jämerän valinneet

Paljonko olette n. 150m2 talo tullut maksamaan? Millaisia sisustusmateriaaleja käytitte? Paljonko kokonaissummasta maksoitte jämerälle?
314067
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

rungon harkot ja palkit, muutama väliseinä, välipohjat ja yläpohja laasteineen, liimoineen maksoivat 22K€. Siporex-kattopalkit asennettiin viistoon, niin säästin kattotuolit muiden maksettaviksi. Itse kokosin rungon ja nyt teen sisustustöitä ja pihalle 40m2 terassin raudoitustöitä.

Äänestä

Olemme budjetoineet noin kuudesosan sipotilaukseen.

Yläpohjaa emme tosin tee siposta ja oman työn osuus tulee olemaan melkoinen mm. rungon liimaus ilman palkkamiehiä. Kyllähän se kasa tontin laidalle maksaa, mutta huokeammalla emme saa kivitaloa.

Paketti-puutalot tietysti aivan eri hintaluokassa.

Äänestä
  • kamasta, onteloa tai sipoa tms, niin hyvä tulee.

    Hallitsematon ilmavuoto on 1:4 kivirakenteen hyväksi.

    Äänestä

  • yläpohja kovasta kirjoitti:

    kamasta, onteloa tai sipoa tms, niin hyvä tulee.

    Hallitsematon ilmavuoto on 1:4 kivirakenteen hyväksi.

    höpö

    -jii

    Äänestä

  • höpö höpö kirjoitti:

    höpö

    -jii

    Tuleeko se tästä?

    "Hallitsematon ilmavuoto on 1:4 kivirakenteen hyväksi"

    Eikö puutalon ilmavuoto ole lukemissa 3,5 - 5 yleensä? Ja kivestä tehden tuo on luokkaa 1. Eikö tuosta päätellen 1:4 voisi jopa pitää paikkaansa?

    Äänestä

  • Kyselee hän kirjoitti:

    Tuleeko se tästä?

    "Hallitsematon ilmavuoto on 1:4 kivirakenteen hyväksi"

    Eikö puutalon ilmavuoto ole lukemissa 3,5 - 5 yleensä? Ja kivestä tehden tuo on luokkaa 1. Eikö tuosta päätellen 1:4 voisi jopa pitää paikkaansa?

    paikkansa, mutta tuo merkitsevä sana on "yleensä". Huonolla rakentamisella mikä tahansa rakenne voi vuotaa, mutta kevytyläpohjainen vuotaa varmasti jos sen kanssa hutiloi. Tästähän on täälläkin keskusteltu aika monta kertaa. Muovi on kuitenkin ilmaaläpäisemättömämpää kuin kiviaines, eli höyrynsululla saa huolella tekemällä ainakin yhtä tiiviin yläpohjan kuin kivestä. Muovi on myös joustavaa toisin kuin kivi.
    En ole esim nähnyt yhtään piipun läpivientidetaljia kiviyläpohjaan joka olisi sen ilmanpitävämpi kuin kevyessä yläpohjassakaan.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    paikkansa, mutta tuo merkitsevä sana on "yleensä". Huonolla rakentamisella mikä tahansa rakenne voi vuotaa, mutta kevytyläpohjainen vuotaa varmasti jos sen kanssa hutiloi. Tästähän on täälläkin keskusteltu aika monta kertaa. Muovi on kuitenkin ilmaaläpäisemättömämpää kuin kiviaines, eli höyrynsululla saa huolella tekemällä ainakin yhtä tiiviin yläpohjan kuin kivestä. Muovi on myös joustavaa toisin kuin kivi.
    En ole esim nähnyt yhtään piipun läpivientidetaljia kiviyläpohjaan joka olisi sen ilmanpitävämpi kuin kevyessä yläpohjassakaan.

    kova yläpohja on 1:4. Mieti sitä.

    Mieti myös sitä, miten on 10-20v kuluttua, kun muovisi ja teippisi ovat kovettuneet ja rispautuneet, mikähän mahtaa suhdeluku sen jälkeen olla.

    Äänestä

  • huolimatta kirjoitti:

    kova yläpohja on 1:4. Mieti sitä.

    Mieti myös sitä, miten on 10-20v kuluttua, kun muovisi ja teippisi ovat kovettuneet ja rispautuneet, mikähän mahtaa suhdeluku sen jälkeen olla.

    jossa on tutkittu kevyen yläpohjan tiiviyttä ja todettu väittämäsi. Muuten pysyn kannassani.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    jossa on tutkittu kevyen yläpohjan tiiviyttä ja todettu väittämäsi. Muuten pysyn kannassani.

