Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Puhuminen ja pelko...

    Joskus jos asioista ei osaa puhua, olen huomannut että nuo sanomattomat sanat muuttuvat ajatuksiksi, jotka alkavat kiertää kehää oman pään sisällä. Kun tarpeeksi noita ajatuksia / kysymyksiä kertyy pään sisään, ne alkavat pikkuhiljaa muuttua paisua ja muuttuvat peloiksi. Sitten jos jotain ajatuksiin liittyvää tapahtuu ihan oikeasti, asiaan voi reagoida pelolla, vaikka kyseessä olisikin jopa onnellinen asia. Onko joku muu huomannut samanlaista?
    2625
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Kun puhuu asioista toisten kanssa, ajatus kulkee näin: Se on niin, vai olisiko se noin, ahaa epäs sittenkään, mutta jo kuitenkin, niin onhan se noinkin...

    Eli toinen ihminen saa minut tarkistamaan omia ajattelutapojani. Ajatukset elävät, ne kehittyvät.

    Jos taas asioita hautoo itsekseen, ajatus menee näin: Se on niin, kyllä se on niin, aivan varmasti se on niin, se on niin, SE ON NIIN!

    Eli ajatus jähmettyy yksipuoliseksi totuudeksi. Sitten kun jotain ajatuksiin liittyvää tapahtuu, niin se ei menekään tuon jähmeän minäkeskseisen ajattelun mukaan, vaan jotenkin aivan toisin. Ja siitä seuraa epävarmuus, ahdistus ja pelko.

    Kannattaa siis puhua, jotta ajatukset pysyvät notkeina. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan aivan liikaa vaikenemista. Vaikeneminen on hopeaa, puhuminen on kultaa.

    Äänestä

    • Mul on auttanut se, et yritän tavoittaa ajatusten (aika ahdistavien, pelottavien, jankkaavien ja toistuvienkin)takana olevan tunteen. Oikein tunnustella sitä, ja sit "tuntee sen pois", joskus menee siis niin, et ajatus muuttuukin suoraan tunteeksi, jonka jälkeen on joskus helppo olla nopeasti onnellinen taas. Miksi käsitellä ajatuksilla ongelmaa, joka on tunteiden tasolla? Siis kyl miettiäkin pitää, mut jos ajatukset jäävät ikuisesti samalle radalle...

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Väsynyt Mies kirjoitti:

    Joskus jos asioista ei osaa puhua, olen huomannut että nuo sanomattomat sanat muuttuvat ajatuksiksi, jotka alkavat kiertää kehää oman pään sisällä. Kun tarpeeksi noita ajatuksia / kysymyksiä kertyy pään sisään, ne alkavat pikkuhiljaa muuttua paisua ja muuttuvat peloiksi. Sitten jos jotain ajatuksiin liittyvää tapahtuu ihan oikeasti, asiaan voi reagoida pelolla, vaikka kyseessä olisikin jopa onnellinen asia. Onko joku muu huomannut samanlaista?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu