Oikotien asuntovahdista tipahti parin ihan OK rivariluukun ilmoitukset. Aika pieniä, mutta kuitenkin. Olimme jo aikeissa mennä katsomaan niitä, jos olisi vaikka paikan päälläkin miellyttänyt.
Kalkuloin siinä sitten kuitenkin neliöhintoja ja totesin toteutuneisiin hintoihin nähden 300 €/m2 kuplaa pyyntihinnassa, joten en vaivautunut edes lopulta lähtemään.
Välittäjät ja omistajat sahailevat oksaa altaan. Ihmiset eivät viitsi edes lähteä enää näytöille; on niin hävyttömiä kuplapyyntihintoja.
Noh, eipä haittaa. Vähän kun odotellaan, niin hedelmä on kypsää ja silloin ostetaan sitten vähän parempi luukku - käteisellä.
Kalkuloin siinä sitten kuitenkin neliöhintoja ja totesin toteutuneisiin hintoihin nähden 300 €/m2 kuplaa pyyntihinnassa, joten en vaivautunut edes lopulta lähtemään.
Välittäjät ja omistajat sahailevat oksaa altaan. Ihmiset eivät viitsi edes lähteä enää näytöille; on niin hävyttömiä kuplapyyntihintoja.
Noh, eipä haittaa. Vähän kun odotellaan, niin hedelmä on kypsää ja silloin ostetaan sitten vähän parempi luukku - käteisellä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
hintaisesta neliöhinnasta rivareissa olisit valmis maksamaan?
Sanotaanko, että esim. Espoon paremmilta alueilta pitäisi saada 70:n neliön asunto vanhalla millillä eli 169 000 eurolla.
Tai riippuu tietenkin siitä mitä pidät hyvänä alueena. Itselleni ne ovat Länsiväylän varrella, keskittyen sen Itäpäähän; Westend, Tapiola, Nuottaniemi, Osat Olarista, Tapiola, Laurinlahti, Soukanranta yms. Sieltä ei taida 70m2 rivaria enää koskaan saada tuohon hintaan ellei jotain todella mullistavaa tapahdu.
Vauhtisokeus on iskenyt ja enää ei muisteta, että huipulta pudotaan ja kovaa. Moni ei uskonut teknokuplan puhkeamiseenkaan...
Laurinlahti ja Soukanranta eivät muuten ole kovin viehättäviä alueita ja muutenkin ne ovat todella syrjässä.
Edes hiukan järkeviltä alueilta löytyi spekseilläsi seuraavaa:
- Olari 69 m2, 27 v. vanha, 225 000 e
- P-Tapiola 77 m2, 24 v. vanha, 249 500 e
- Nuottaniemi 70 m2, 17 v. vanha, 259 000 e
- Koukkuniemi 66,5 m2, 17 v. vanha, 283 500 e
Et taida päästä koskaan omaan. Ja tuon ikäisissä asunnoissa on hiipimässä sitten kaikenlaista "pientä" laittoa hiljalleen. Onnea metsälle! Muistathan informoida meitä sitten, kun vanhalla millillä löytyy rivari "paremmilta alueilta"?
äiireellesi viikon vanhaa maksalaatikkoa ja mölise sitten jotain viime vuosituhannen hinnoista.
Ainoa huono juttu siinä on vaan se, että teikäläiset eivät kehtaa enää vierailla tällä palstalla, kun mainitsemillani hinnalla saa mainitun luukun.
Ette vaan tajua sitä, että markkinataloudessa on nousukautta seuraa laskukausi. Tai olette ainakin unohtaneet sen.
Ja todella meikä ostaa sen asunnon sitten käteisellä. Tein ison tilin myymällä vuonna 2006. Tosin myynti ei johtunut voitontavoittelusta, vaan muista syistä.
Mietihän mitä säästöillesi on käynyt siinä fiktiiviessä tilanteessa että hinnat laskisivat haluamallesi tasolle? Pudotus olisi kovempi kuin 90-luvun laman aikana.
Kannattaisikohan sinunkin hieman muuttaa speksejäsi niin voisit joskus päästä omaan?
Jaahas, pitää näköjään kaivaa faktat pöytään, kun tuularit laukovat vaan mutu-juttujaan.
Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat keskimäärin noin 60% viime laman aikana:
http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2005/02/ashi_2005_02_2005-07-29_tie_001.html
Älä yritä selittää, että ne kaikki olivat surkeita, joita myytiin. Silloin myytiin aivan vastaavia asuntoja kuin nytkin. Myös Espoossa hinnat laskivat samalla lailla kuin muuallakin PK-seudulla.
Espoon keskimääräiset neliöhinnat ovat olleet nyt parhaimmillakin alueilla rivitaloissa keskimäärin 3071 €, kuten Eetvartti-julkaisussa kerrotaan:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11894;37617;38410;60563
Nyt ei laskun tarvitsi olla kuin 30% luokkaa, niin saisin haluamani rivitaloasunnon 150 000 eurolla.
