoon.


    Rukoilemme kaikki puolestanne. J

    Äänestä

  • En tiedä,että saanko apua parannuksen kautta (haluan uskoa)jumalan valtakunnasta vai uskomalla sairaanhoitopiirin tabletteihin.

    Saanko uskoa tabletteihin...?

    Äänestä

rukouksissani. Hae myös ammattiapua. Koska sinulla on aito halu päästä eroon alkoholista , se varmaan myös sinulta onnistuu. Monenlaisista sairauksista parantuu. Tärkeintä on oma ponnistus ja nöyrä avunpyytäminen kanssaihmisiltä. Kaikki haluavat tukea sinua. Toivon sinulle voimia ja sinnikkyyttä.

Äänestä
  • Tätä siis edellinen kirjoittaja tarkoittaa. Jos et ota SRK:ta sydämeesi kuin lapsi, olet tuhon oma.

    Äänestä

  • Kiitos ämmä... haluan tehdä parannuksen ja luopua alkoholista MUTTA tunnen voimattomuuta luopuakseni yksin alkoholista... pyydän jumalanlasten rukouksia ja haluan myös että saan tulla armaopenikkana valtakuntaan.. yksin en jaksa... itkettää

    Äänestä

Tässä tapauksessa Jeesus kysyy sinulta: Tahdotko parantua?

Katsomme Golgatalle. Siinä on kaksi ryöväriä, molemmat vetosivat Jeesukseen, kuitenkin eri syistä. Toinen halusi ajallista apua tukalaan tilanteeseen, toinen iankaikkista apua, ja sai.

Tässä on nyt kysyttävä itseltään, haluanko olla kerran taivaassa Jeesuksen kanssa, vai haluanko saada elämäni hallintaan ja alkoholin ikävät seuraukset pois.

Mikäli olet huolissasi autuudestasi ja haluat Jumalan luokse taivaaseen, uskon Jeesuksen auttavan sinua ajallisestikin.

Tämä toimii uskoni mukaan siten, että aina aamulla herätessä on syytä pyytää Jeesusta mukaan päivän askareisiin ja illalla kiittää päivän varjeluksesta.

Äänestä
  • Tahdon parantua.... ymmärrän parannuksen.. haluan uskoa anteeksi vajavaisena alkoholiin riippuvaisuuteen joutuneena.... saanko anteeksi ...

    Äänestä

  • mun pyyntö kirjoitti:

    Tahdon parantua.... ymmärrän parannuksen.. haluan uskoa anteeksi vajavaisena alkoholiin riippuvaisuuteen joutuneena.... saanko anteeksi ...

    Jos uskot, että Jeesus voi, niin uskosi pelastaa sinut.

    Äänestä

Rukoilin puolestasi.

Suosittelen että menet käymään lääkärillä ja pyydät Antabus -nimisen lääkkeen reseptin.

Aikoinaan antabus laitettiin kapselissa ihon alle, mutta kun sen vaikutus oli usein vain lumelääkkeen tehoinen (ainetta ei erittynyt riittävästi), kehitettiin aineen käyttöön poretabletti.

Poretabletti otetaan aluksi kerran päivässä, jatkossa pari kertaa viikossa.

Kun alkoholin juomiseen ei sitten enää tunne halua, voi lopettaa lääkkeen käytön. Sitä ennen on suositeltavaa ottaa se tabletti joka päivä.

Lääkkeen vaikutus kestää noin 2 viikkoa. Jos juo alkoholia lääkkeen vaikutusaikana, seuraa sydämentykytystä, päänsärkyä, voimakasta pahoinvointia, mahdollisesti sydänkohtaus, voimakasta punoitusta kasvoilla ja niin edelleen. Sellaisia oireita, ettei mikään krapula ole koskaan ollut yhtä paha. Nämä aikaansaavat sen ettei alkoholia ryhdy juomaan, koska siis oireet ovat sitten niin pahat.

Ennen kaikkea muista uskoa Jeesukseen Kristukseen syntiesi sovittajana.

Äänestä
  • Haluan "heittäytyä" jumalan valtakunnan hoiviin... pois olutseurasta

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mun pyyntö kirjoitti:

Jumalan valtakunnan esirukousta pyydän alkoholin käyttöni lopetamikseni .... rukoilkaa puolestani.. olen uskovaisen kodin lapsi ja alkoholisoitunut ja perheeni kärsii... rukoilkaa puolestani

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu