Hienoa, jos asuntokupla puhkeaa
[Sami Rainisto 4.1.2006]
Helsingin Kaisaniemestä irtoaisi nyt 44 neliömetrin kaksio 249 000 eurolla, kertoo Oikotie-palvelu.
Espoon Friisilästä puolestaan saisi 110 neliön omakotitalon 439 000 eurolla. Mutta onhan siinä yli 500 neliön tonttikin! Asuntoilmoituksia selaamalla käy nopeasti selväksi, että jos asumisestaan haluaa maksaa paljon, siihen on vielä tarjolla mahdollisuuksia.
Ja suomalaiset todella viime vuonna halusivat. Suomen Pankin tiistaina julkistamisen tilastojen mukaan asuntolainat kävivät kaupaksi ennätysvauhtia. Marraskuussa asuntolainakanta kasvoi vuoden takaisesta 17 prosenttia 48 miljardiin euroon.
Kalliit asunnot eivät vieläkään loppuneet kesken.
Buumista ovat hyötyneet ainakin kiinteistövälittäjät. Suomen Kiinteistövälittäjien liitto arvioi, että alan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna iloiset 20 prosenttia. Liitto ennustaa asuntojen hintojen nousevan Suomessa tänä vuonna 5-6 prosenttia ja asuntojen kauppamäärien pysyvän vuoden 2005 tasolla.
Kaikki kiinteistövälittäjät eivät yhdy liiton optimistiin. Keskiviikon Helsingin Sanomissa kiinteistövälittäjä Mikko Tarkki ennakoi asuntojen hintojen laskevan tänä vuonna 2-3 prosenttia.
Euro-Westhousen toimitusjohtaja Kristofer Öfverström puolestaan arvioi, että hinnat pysyvät suunnilleen nykytasolla, koska hintojen nousulle ei enää riitä rahoitusta.
Ei paniikkia
Miten mahtaa käydä? Asuntojen hinnoissa on sekä nousu- että laskupainetta.
Nousupainetta aiheuttaa muuttoliike etelän kasvukeskuksiin, tonttipula, pankkien hövelin antelias lainalinja ja asunnonostajien rohkea luottamus kykyynsä maksaa takaisin satojen tuhansien eurojen kokoisia lainoja.
Hintoja voivat kuitenkin vetää alas korkojen nousu: uusien tilastojen mukaan uusien lainasopimusten korko nousi marraskuussa 0,2 prosenttiyksikköä 3,22 prosenttiin. Jos korkojen nousu jatkuu, se saa jättilainojen hakijat varovaisemmiksi. Myös myyntiaikojen pidentyminen kertoo hintojen laskupaineesta.
Ja tietysti taloussuhdanteiden heikentyminen vetäisi hintoja alas. Suomalaiset talousennustajat kuitenkin ovat olleet aika yksimielisiä siitä, että ainakin tänä vuonna talous porskuttaa terveesti.
Vaakakuppi alkaa kallistua siihen suuntaan, että laskupainetta on nousupainetta enemmän.
Tätä on tosin ennusteltu virheellisesti jo pitkään.
Mutta ei se kamalaa olisi, jos asuntojen hinnat laskisivat. Päinvastoin.
Useammat ihmiset pääsisivät asumaan mukavasti. Muuhun kulutukseen jäisi enemmän rahaa.
Asuntojen hinnan lasku olisi ongelma niille, jotka ovat aivan viime aikoina ostaneet asunnon ja joutuisivat nyt syystä tai toisesta sen myymään.
Tämä syy voisi olla esimerkiksi se, että korot nousevat niin paljon, että lainanhoitokulut kipuavat liian suuriksi. Tai tulotaso laskee huomattavasti.
Mutta eihän näin voi käydä? Pankit ovat ainakin kuorossa vakuuttaneet myöntäneensä lainoja varovasti ja että lainanottajat ovat osanneet varautua koronnousuun.
Tämä nousevat korot, laskevat hinnat -skenaario on nyt käsillä. Lähivuosina selviää, ovatko pankit ja lainanottajat todella tehneet maksukykylaskelmansa tarpeeksi varovasti.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=829028
[Sami Rainisto 4.1.2006]
Helsingin Kaisaniemestä irtoaisi nyt 44 neliömetrin kaksio 249 000 eurolla, kertoo Oikotie-palvelu.
