Rintasyöpäleikkauksen jälkeen, tuli tämä masennus, ei pysty keskittyyn mihinkään, töissä hoitaa juuri ja juuri hommat,tosin unohtelee paljon asioista, kotona on paha olla ja siellä ei pysty tekeen mitään, nukahtamistabletti ja kahdeksalta nukkumaan, ei pysty edes telkkariin keskittyyn, kenenkään kanssa ei halauisi olla yhteydessä, eikä missään käydä. Ajatukset pyörii vain sairaudessa ja että onko se levinnyt minnekkään. Olen aloittanut nyt Sepramin syönnin. Haluaisin vain elää normaalia elämää, auttaako tämä sepramin syönti, tuleeko keskittymiskyky takaisin ja pystyykö ajatteleen ihan normaaleja asioista.
Syöpä
masennuslääkkeet
111088
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
hoitojen aikana,ja yksikseen viihtyy,kun on huonoolo.Luonnossa ollessa sairaus vähäksi aikaa unohtuu.Useat syövät masennuslääkkeitä,jotkut ovat päässeet terapiaan.
olet? Kerroit että masennus tuli rintasyöpäLEIKKAUKSEN jälkeen. Aika monella masennus iskee jossain vaiheessa. Jos et jaksa olla töissä, pyydä sairaslomaa. Väkisin ei tarvitse jaksaa.
Yritä pitää muihin yhteyttä ( tai anna heidän pitää yhteyttä sinuun!).
Kyllä se siitä jossain vaiheessa helpottaa. Itselläni leikkauksesta jo yli vuosi, olen työelämässä ja tuskin enää muistan koko episodia ( paitsi kun on kontrolllen aika).
että on väsynyt, masentunut, eikä pysty keskittyyn. Mulla nuo kaikki on jo syntymävikoja. Hoitojen aika vielä meni jotenkuten. Niiden loputtua tuli täydellinen tyhjyys. Sitä vaan ihmetteli että on vielä hengissä. Muisti ja keskittymiskyvyn normalisointiin menee puolesta vuodesta vuoteen. Sen kanssa ei kannata kiirehtiä. Keho toipuu hitaasti myrkkyrumbasta.
Sairasloma on hyvä ajatus. Samoin mielialalääkkeen käyttö. Voimat palaa hitaasti mutta varmasti.
suurin osa syöpää sairastavista ei masennu.
Palasin töihin ja elämä jatkuu ihan normaalina.
koksa käsittääkseni suurin osa MASENTUU! Mutta on meitä, jotka selviävät vähällä ja jaksavat palata arkeen hoitojen jälkeen ( osa käy jopa töissä hoitojen aikana).
jos sitä joka suunnalta toitotetaan!nykyään kaikilla syöpä palstoilla.
jos et oo jo masentunut,niin takuulla masennut kun luet toisten marinaa.
Syövän kanssa ei minulla ole ollut ongelmia, syto-hoitoviikon olen huonossa jamassa ja sitten melkein normaalieloa. Oma perheeni suhtautuu "tavallisesti" ilman suurta kiihkoilua tai hössötystä. Se kun vaan on niin että kaupassa on käytävä ja pyykit pestävä. Töissäkin olen välillä ollut. Nyt kävi kuitenkin niin että viimeviikolla kuulin erittäin huonoja uutisia, pahoitin mieleni enkä ole sen jälkeen pystynyt syömään tai nukkumaan.
En ole ennen tiennyt että mielipahasta voi seurata fyysisiä oireita, kuten käsien tärinää. Jos tämä silmilleni heitetty asia ei tällä viikolla ratkea, ratkean varmasti minä.
Sitä hoitojen aikana luulee olevansa vahva ja sitten sellainen asia joka ei normalisti hetkauttaisi, viekin jalat alta. Niin veitsenterällä me elämme!
minullakin.
Hoidot meni vielä, mutta nyt.. Hetki kerrallaan, ei jaksa tuntia kerrallaan ajatella, saati päivää..
se riitäkin, että elämme päivän kerrallaan. Itse olen nyt yrittänyt opetella... ennen nukkumaan menoa muistelen kuluneesta päivästä jonkin asian, josta tuli hyvä mieli...!
useimmille pikkuhiljaa auta. Täytyy vain "hakea" se oikea annostus ja siihenkin voi mennä aikaa.
Yritä jaksaa, päivä kerrallaan.