Kun sydän itkee kaipuuta

Sanoi sen ikävän olevan JUmala kaipuuta.Se on sitten kunkin kohdalla itse arvioitava ,mitä kunkin Jumala kaipuu on?

Olen nyt itkeskellyt viim. maanantaista lähtien, vaikka en haluaisi. Järki ei toimi, kun tunteet on pelissä. Kyyneleet vain tulvii silmistäni tahtomattani.

Toki olen itkenyt ennenkin. Pisin suruni kesti 25-v, jota itkin myös tahtomattani. Tietenkin se oli kielletty suhde, jonka lopetin itse mahdottomana, mutta raa´asti toista kohtaan.

Se oli kuitenkin sellainen Love Story, joka olisikin pitänyt jatkua. Tein tavallaan virhevalinnan, kun vanhanaikaisena en uskaltanut erota.

Nyt ei ole rakkaus suruja. On vain menneet "sukset ristiin" omien lasteni kanssa.

P:kat lapsista, mutta ne lapsenlapset. He ovat niin suloisen pieniä ihania ja viattomia. Eivät he ymmärrä, miksi mummimammi ei tulekkaan heidän luokseen. Kyyneleet vain tulvii ja kurkkua kuristaa. Nyt tarvittaisiin viisaan päähän järkeä.

Olenhan niin viisas, mutta järki puuttuu. Tunteella tässä eletään.

ja näinhän tämä pitää ajatella minä elän ja haluan elää.
Samat murheet on varmaan monella meistä tässä iässä kun on jäänyt yksin ja sitten kun on löytynyt vielä rakas ystävä niin ei nuoriso tahdo hyväksyä ja ymmärtää.
Minä ainakin uskon että aika opettaa heidätkin hyväksymään meidän ratkaisut.

pohpoika kirjoitti:

ja näinhän tämä pitää ajatella minä elän ja haluan elää.
Samat murheet on varmaan monella meistä tässä iässä kun on jäänyt yksin ja sitten kun on löytynyt vielä rakas ystävä niin ei nuoriso tahdo hyväksyä ja ymmärtää.
Minä ainakin uskon että aika opettaa heidätkin hyväksymään meidän ratkaisut.

Lue lisää

Hienoa, kun sydän sykkii elämää.
Nauti elämästä..se pitää nuorena.

Tee työtä niinkuin eläisit ikuisesti,
rakasta niinkuin kuolisit tänään....

Onnittelen!
Nauti onnestasi, elä omien halujesi mukaan, lapsesi huomaavat kyllä jossain vaiheessa että se mikä sinulle on hyvä, on heille normaalia.

Minun lapseni sanovat; Etsi itsellesi kiva kaveri, ei ole kiva kun olet yksin. Niin eri tavalla meitä kannustetaan tai arvostellaan.

Niin mielelläni minäkin, niin mielelläni tarttuisin toisen käteen ja tuntisin että joku minustakin vielä välittää, arvostaa naista minussa, mutta ei ole tuttavapiirissäni sopivaa, joten pitää vain jatkaa yksinpuhelua ja yksinäisten iltojen päätteeksi huo'ata; Olispa kainalo johon saisi painaa päänsä ja tuntea kuinka toisen sydän sykkii, vaan eipä ole, eipä kukaan kaipaa minua.

Ehkä, ehkä joskus joku avaa sydämeni oven ja saapuu sisään elämääni. Yhtä kaipaan, yhdestä unelmoin, ehkä, kun kaikki loksahtaa kohdalleen.

Nauti sinä, älä,lannistu. Ole onnellinen!

pohpoika kirjoitti:

ja näinhän tämä pitää ajatella minä elän ja haluan elää.
Samat murheet on varmaan monella meistä tässä iässä kun on jäänyt yksin ja sitten kun on löytynyt vielä rakas ystävä niin ei nuoriso tahdo hyväksyä ja ymmärtää.
Minä ainakin uskon että aika opettaa heidätkin hyväksymään meidän ratkaisut.