    Tässä pari linkkiä:

    http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

    http://www.finlex.fi/data/normit/29518-D3-190607-suomi.pdf

    http://www.finlex.fi/data/normit/29517-C3-190607-suomi_140607.pdf

    Laskennassa käytettävä ilmavuotolukua 4, JOS ei ole muuten todistettu sen olevan pienempi. Ja mistähän ne todistajat löytyvät tähän hätään?

    Ilmavuotoluvun tulisi olla 1. Normaalitalot, joissa ei ole jo suunnittelussa kiinnitetty erityista huomiota ovat luokka 3...5. Ja peruspaketti ja paikalla tehdyt yli 5.

    http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls

    Lykkääpäs lukemia ja hämmästy.

    Äänestä

  • määräykset kirjoitti:

    Tässä pari linkkiä:

    http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

    http://www.finlex.fi/data/normit/29518-D3-190607-suomi.pdf

    http://www.finlex.fi/data/normit/29517-C3-190607-suomi_140607.pdf

    Laskennassa käytettävä ilmavuotolukua 4, JOS ei ole muuten todistettu sen olevan pienempi. Ja mistähän ne todistajat löytyvät tähän hätään?

    Ilmavuotoluvun tulisi olla 1. Normaalitalot, joissa ei ole jo suunnittelussa kiinnitetty erityista huomiota ovat luokka 3...5. Ja peruspaketti ja paikalla tehdyt yli 5.

    http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls

    Lykkääpäs lukemia ja hämmästy.

    sivuilta, kuten...

    Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut laajasti rakennusten energiankulutusta. Tutkimusten mukaan rakenteen tiiviys on erittäin oleellinen energiankulutukseen vaikuttava tekijä. Koska massiivisesta kivirakenteesta tehty talo on ilmatiivis ja vedoton, sen energiatalous on hyvä. Sen on osoittanut myös pitkä-aikainen kokemus. Lisäksi kivitalon massiivirakenteen lämmöneristävyys eli U-arvo on varsin hyvä.

    Ja sen voin kokemuksesta sanoa, että lämpötekniset ominaisuudet säilyvät eivätkä kutistu tai krymppäänny pakkasellakaan... kuten muovin voi kuvitella tekevän.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    jossa on tutkittu kevyen yläpohjan tiiviyttä ja todettu väittämäsi. Muuten pysyn kannassani.

    sekaantumatta, lainaan paperista tekstinpätkän, joka on painettu uusimpaan Rakennuslehteen; "Kivitaloista keskimääräinen ilmavuotoluku oli kevytbetonitaloissa 1,5 l/h, betoniharkkotaloissa 1,6 l/h, tiilitaloissa 2,8 l/h, kevytsoraharkkotaloissa 3,2 l/h ja betonielementtitaloissa 2,5 l/h.
    Kivitalojen ilmavuotoluvut olisivat olleet vielä parempia, jos kaikissa taloissa olisi ollut kivirakenteinen yläpohja. Keskimääräinen ilmavuotoluku oli 1,4 niissä taloissa, joissa yläpohja oli kivirakenteinen ja 2,3 taloissa, joiden yläpohja oli puurakenteinen."
    Itse olen sitä mieltä, että tämä luvuilla näpertely kiinnostaa vain insinööriyteen taipuvaisia, eikä ilmavuotolukuja voi syödä.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    jossa on tutkittu kevyen yläpohjan tiiviyttä ja todettu väittämäsi. Muuten pysyn kannassani.

    Lainaan paperista tekstinpätkän, joka on painettu uusimpaan Rakennuslehteen; “Kivitaloista keskimääräinen ilmavuotoluku oli kevytbetonitaloissa 1,5 l/h, betoniharkkotaloissa 1,6 l/h, tiilitaloissa 2,8 l/h, kevytsoraharkkotaloissa 3,2 l/h ja betonielementtitaloissa 2,5 l/h.
    Kivitalojen ilmavuotoluvut olisivat olleet vielä parempia, jos kaikissa taloissa olisi ollut myös kivirakenteinen yläpohja. Keskimääräinen ilmavuotoluku oli 1,4 niissä taloissa, joissa yläpohja oli kivirakenteinen ja 2,3 taloissa, joiden yläpohja oli puurakenteinen.”
    Itse olen sitä mieltä, että moinen numeroilla näpertely voi kiinnostaa vain insinööriyteen taipuvaisia, eikä ilmavuotolukuja voi syödä. Jos yrittäisi, voisi saada ilmavaivoja.

