On varmaankin käymässä niin, että luonnonvara ruoka tulee kallistumaan.
Ihme on se, että se ei ole kallistunut tätä ennen?
Selitys lienee, kuten monen muunkin tavaran kohdalla, alihintaan tuotettu ruoka, elikäs tuote.
Maailma on globalisoitunut kaikessa tuottamisessa ja ruokakaan ei lopulta tee poikkeusta, kansallisista lähtökohdistaan huolimatta (jokainen valtio pyrkii omalla rahoituksellaan turvaamaan kansalaistensa elintarpeet kriisiaikoina).
Mutta suuri elintarvikkeiden hinnannousu Suomessa on mielestäni utopiaa.
Suomi suht pienenä kansakuntana EU:ssa on muiden isompien vietävissä.
Ei täällä EU Suomessa pitkänpäälle voi autot tai ruoka maksaa paljoa enempää, kuin keskimäärin muissakaan Euroopan valtioissa.
Sen lisäksi on huomioitava, että vaikka ruuan hinta varmaankin nousee jonkun verran lähivuosina, niin alkutuottajalle siitä ei taida jäädä juurikaan enempää.
Miksi jäisi, kun Brassi tuo paremmin hinnoitetuille markkinoille lihan ja saman kaavan mukaan moni muu vaikka viljan?
Esim. Puola, Viro, Latvia, Liettua ym. ovat potentiaalisia ruuan tuojia, jos hinnat vähänkin alkavat nousta.
Ihme on se, että se ei ole kallistunut tätä ennen?
Selitys lienee, kuten monen muunkin tavaran kohdalla, alihintaan tuotettu ruoka, elikäs tuote.
Maailma on globalisoitunut kaikessa tuottamisessa ja ruokakaan ei lopulta tee poikkeusta, kansallisista lähtökohdistaan huolimatta (jokainen valtio pyrkii omalla rahoituksellaan turvaamaan kansalaistensa elintarpeet kriisiaikoina).
Mutta suuri elintarvikkeiden hinnannousu Suomessa on mielestäni utopiaa.
Suomi suht pienenä kansakuntana EU:ssa on muiden isompien vietävissä.
Ei täällä EU Suomessa pitkänpäälle voi autot tai ruoka maksaa paljoa enempää, kuin keskimäärin muissakaan Euroopan valtioissa.
Sen lisäksi on huomioitava, että vaikka ruuan hinta varmaankin nousee jonkun verran lähivuosina, niin alkutuottajalle siitä ei taida jäädä juurikaan enempää.
Miksi jäisi, kun Brassi tuo paremmin hinnoitetuille markkinoille lihan ja saman kaavan mukaan moni muu vaikka viljan?
Esim. Puola, Viro, Latvia, Liettua ym. ovat potentiaalisia ruuan tuojia, jos hinnat vähänkin alkavat nousta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ruoan hinta ei paljoa nouse, vaikka raaka-aineiden hinta nousee!
Selitäpä miksi raaka-aineiden hinta nousisi ruuan osalta?
Siksi että jokin osa peltomaasta menisi energian tuotantoon?
Se on lopulta aika lapsellinen ajatus ja osa nykyistä "hötkyilyä", kun ei tiedetä miten vastaisuudessa ihmiskunnan tarvitsema energia tuotetaan öljyn ja kivihiilen loppuessa.
Ehkäpä yksi vaihtoehto on paluu aikaan jolloin ihmistä kohti energiaa tarvittiin n.0%!
Eli ei ollut minkäänlaisia kansainvälisiä yhtiöitä turvaamaan kerrostalojen, rivitalojen tai maatalojen lämmitystä.
Klapeja pesään vaan.
Voihan se niinkin olla, mutta aivan varma on silloin myös se, että veromarkoista ei taida riittää jaettavaa maataloudellakaan.
juttu, kun energian hinta tulee nousemaan ja ilmaston muutos on jo nyt tehnyt satotasojen ennustamisen yllättävän hankalaksi, miksi raaka-aineen hinta ei nousisi. Kulutus kasvaa kokoajan koska maailman väestö kasvaa, entisissä itäblokin maissa pystytytään tuottamaan lisää ruokaa, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin näyt luulevan. Ettäkö brassit toisivat ilmaista ruokaa eurooppaan, ei ne kuule tyhmiä ole, jos jostain on niukkuutta niin siitä otetaan hintaa. Pienenä yksityiskohtana Kiinalaiset aloittivat jakamaan koululaisille maitoa, kulutus on niin suurta että maidon tuottajahinnat ovat nousseet jopa 50%. Kuvitelma että elintarvikkeita saa jatkossakin halvalla, on syntynyt nykyisen maailmanlaajuisen tukipolitiikan seurauksena. Lähes kaikki kansakunnat pyrkivät turvaamaan kansalaistensa elintarvikkeiden saannin ja pyrkivät sääntelemään elintarvikkeiden tuotantoa tukien avulla ja samalla pitämään tuottajahinnat alhaisina.