Lue lisää

oma kulta. Silloin hänen ei olisi niin kova huoli kuinka äiti jaksaa olla yksin.
Tämä taitaa olla se raha kysymys lasten taholta. Pelkäävät että perintö menee sivu suun aikanaan.
Kun ei ole perittävää, niin ei ole tuota raha/omaisuus kysymystäkään.

Voi että ompa tuttuja tunteita.
Aamulla olin varma että haluan erota,nyt on jo epämääräinen ikävä,ehken sittenkään....
Miten voisi ajatuksiaan ymmärtää ja antaa vaan miehen höykyttää itseään..
Ei kulu aika kun ei tiedä onko toinen sittenkin sen toisen luona,vai välittääkö ollenkaan mistään,miten tähän olotilaan tottuu??
Ei ole hyvä olla yhdessä mutta ei yksinkään,ajoittain se tekee kyllä hyvää
Huokaus suuri!

Odotin kauan oven avautumista ja lapseni tuloa kotiin.Monasti korvissani kuulin askeleet..mutta ovi ei avautunut.Aika taittaa surulta siivet,kyyneleet kuivuu,mutta rakkaus jää ja kiitollisuus siitä että joskus se ovi oli avautunut.

rakkaus jää kirjoitti:

Odotin kauan oven avautumista ja lapseni tuloa kotiin.Monasti korvissani kuulin askeleet..mutta ovi ei avautunut.Aika taittaa surulta siivet,kyyneleet kuivuu,mutta rakkaus jää ja kiitollisuus siitä että joskus se ovi oli avautunut.

Lue lisää

liekö kohtalo puuttunut peliin ainakin siltä tuntuu.
Seitsämättä vuotta harhailin ja etsin ja haikailin yksinäni etsien rakasta ystävää.
Sitten kohtalo puuttui peliin, olin kyllä jutellut jo parisen vuotta aikasemmin ekakerta ja sen jälkeenkin niin meinasin ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia hänen suhteen on tavoittamattomissa ihan.
Sitten sattui et tavattiin eräällä reissulla ihan livenä ja nähtiin eka kerta toisemme, mut sittenkin piti vielä miettiä ja tuumailla asiaa.
Aika kului ja viimein rohkaistuin ja otin yhteyttä pikku kirjeellä, hänvastas ja kirjeenvaihto alkoi luistaa jonka jälkeen kirjoittaminen muuttui puhelimeen keskusteluksi täysin.
Sit aikanaan tuli tapaaminen eteen ja hieman jännitti alkuun, mut kaikki muuttui ihanaksi yhdessä oloksi ja toisen ikävää kun joutuu olemaan välillä aina erillään.
Nyt elämä hymyilee ja aamor kai taikoi tilaisuuden meille :))

pohpoika kirjoitti:

liekö kohtalo puuttunut peliin ainakin siltä tuntuu.
Seitsämättä vuotta harhailin ja etsin ja haikailin yksinäni etsien rakasta ystävää.
Sitten kohtalo puuttui peliin, olin kyllä jutellut jo parisen vuotta aikasemmin ekakerta ja sen jälkeenkin niin meinasin ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia hänen suhteen on tavoittamattomissa ihan.
Sitten sattui et tavattiin eräällä reissulla ihan livenä ja nähtiin eka kerta toisemme, mut sittenkin piti vielä miettiä ja tuumailla asiaa.
Aika kului ja viimein rohkaistuin ja otin yhteyttä pikku kirjeellä, hänvastas ja kirjeenvaihto alkoi luistaa jonka jälkeen kirjoittaminen muuttui puhelimeen keskusteluksi täysin.
Sit aikanaan tuli tapaaminen eteen ja hieman jännitti alkuun, mut kaikki muuttui ihanaksi yhdessä oloksi ja toisen ikävää kun joutuu olemaan välillä aina erillään.
Nyt elämä hymyilee ja aamor kai taikoi tilaisuuden meille :))

Lue lisää

olla aktiivinen, vaikka torjutuksi tulemisen mahdollisuus on olemassa. Onhan ainakin yrittänyt. Minä naisena olen niin vanhanaikainen, että miehen pitää olla aktiivisempi, silloin ei ole ihan nynny. Nauttikaa yhdessäolosta.