Espoon Friisilästä puolestaan saisi 110 neliön omakotitalon 439 000 eurolla. Mutta onhan siinä yli 500 neliön tonttikin! Asuntoilmoituksia selaamalla käy nopeasti selväksi, että jos asumisestaan haluaa maksaa paljon, siihen on vielä tarjolla mahdollisuuksia.
Ja suomalaiset todella viime vuonna halusivat. Suomen Pankin tiistaina julkistamisen tilastojen mukaan asuntolainat kävivät kaupaksi ennätysvauhtia. Marraskuussa asuntolainakanta kasvoi vuoden takaisesta 17 prosenttia 48 miljardiin euroon.
Kalliit asunnot eivät vieläkään loppuneet kesken.
Buumista ovat hyötyneet ainakin kiinteistövälittäjät. Suomen Kiinteistövälittäjien liitto arvioi, että alan yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna iloiset 20 prosenttia. Liitto ennustaa asuntojen hintojen nousevan Suomessa tänä vuonna 5-6 prosenttia ja asuntojen kauppamäärien pysyvän vuoden 2005 tasolla.
Kaikki kiinteistövälittäjät eivät yhdy liiton optimistiin. Keskiviikon Helsingin Sanomissa kiinteistövälittäjä Mikko Tarkki ennakoi asuntojen hintojen laskevan tänä vuonna 2-3 prosenttia.
Euro-Westhousen toimitusjohtaja Kristofer Öfverström puolestaan arvioi, että hinnat pysyvät suunnilleen nykytasolla, koska hintojen nousulle ei enää riitä rahoitusta.
Ei paniikkia
Miten mahtaa käydä? Asuntojen hinnoissa on sekä nousu- että laskupainetta.
Nousupainetta aiheuttaa muuttoliike etelän kasvukeskuksiin, tonttipula, pankkien hövelin antelias lainalinja ja asunnonostajien rohkea luottamus kykyynsä maksaa takaisin satojen tuhansien eurojen kokoisia lainoja.
Hintoja voivat kuitenkin vetää alas korkojen nousu: uusien tilastojen mukaan uusien lainasopimusten korko nousi marraskuussa 0,2 prosenttiyksikköä 3,22 prosenttiin. Jos korkojen nousu jatkuu, se saa jättilainojen hakijat varovaisemmiksi. Myös myyntiaikojen pidentyminen kertoo hintojen laskupaineesta.
Ja tietysti taloussuhdanteiden heikentyminen vetäisi hintoja alas. Suomalaiset talousennustajat kuitenkin ovat olleet aika yksimielisiä siitä, että ainakin tänä vuonna talous porskuttaa terveesti.
Vaakakuppi alkaa kallistua siihen suuntaan, että laskupainetta on nousupainetta enemmän.
Tätä on tosin ennusteltu virheellisesti jo pitkään.
Mutta ei se kamalaa olisi, jos asuntojen hinnat laskisivat. Päinvastoin.
Useammat ihmiset pääsisivät asumaan mukavasti. Muuhun kulutukseen jäisi enemmän rahaa.
Asuntojen hinnan lasku olisi ongelma niille, jotka ovat aivan viime aikoina ostaneet asunnon ja joutuisivat nyt syystä tai toisesta sen myymään.
Tämä syy voisi olla esimerkiksi se, että korot nousevat niin paljon, että lainanhoitokulut kipuavat liian suuriksi. Tai tulotaso laskee huomattavasti.
Mutta eihän näin voi käydä? Pankit ovat ainakin kuorossa vakuuttaneet myöntäneensä lainoja varovasti ja että lainanottajat ovat osanneet varautua koronnousuun.
Tämä nousevat korot, laskevat hinnat -skenaario on nyt käsillä. Lähivuosina selviää, ovatko pankit ja lainanottajat todella tehneet maksukykylaskelmansa tarpeeksi varovasti.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=829028
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001337&posting=22000000028682166