    Äänestä

  • sekaantumatta, kirjoitti:

    Lainaan paperista tekstinpätkän, joka on painettu uusimpaan Rakennuslehteen; “Kivitaloista keskimääräinen ilmavuotoluku oli kevytbetonitaloissa 1,5 l/h, betoniharkkotaloissa 1,6 l/h, tiilitaloissa 2,8 l/h, kevytsoraharkkotaloissa 3,2 l/h ja betonielementtitaloissa 2,5 l/h.
    Kivitalojen ilmavuotoluvut olisivat olleet vielä parempia, jos kaikissa taloissa olisi ollut myös kivirakenteinen yläpohja. Keskimääräinen ilmavuotoluku oli 1,4 niissä taloissa, joissa yläpohja oli kivirakenteinen ja 2,3 taloissa, joiden yläpohja oli puurakenteinen.”
    Itse olen sitä mieltä, että moinen numeroilla näpertely voi kiinnostaa vain insinööriyteen taipuvaisia, eikä ilmavuotolukuja voi syödä. Jos yrittäisi, voisi saada ilmavaivoja.

    olla, niinkuin sanoin niin riippuu ihan siitä miten rakennetaan..

    Äänestä

  • määräykset kirjoitti:

    Tässä pari linkkiä:

    http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

    http://www.finlex.fi/data/normit/29518-D3-190607-suomi.pdf

    http://www.finlex.fi/data/normit/29517-C3-190607-suomi_140607.pdf

    Laskennassa käytettävä ilmavuotolukua 4, JOS ei ole muuten todistettu sen olevan pienempi. Ja mistähän ne todistajat löytyvät tähän hätään?

    Ilmavuotoluvun tulisi olla 1. Normaalitalot, joissa ei ole jo suunnittelussa kiinnitetty erityista huomiota ovat luokka 3...5. Ja peruspaketti ja paikalla tehdyt yli 5.

    http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls

    Lykkääpäs lukemia ja hämmästy.

    puhetta yhden asuntomessutalon yhteydessä. Suunnittelija oli päättänyt käyttää lukua 1 tuon ohjeen vastaisesti, vaikka taloa ei ollut vielä rakennettu eikä siis mitattu.

    Pointtini oli että on turha spekuloida mikä vuotoluku voisi olla, kun se pitäisi mitata. Ei ole paperia jossa sanotaan että jollakin tietyllä rakenteella toteutetulla talolla luku olisi x, se riippuu aina talosta.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    olla, niinkuin sanoin niin riippuu ihan siitä miten rakennetaan..

    huolella kivitaloosi puurakenteisen yläpohjan, en usko, että se on enää 10 tai 20 vuoden päästä yhtä ilmatiivis. Tätä on tuskin tutkittu, mutta perustiedot rakenteiden käyttäytymisestä puoltavat kivirakenteista yläpohjaa.

    Kun harkkotalossa voi helposti käyttää ontelolaattoja (ja sipon tehdä ympäriinsä samasta kamasta), on vaikea perustella puurakenteen säästöjä niinkin oleellisessa paikassa kuin talon vaipassa.

    Äänestä

  • rakentaisit kirjoitti:

    huolella kivitaloosi puurakenteisen yläpohjan, en usko, että se on enää 10 tai 20 vuoden päästä yhtä ilmatiivis. Tätä on tuskin tutkittu, mutta perustiedot rakenteiden käyttäytymisestä puoltavat kivirakenteista yläpohjaa.

    Kun harkkotalossa voi helposti käyttää ontelolaattoja (ja sipon tehdä ympäriinsä samasta kamasta), on vaikea perustella puurakenteen säästöjä niinkin oleellisessa paikassa kuin talon vaipassa.

    itse muovi varmasti kestää 50 vuotta mutta teipit vedossa ei. Itse pidin tärkeänä että muovit on puristettu rimoilla yhteen limityksistä ja seinänvierustoilta, niin ettei ne saumat ole teippausten varassa.

    Kiviyläpohjassakin tapahtuu elämistä niinkuin muussakin kivirakenteessa. Siposta ei ole kokemusta mutta ainakin ontelojen saumat rapsahtelee auki.