Energiatuotanto on tullut uutena asiana peliin mukaan ja sen vaikutuksia ei edes vielä osata aavistaakkaan. Edessä on tilanne jossa elintarvikkeiden kulutus kasvaa väestönkasvun johdosta ja samalla osa pelloista muutetaan energian tuotantoon. Yhtälö on mielenkiintoinen.
Lisäksi tulevat vielä nergian hiinnanousun vaikutukset elintarvikkeiden kuljetuskustannuksiin, oletko varma, että tulevaisuudessa kannattaa rahdata elinarvikkeita toiselta puolen maapalloa, ei se ainakaan ole ilmaista.
Olemme menossa kohti levottomia aikoja. Tilanne jossa sekä ruoka, että energia alkavat loppua johtaa väistämättä hallitsemattomaan tilanteeseen. Ehkä jokaisen olisi syytä alkaa varautua. Tosin ne varastot, joita kriisin varalta on jokaiselle suositeltu, ovat aika niukkoja eivätkä siis riitä pitkään.
Jos tulisi todellinen kriisitilanne, niin kaikki turha liikkuminen poistuisi. Esimerkiksi lomamatkoja ei tehtäisi, kesantoja ei niitettäisi, eikä korjattaisi satoa naapurikuntien puolella olevista "tukilohkoista" ja lantaa ei levitettäisi ainakaan kovin kaukaisille pelloille. Minulla on poltto-öljyä ja dieseliä noin 9500 litraa varastoissa(normaali polttoöljyn vuosikulutus minulla on 13-15000 litraa ja auton dieselit päälle, eli reilut 2000 litraa) vuodenvaihteessa, jolla tiukan paikan tullen pystyisin hoitamaan oman karjani ruokinnan ja rehunkorjuun lisäksi urakoimani rehut reilulle sadalle lehmälle, eli tuotantoa miljoona litraa maitoa ja noin 40 tonnia lihaa. Siinä olisi sitten yksi kasvukausi aikaa viljellä rypsiä, josta puristaisi menovedet seuraavaa kesää varten, ainoastaan se Mersu täytyisi jättää talliin seisomaan ja odottamaan seesteisempiä aikoja!
hyötyy €uron vahvasta tasosta.Jos tilanne olis toisin, dollari vahva, ei olis tuontiruuhkaa ?
brassilihasta on kun sitä ei saa edes tuoda...
Totta, Euroopassa on paljon alueita, joissa maatalous voi lisätä tuotantoa varsin pienin panoksin.
Suomi ei myöskään voi itse poistaa niitä haittoja, mitä meillä on muihin Euroopan maihin nähden, kuten ankarampi ilmasto, vaikea maasto eli pienet ja hajanaiset viljelylohkot, etäisyys markkinoista, jne ...
Sekä varsin kalliit yleiset toimintakustannukset, Virolainen vilejlijä pärjää ihan hyvin 500 €:n kuukausituloilla ja on ihan tyytyväinen, mutta noilla tuloilla ei Suomessa perhettä elätetä.
Maataloudella on itseasiassa samanlaisia sopeutumispakkoja, kuin on muullakin elinkeinotoiminnalla, eli teollisuus on jo vuosia siirtänyt tuotantoaan näihin uusiin kasvaviin valtioihin EU:n itälaidalla.
Maataloudessa on Suomessa kumminkin myös tiettyjä etuja, muuuhun Eurooppaan nähden, meillä maatiloilla on yleensä myös merkittäviä metsälohkoja hallussaan joista voi saada lisätuloja sekä varoja investointeihin, näin ei ole Euroopan muilla viljelijöillä joista suurin osa on vielä vuokraviljelijöitä.
Bioenergian viljely on myös tulevaisuuden tuotantoala, sen avulla voidaan viljellä alueita ja tämä viljelysuunta ei ole niin arka hallalle ja muille luonnonilmiöille tai tuhohyönteisille, koskoa kyseessä on kasvit jotka kasvaa luonnostaankin Suomessa.
Virolaisten vuosipalkka tällähetkellä n 5-6000 €.Miksei 5oo €/kk maanviljelijä pärjäisi.
Suomessa palkat niillä jotka ovat edes tekevinään jotakin yleisesti n.30000 € (2500 kk) Miksi maanviljelijän pitäisi suomessa toimia alemmalla tulotasolla?
Metsätalous on täysin irrallaan maataloudesta,nykypäivänä voi pitää hölmönä jos kaataa metsastä PÄÄOMAa ei tuottamattomaan maatalouteen.
No mikäli velka on vaihtoehto näihin investointeihin, niin kyllä omien pääomien käyttäminen on järkevä vaihtoehto, eli metsien myynti.