Joten maksele sinä vaan sitä kuplamurjuasi.
Säästöilleni on käynyt luultavasti hyvin, koska korot vaan jatkavat nousuaan, ainakin taantumaan asti.
"Välittäjät ja omistajat sahailevat oksaa altaan. Ihmiset eivät viitsi edes lähteä enää näytöille; on niin hävyttömiä kuplapyyntihintoja."
Oliko tämä joku vitsi? Se, että te ette jaksaneet lähteä näytöille tarkoittaa mielestäsi sitä, että ihmiset ylipäätään eivät jaksa lähteä näytöille, niinkö?
...kuulemma enää ihmisiä ruuhkaksi asti lappaa. Super-ahneet hintapyynnöt eivät varmaan ole pienin syy.
... jatkuu. Vai että "kuulemma" ei ole enää "ruuhkaksi asti" ihmisiä. Mitäpä jos ihan itse menisit katsomaan, onko niitä vai ei, niin ei tarvitsisi kirjoitella tuollaista hölynpölyä.
Yhtä hyvin minä voisin väittää, että kuulemma näytöillä on vilkasta. En tosin ole itse käynyt, mutta kuulemma ihan jonoksi asti on ihmisiä. Nähtävästi asuntokauppa vetää entiseen malliinsa!
...samat asunnot pyörivät Oikotiellä kuukaudesta toiseen. Varmaan jättävät senkin jälkeen ilmoituksen sinne, vaikka asunto olisi jo myyty, ihan muuten vaan...
Eräs tuttu välittäjä on yrittänyt vuoden verran kaupata meille kahta välittämäänsä asuntoa aina säännöllisin väliajoin. Emme oikein ole lämmenneet.
Kuulemma kuolee, jos hyppää junan alle. Uskon sen, vaikken kokeilisi itse.
hyvän tilin melko pienellä vaivalla.
Mitä jos yritetään saada aikaiseksi oikea keskustelu, ja kirjoitetaan threadi kuplahinnan määrittelemisestä?
Rivarin rakentamisesta en tiedä juurikaan, mutta omakotitalon rakentamiseen menee noin 1500€ - 2000€ ilman tonttia. Tämä tarkoittaa sitä että 150m2 talo 1000m2 tontilla Etelä-Espoossa maksaisi noin 375 000€ - 450 000€ rakentaa. Talo 225 000€ - 300 000€ ja tontti 150 000€. Onhan se hemmetin kallista, mutta valitettavasti nuo kustannukset ovat todellisia.
Oikotieltä katsottaessa tuon kokoiset uudiskohteet maksavat 400 000€ - 580 000€, eli kun rakennuskustannuksiin lisätään kate niin näyttäisi siltä että ainakin noissa kalliimmissa saattaisi olla tinkimisen varaa. Kuplaa hinnoissa ei välttämättä ole, varsinkaan tuolla halvemmassa päässä, jos verrataan myyntihintaa rakennuskustannuksiin ja vaadittavaan katteeseen.
Mielestäni markkinoilta löytyy jonkin verran ylihinnoiteltuja asuntoja, mutta myöskin aivan hyvin ostettavissa olevia kohteita. En välttämättä puhuisi "asuntojen hintojen karkaamisesta normaalituloisten ulottumattomiin", vaan ehkä alueiden segregaatiosta ja yksittäisistä ylimitoitetuista pyyyntihinnoista. Ehkäpä nämä lähiaikojen uutiset johtavat kaikkien hurjimpien pyyntihintojen järkeentymiseen.
Nythän olin menossa katsomaan 80-90-luvun asuntoja, joten en puhunut uudiskohteista.
Uudiskohteista ja tonteista puhuttaessa, tonteissa on jopa enemmän kuplaa kuin asunto-osakkeissa. Asunnon rakentaminen itse on edelleenkin kohtuuhintaista.
Tonttien kalleus on saatu aikaan holtittomalla rahan lainaamisella. Ihmiset kuvittelevat, että nyt on rahaa, kun pankista saa. Tämä menohan ei jatku ikuisesti ja asuntoihin suollettava raha loppuu. Lainarahalla ostelijat hiljenevät, kun rahaa on niin kallista ottaa lainaksi. Kukaan ei osta enää asuntoja, eikä myöskään tontteja. Paitsi ne, joilla on käteistä.
Tililtäkin saa nykyään kohtuullista korkoa, kun korot nousevat mukavaa vauhtia. Velallisten kiusaksi...
Olen myös huomannut että pahimmat ylilyönnit tapahtuvat juuri noissa 80-luvun kohteissa. Ne hinnoitellaan uudistuotannon mukaan. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon että monet ovat valmiita maksamaan sijainnista joka on vanhoissa kohteissa usein parempi kuin uudistuotannossa, joten se ehkä osaltaan selittää vanhojen kohteiden hinnoittelua.