    Äänestä

  • sekaantumatta, kirjoitti:

    Lainaan paperista tekstinpätkän, joka on painettu uusimpaan Rakennuslehteen; “Kivitaloista keskimääräinen ilmavuotoluku oli kevytbetonitaloissa 1,5 l/h, betoniharkkotaloissa 1,6 l/h, tiilitaloissa 2,8 l/h, kevytsoraharkkotaloissa 3,2 l/h ja betonielementtitaloissa 2,5 l/h.
    Kivitalojen ilmavuotoluvut olisivat olleet vielä parempia, jos kaikissa taloissa olisi ollut myös kivirakenteinen yläpohja. Keskimääräinen ilmavuotoluku oli 1,4 niissä taloissa, joissa yläpohja oli kivirakenteinen ja 2,3 taloissa, joiden yläpohja oli puurakenteinen.”
    Itse olen sitä mieltä, että moinen numeroilla näpertely voi kiinnostaa vain insinööriyteen taipuvaisia, eikä ilmavuotolukuja voi syödä. Jos yrittäisi, voisi saada ilmavaivoja.

    "Itse olen sitä mieltä, että moinen numeroilla näpertely voi kiinnostaa vain insinööriyteen taipuvaisia, eikä ilmavuotolukuja voi syödä. Jos yrittäisi, voisi saada ilmavaivoja."

    Toki voi syödä, ilmavuotoluku on muutettavissa suoraan rahaksi.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    itse muovi varmasti kestää 50 vuotta mutta teipit vedossa ei. Itse pidin tärkeänä että muovit on puristettu rimoilla yhteen limityksistä ja seinänvierustoilta, niin ettei ne saumat ole teippausten varassa.

    Kiviyläpohjassakin tapahtuu elämistä niinkuin muussakin kivirakenteessa. Siposta ei ole kokemusta mutta ainakin ontelojen saumat rapsahtelee auki.

    Laitoitko rimat myös piipun ympärille? Entä viemärin huohotinputken? Entä LTO:n poistoputken? Entä liesituulettimen? Yläkerran valojen läpiviennit aivan pienillä rimoilla?

    Hyvä on. Uskon, että sinun talosi ilmavuotoluku on alle 1, mutta hyväksytkö sen, että kun puhutaan yleisesti puisesta yläpohjasta, niin ne keskimäärin omaavat vuotoluvun n. 4?

    Ei tuo sisäkatto niin paljoa kuitenkaan seinästä eroa, että sillä oleellista eroa olisi.

    Äänestä

  • Ei teippailua kirjoitti:

    Laitoitko rimat myös piipun ympärille? Entä viemärin huohotinputken? Entä LTO:n poistoputken? Entä liesituulettimen? Yläkerran valojen läpiviennit aivan pienillä rimoilla?

    Hyvä on. Uskon, että sinun talosi ilmavuotoluku on alle 1, mutta hyväksytkö sen, että kun puhutaan yleisesti puisesta yläpohjasta, niin ne keskimäärin omaavat vuotoluvun n. 4?

    Ei tuo sisäkatto niin paljoa kuitenkaan seinästä eroa, että sillä oleellista eroa olisi.

    on solumuovi jolla on puinen asennuskehä, johon muovit on puristettu rimoilla.Ullakon sähköputket menee läpi samoista solumuoveista. Valot on alaslaskuissa. Ongelma on muuten myös kiviyläpohjan läpivienneissä..

    En tiedä mikä talon ilmavuotoluku tulee olemaan, ja tuskin sitä kukaan koskaan mittaa. Keskimäärin luvut voi olla ihan mitä tahansa, minä ainakin olen nähnyt YP muovituksia joilla ei ole mitään virkaa koska sähkärit on reijittäneet p**kaksi kaiken mitä raksaukot eivät ole onnistuneet ryssimään.

    Äänestä

  • Ei teippailua kirjoitti:

    Laitoitko rimat myös piipun ympärille? Entä viemärin huohotinputken? Entä LTO:n poistoputken? Entä liesituulettimen? Yläkerran valojen läpiviennit aivan pienillä rimoilla?

    Hyvä on. Uskon, että sinun talosi ilmavuotoluku on alle 1, mutta hyväksytkö sen, että kun puhutaan yleisesti puisesta yläpohjasta, niin ne keskimäärin omaavat vuotoluvun n. 4?

    Ei tuo sisäkatto niin paljoa kuitenkaan seinästä eroa, että sillä oleellista eroa olisi.

    yksi vaihteehto läpiviennelleille voisi olla kehät jotka täytetään urskalla. Paitsi piipulle.