En sanonutkaan että metsällä tuettaisiin itse tuotantoa, se on toinen juttu ja sen pitää kantaa itse itsensä.
"Esim. Puola, Viro, Latvia, Liettua ym. ovat potentiaalisia ruuan tuojia, jos hinnat vähänkin alkavat nousta."
Juu, ainoastaan sen puuttuvan osan, ei muuta.
Huoltovarmuuslaki edellyttää kotimaisen ruuantuotannon pysymistä suomalaisten käsissä.
Kirjoitat"Ei täällä EU Suomessa pitkänpäälle voi autot tai ruoka maksaa paljoa enempää, kuin keskimäärin muissakaan Euroopan valtioissa."
Mitäs mieltä olet, voiko täällä suomessa työvoima pitkänpäälle maksaa enemmän kuin eu:ssa keskimäärin?
Sitäpaitsi, ei ne tuottajahinnat ole suomessa mitenkään korkealla verrattuna muihin eu maihin. Eli onko muualla sitten niin paljon tehokkaampi väliporras? (kauppa, teollisuus, jakelu yms?)
Aikoinaan että on aivan sama mitä vilja maksaa, se on niin pieni osa leivänhinnasta,muutama prosentti. Mutta miksi tänä vuonna viljasta maksetaan paremmin kuin kymmeneen vuoteen. Miksi sitä ei tuoda lähes ilmaiseksi vaikka Puolasta, Liettuasta YM. NO KUN SITÄ EI RIITÄ VIENTIIN, mitä jos tänä vuonna ei olisi ollut Suomessa viljelyä, olisko hyllyt tyhjinä marketeissa. Se on totta että ei ne autot aikanaan venäjälläkään hirveesti maksanut mutta niitä jonotettiin muutama vuosi ;)
ja hintataso sen mukainen,eikä tuonnista ole
vetoapua kuten ennen ja vaikka olisikin niin
tuontitavaran hintataso nostaa kotimaisen hintaa.
Hyvä niin.Toivottavasti tilanne jatkuu tällaisena
pitkään, niin saa viljelijäkin jotain muuta kuin
tukirahoja. Suomessa hinnat yleensä laahaa jäljessä.
Teollisuuden ja kaupan edustajien mukaan ne ovat vakaat mutta jättävät sanomatta että ne ovat vakaasti kuopassa ja heidän edukseen. Nyt vaan ei
pitäisi myydä vaan odotella.........
Aika ja pula tekee työtä hyväksemme.
Viljasatojen ja varastojen määrä maailmalla ei
lupaa muuta kuin hinnan nousua.
Kohta alkaa tulla pää vetävän käteen
luomuviherpiipertäjillä kun tulee nälkä eikä
se lähde rikkaruokoja syömällä jota luomutila
tuottaa.
Ihme ettei teollisuus ole rutissut että kyllä on kallista kun tuotteista ei muina vuosina ole maksettu paskaakaan nyt on hinta menossa sinne oikeaan suuntaan päin.
http://www.yle.fi/uutiset/talous/taustat/id67856.html
Mutta sekin on selvää, että lopputuotteen hinnat ovat nousseet niissäkin jalosteissa, joiden tuottajahinnot on sidottu sopimuksin vanhaan hintatasoon. Ei auta viljelijän kuin myydä viljansa halvalla, kun on niin sovittu.
Eli siinä taas pääsi jalostamot (panimot ym.) ja kauppa rahastamaan bensanmyyjien tapaan maailmanmarkkinahintojen nousut tuotteissaan halvalla saamistaan raaka-aineista.
Ja täälläkin huomion saa vaan sen alkutuottajan hinnan nousu, jos se nyt sitten tuleekaan..
On se niin väärin.
"Sen lisäksi on huomioitava, että vaikka ruuan hinta varmaankin nousee jonkun verran lähivuosina, niin alkutuottajalle siitä ei taida jäädä juurikaan enempää."
Mikä tai kuka on ruuan alkutuotaja?no leipomoko tai teurastamoko? vai kuljetusliike?
RUOKA ja sen HINTAAN vaikuuttavia indikaattoreita on monen monia,mm.ruuan raaka-aineitten kuten viljan,lihan,tai kananmunien tai sokerin tuottajahintojen kohoaminen.Mutta nämä ovat vaikutuksiltaan hyvin pieniä ruuan hinnan kohoamisiin tai laskemisiin.
Maaseudun Tulevaisuus lehdessä on maanantain numerossa nämä ruuan "raaka-aineitten" tuotajahinnat.Vaikka leipä tehdäänkin suurimmilta osin viljasta,ruokaan päätyneenä sen koostumus on matkan varrelle käynyt monet prosessit,joten syödessämme emme enää toteakkaan syövämme viljaa.Viisitoista senntiä kilolta viljassa, ja sen hinnann nousu vaikka 50% on yhtä tyhjän kanssa ruuan hinnassa.