Tuosta tonttien kalleuden syystä olen hieman eri mieltä kanssasi. En usko että syy on niinkään tuo vauhtisokeus kuin pula tonttimaasta, eli voimme osoittaa syyttävällä sormella pankkien sijaan poliitikkoja ja kaavoitusmonopolia. Kun tarkastellaan noita OK-talon kustannuksia, on kyseessä sen kalleusluokan projekti että pankit ovat erittäin tarkkoja siitä kenelle lainan myöntävät. Eli ne jotka kuvittelevat "että nyt on rahaa, kun pankista saa", eivät sitä todellakaan taida pankista niin paljoa saada että voisivat OK-talon rakentaa. Seuraan rahoitusalaa erittäin läheltä, ja voin kertoa että palstan puheen holtittomasta luotoituksesta ovat lähinnä urbaania legendaa. Asiakkaan hakiessa yli 250 000€ lainaa tutkitaan maksuvalmius erittäin tarkastti, sitä ei myönnetä kenelle tahansa. Uskaltaisin väittää että pankin riski noissa lainoissa saattaa olla jopa pienempi kuin kerrostalon/rivariin ostoon myönnetyissä lainoissaa.
Minun on myöskin vaikea uskoa että aivan lähitulevaisuudessa tulisi aika jolloin asuntoja pystyttäisiin ostamaan käteisellä, ainakaan muut kuin lottovoittajat tai optiomiljonäärit.
Tilien koroissa, ja muutenkin korkoja miettiessä, kannattaa ottaa huomioon inflaatio. Reaalikorko on yleensä ollut noin 2% luokkaa, nimelliskoron vaihdellessä välillä 2,5% - 15%. Eli korkojen nouseminen ei ole niin yksiselitteinen asia kuin palstalla halutaan uskoa. Toinen tekijä on myös se että inflaation laskiessa tai talouskasvun yskiessä korkoja taas lastketaan. Lähiajat talous on kasvanut kovaa vauhtia, jolloin hintojen nousua (=inflaatiota joka johtuu esim. kasvaneista tuloista) on pyritty kontrolloimaan korkojen nostoilla. Mutta kuten palstalla on niin viisaasti sanottu;"Mikä menee ylös tulee myös alas", eli laskevassa suhdanteessa kulutusta edistetään ja taantumaa torjutaan korkoja alentamalla. Summa summarum, mielestäni korkojen nousu ei välttämättä tapahdu velallisten kiusaksi.
Siinä vaiheessa, kun korkoja joudutaan laskemaan, on jo sellainen tilanne, että suurin osa kansasta nuolee haavojaan, eivätkä ole kykeneviä ostamaan asuntoa. Ja ne ovat juuri nämä ihmiset, jotka ovat ostaneet kuplahintaisen asunnon ja joutuneet luopumaan siitä halvemmalle kuin tuli ostettua, koska eivät ole pystyneet maksamaan lainojaan korkojen noustessa.
Ilman suurempaa taantumaa tai lamaa ei korkoja ole mitään syytä laskea. Ja siinä vaiheessa monelle tuularille on jo käynyt huonosti.
Jos taloudessa menee näin lujaa kuin tähän saakka on mennyt, niin siinä ei muuta suuntaa ole koroille kuin ylöspäin. Ja samalla korot käyvät korviaan myöten veloissa olevalla kansalle sietämättömiksi. Eräänlainen noidankehä tämä tulee siis asunnostaan liikaa maksaneelle tuularille olemaan.
Että ei niitä "jättilainoja" ole annettu kuin sellaisille jotka ne pystyvät maksamaan = hyväpalkkaisille pariskunnille/perheille. Nämä ovat myös niitä jotka talouskasvusta eniten hyötyvät.
Suurimmat riskit ovat pienituloisilla asunnonostajilla jotka ovat ottaneet noita "keskiarvolainoja". He ovat luultavimmin töissä jotka on helpoin ulkoistaa tai heidän työtehtävänsä ovat sellaisia että he ovat helposti korvattavissa.
En edelleenkään usko että monelle tuularille käy huonosti. Jos ajatellaan edellistä lamaa, niin eivät tuularit silloinkaan joutuneet asuntojaan myymään. Ne jotka joutuivat asuntonsa myymään olivat suurimmaksi osaksi yrittäjiä jotka joutuivat kyseen SP:n päästäessä markan kellumaan. Rajallisella taloustuntemuksellani voin väittää että tilanne oli silloin 100 kertaa pahempi kuin nykyään.
Eivät nykyajan tuhnut edes tajua millaisessä suljetussa säännöstelytaloudessa silloin elettiin. Itse asiassa itsellenikin on vaikea tajuta silloisia tuontikiintiöitä yms. Siitä kun kertarysäyksellä päästettiin markka kansainvälisten markkinoiden armoille, ja samalla yritettiin muuttaa pelkkää paskaa Neuvostoliiton markkinoille toimittavasta teollisuudesta markkinavetoista. Ne olivat aivan eri kaliiberin mullistuksia kuin nämä nykyiset.