    Äänestä

  • ei voi... kirjoitti:

    "Itse olen sitä mieltä, että moinen numeroilla näpertely voi kiinnostaa vain insinööriyteen taipuvaisia, eikä ilmavuotolukuja voi syödä. Jos yrittäisi, voisi saada ilmavaivoja."

    Toki voi syödä, ilmavuotoluku on muutettavissa suoraan rahaksi.

    , että tuolla rahalla voisi ostaa hernekeittopurkin.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    yksi vaihteehto läpiviennelleille voisi olla kehät jotka täytetään urskalla. Paitsi piipulle.

    Mielestäni tämänmoiset kikkailut vältetään kun käytetään kivistä yläpohjaa.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    yksi vaihteehto läpiviennelleille voisi olla kehät jotka täytetään urskalla. Paitsi piipulle.

    Itse tein kivisessä yläpohjasa juuri näin. Eli ensin poralla nuo valojen läpiviennit, siitä putki lävitse ja putken ja poratun reiän väli urskalla täyteen. Sähköputkia pitkin itsessään kulkeutuu jonkunverran ilmaa lävitse. Putkethan kiertävät takaisin sisälle, mutta putkien jatkopalat nyt eivät mitään ilmatiiviitä ole. Nuo tietenkin voisi käydä teippaamassa ennen kuin villat tulee puhallettua katolle, mutta taitaa olla jo turhaa hifistelyä ja jäädä välistä.

    Kivisessä yläpohjassa ainoa ongelma läpivienneissä on hormi. Hormin ja sipolankun väliä ei voi urskalla täyttää, vaan siinä on villaa. Akryylillä olen tosin peittänyt villan alapuolen ennen maalausta, mutta joka tapauksessa heikko kohta.

    Muut läpiviennit olen myös tukkinut urskalla.

    Äänestä

  • Ei teippailua kirjoitti:

    Itse tein kivisessä yläpohjasa juuri näin. Eli ensin poralla nuo valojen läpiviennit, siitä putki lävitse ja putken ja poratun reiän väli urskalla täyteen. Sähköputkia pitkin itsessään kulkeutuu jonkunverran ilmaa lävitse. Putkethan kiertävät takaisin sisälle, mutta putkien jatkopalat nyt eivät mitään ilmatiiviitä ole. Nuo tietenkin voisi käydä teippaamassa ennen kuin villat tulee puhallettua katolle, mutta taitaa olla jo turhaa hifistelyä ja jäädä välistä.

    Kivisessä yläpohjassa ainoa ongelma läpivienneissä on hormi. Hormin ja sipolankun väliä ei voi urskalla täyttää, vaan siinä on villaa. Akryylillä olen tosin peittänyt villan alapuolen ennen maalausta, mutta joka tapauksessa heikko kohta.

    Muut läpiviennit olen myös tukkinut urskalla.

    kuulleet sanonnan heikoimmasta lenkistä. Tämän perusteella koko talosi on tökerö harakanpesä. Ilma vuotaa joka nurkasta niin, että suhina vaan käy.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    itse muovi varmasti kestää 50 vuotta mutta teipit vedossa ei. Itse pidin tärkeänä että muovit on puristettu rimoilla yhteen limityksistä ja seinänvierustoilta, niin ettei ne saumat ole teippausten varassa.

    Kiviyläpohjassakin tapahtuu elämistä niinkuin muussakin kivirakenteessa. Siposta ei ole kokemusta mutta ainakin ontelojen saumat rapsahtelee auki.

    helposti akryylipatruunalla eli ne hiushalkeamat elementeissä eliminoidaan seuraavan maalausrempan yhteydessä, mutta mites kittailet hiirin syömät muovipussit kattopanelin alta?

    Äänestä

  • ovat kirjoitti:

    kuulleet sanonnan heikoimmasta lenkistä. Tämän perusteella koko talosi on tökerö harakanpesä. Ilma vuotaa joka nurkasta niin, että suhina vaan käy.

    sikiään.

    Ennen luulin, että darwinismi toimii, mutta nykyään uskoni on alkanut horjua.

    Äänestä

  • tarkoitinkin kirjoitti:

    , että tuolla rahalla voisi ostaa hernekeittopurkin.

    siporex-talo, niin sukat ei pyöri jaloissa ja on helppo hengittää vaikka kravatti kaulassa.

    Äänestä

  • kitattavissa kirjoitti:

    helposti akryylipatruunalla eli ne hiushalkeamat elementeissä eliminoidaan seuraavan maalausrempan yhteydessä, mutta mites kittailet hiirin syömät muovipussit kattopanelin alta?

