Jep, Olis tarkoitus vääntää uudet mittaripohjat, mutta mille kalvolle pitäisi tulostaa skannatut pohjat ja millä ohjelmalla hyvä vaihtaa taustojen väriä toiseksi ??
Entä mitenkä noi taustavalot näkyy uusien pohjien alta ??
Kait joku osaa neuvoo !!
Entä mitenkä noi taustavalot näkyy uusien pohjien alta ??
Kait joku osaa neuvoo !!
Vastaukset 5
Vanhimmat
..olisi plexi alle, taulun saat muokattua tietokoneella haluamaksesi ja printtaat siitä paperin ja päälle joku liimakalvo, noin olen tehnyt moneen taulumittariin hienon asteikon. jos tarvis tehdä aukotuksia tauluun esim.matkamittaria varten niin nätisti leikkamalla aukotuksen liimakalvoon ja taittelemalla siivet alle ja ehkä aukon ympäristöön voisi sotkea hieman liimaakin jolloin paperi pysyy hyvin kuosissaan.
No piirrä tussillas paperille ja liimaa sitte paikalleen siihen italorohjoon...
Mitehän onnistuis CD kalvolle kun siinä olis liimakin valmiina ja kokokin olis aika lähellä sama ja Neron polttoohjelmallahan olis valmis pohjakin missä voi muokata väriä ja muuta tarpeellista.
Eihän se onnistu tietenkään jos ei ole pyöreet mittarit.
Esim. CorelDrawlla kun muuntaa skannatut bittikarttakuvat vektorikuviksi, niin asteikon ja taustan värien vaihto on lasten leikkiä (kunhan siis ensin näkee vektoroinnin vaivan). Skannatuissa bittikarttakuvissa jos vaihtaa värejä paintbucketilla, tulos on kuvion reunojen osalta aina enemmän tai vähemmän suttuinen.
Taustavalaistuja mittareitakin on toteutettu eri tavoilla, joten vaikea antaa mitään yleispätevää ohjetta. Tauluja nimittäin on ainakin kahta eri tyyppiä:
- Asteikko silkkipainettu suoraan kirkkaalle tai värilliselle plexille.
- Pleksitaustan päällä erillinen ohut kalvo, jolle asteikko painettu
Lisäksi kalvon tai pleksilevyn takapuolelle voi olla painettu erilaisia läpikuultamattomia rasterointeja, joiden tarkoituksena on tasata polttimoiden sijoituksesta johtuvaa valovoimakkuuden epätasaista jakautumista asteikolle.
Ensimmäisessä tapauksessahan (painettu suoraan pleksille) alkuperäistä asteikkoa ei saa pois muuta kuin tekemällä uudet taustalevyt tai yrittämällä poistaa vanha painatus kemiallisesti tai mekaanisesti. Mikäli (kun) vanhoja asteikkoja ei lähdetä poistamaan, valaituksen voimakkuus jää vaatimattomaksi, koska valo joutuu kulkemaan kahden eikä yhden osittain peittävän värin läpi. Polttimoiden tehoa ei voi kovin paljon kasvattaa, koska on olemassa mittariston muoviosien sulamisvaara. Samoin superkirkkaiden LEDien käyttö ei useimmissa tapauksissa onnistu, koska niiden valaisukulma on liian rajallinen ympärisäteilevään hehkulankapolttimoon verrttuna.
Jälkimmäisessä irtokalvon tapauksessa valon voimakkuus ei muodostune ongelmaksi, otetaan vanha kalvo pois ja laitetaan uusi tilalle jolloin kerrosten määrä pysyy yhtenä. Sen sijaan ongelmia muodostuu niiden alueiden peittävyydestä, joista valon ei ole tarkoitus paistaa läpi. Jos ajatellaan esim. valkopohjaisia mittareita, niin niissähän juuri valkoisen värin tulee olla läpinäkymätöntä. Ja koska kuitenkin numeroiden kohdalta pitää valon paistaa läpi, ei voida käyttää valkoista läpikuultamatonta kalvoa. Ja edelleen, mikään normaali printteri ei printtaa valkoista väriä, sen paremmin läpikuultavaa kuin -kuultamatontakaan. Eli läpinäkymätön valkoinen täytyisi "maalata" tauluihin, mikä käytännössä tarkoittaa esim. silkkipainatusta.
Vaihtoehtoisena keinona mieleen tulee, että läpikuultavan valkoisen kalvon etupuolelle printataan vain viivat ja numerot, ja takapuolelle puolestaan mustalla kaikki muut alueet, joista valon ei ole tarkoitus näkyä läpi. Ongelmaksi muodostuu saada takapuolen "negatiiviprintti" osumaan juuri samoille kohdille etupuolen asteikon kanssa. Toinen mahdollisuus olisi käyttää alla toista (kirkasta) kalvoa, johon printattaisiin siis mustalla ne läpinäkymättömät kohdat ja jätettäisiin numeroiden ja viivojen kohdat kirkkaiksi. Kahden kalvon ja taustavalon avulla asemointi olisi ehkä helpompaa. Eri asia sitten, kuultaisiko musta printti häiritsevästi läpikuultavan valkoisen läpi ja toisaalta, peittääkö printterin musta väri valoa tarpeeksi.
Ihan "rehelliselle" paperille tai paperitarralle tauluja ei joka tapauksessa kannata tulostaa, koska paperi vettyy ajan myötä kosteuden vaikutuksesta. Siis jotain läpikuultavaa muovipohjaista kalvoa, mielellään tietysti mattapintaista. Näitä voinee kysellä joistain tarrapainoista tai vastaavista. Ja tulostimeksi värilaser, ei mustesuihkua (jälleen kosteudenkestävyys). Lisäksi voisi olla paikallaan suihkuttaa printtauksen jälkeen pintaan jotain painotuotteille tarkoitettua UV-suojalakkaa, muuten (epäsuorakin) auringon UV-säteily haalistaa asteikot ennen pitkää näkymättömiin.
Kuten huomaat, taustavalaistujen mittaritaulujen omatoiminen valmistaminen on vaativa homma, mikäli asetetaan alkuperäistasoiset vaatimukset valaistuksen voimakkuudelle. Vanhanaikaisten edestävalaistujen mittarien modifioijat eivät luonnollisesti tällaisten ongelmien kanssa joudu painimaan...