    \o/

    Äänestä

  • tarkoitinkin kirjoitti:

    , että tuolla rahalla voisi ostaa hernekeittopurkin.

    maailmaa muovi-puu-virityksillään,
    parempi on syödä rokkaa kivitalossa.
    Mieti sitä seuraavat 40 vuotta!
    15% erolla lämmityskululaskussa saakin paljon rokkaa, jopa sattumia sekaan.

    Yksi syy kivitalon kasvavaan suosioon on sen energiataloudellisuus. Talon käytön aikana suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät lämmityksestä ja jäähdytyksestä. Kivitalo on massiivinen ja tiivis. Näiden ominaisuuksien ansiosta talon omistaja säästää tulevia lämmityskulujaan runsaat 15 prosenttia. Kivitalon rakennuttaja säästää myös huoltokustannuksissa, sillä kivitalon runko on lähes huoltovapaa.

    Äänestä

  • valmistajan kirjoitti:

    sivuilta, kuten...

    Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut laajasti rakennusten energiankulutusta. Tutkimusten mukaan rakenteen tiiviys on erittäin oleellinen energiankulutukseen vaikuttava tekijä. Koska massiivisesta kivirakenteesta tehty talo on ilmatiivis ja vedoton, sen energiatalous on hyvä. Sen on osoittanut myös pitkä-aikainen kokemus. Lisäksi kivitalon massiivirakenteen lämmöneristävyys eli U-arvo on varsin hyvä.

    Ja sen voin kokemuksesta sanoa, että lämpötekniset ominaisuudet säilyvät eivätkä kutistu tai krymppäänny pakkasellakaan... kuten muovin voi kuvitella tekevän.

    dude, sekoitat sujuvasti tutkimuksen ja oman kokemuksen =) taidat olla varsinainen tutkimusnörtti heh heh. ja vielä muovista. Miksi luulet että muovi "rytistyy" pakkasella? kokeileppa ens kerralla vaikka pa kauppakassilla ....

    Äänestä

  • lämmittää kirjoitti:

    maailmaa muovi-puu-virityksillään,
    parempi on syödä rokkaa kivitalossa.
    Mieti sitä seuraavat 40 vuotta!
    15% erolla lämmityskululaskussa saakin paljon rokkaa, jopa sattumia sekaan.

    Yksi syy kivitalon kasvavaan suosioon on sen energiataloudellisuus. Talon käytön aikana suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät lämmityksestä ja jäähdytyksestä. Kivitalo on massiivinen ja tiivis. Näiden ominaisuuksien ansiosta talon omistaja säästää tulevia lämmityskulujaan runsaat 15 prosenttia. Kivitalon rakennuttaja säästää myös huoltokustannuksissa, sillä kivitalon runko on lähes huoltovapaa.

    Heko Heko.
    energiatalous kivitalossa hyvä? In what standard?

    Tsekkaa huviksesi Oulun kaupungin ja Oulun amkon tutkimus ja sen jälkeen ostakaa hernekeittoa - voitte lämmittää sen ulkopuolella painamalla seinää vasten=)

    Pre Cut - rakennusyrittäjänä Voin Kertoa, että ainoa tapa päästä tiiviiseen ja oikeasti energiataloudelliseen ratkaisuun on pre cut,
    taloudellisesti.
    Toki kivitalon saa rakennettua samoin hirsitalon tiiviiksi, mutta mutta, samalla rahalla voit ostaa talvihuvilan tai pihasaunan. että silleen.

    eli jos haluat satsata johonkin, niin katso rakentaja perhettäsi ja mieti kannattaako säästää 5000e ja ostaa elementti tai satsata 25000 "säänkestävään" kivitaloon, kun olet tutustunut tiiveystutkimukseen ja Jan Vapaavuoren sanailuihin.

    argon-lasit, seiniin tuulensuojalevyn päälle lisäeristelevy sekä yläpohjaan 400-450 ekovillaa, ja se on siinä. hintaa meni max3000 enemmän kuin perusjuttu, mutta säästät kyllä tulevaisuudessa sen takaisin - jos olet sähkölämmittäjä.

    Ja ai niin, hyvää joulunalusta =)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


stigu kirjoitti:

Paljonko olette n. 150m2 talo tullut maksamaan? Millaisia sisustusmateriaaleja käytitte? Paljonko kokonaissummasta maksoitte jämerälle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu