Eli suunnitelmani on lähteä tekemään töitä espanjaan, fuengirolaan. Työpaikkani tulee olemaan suomalainen. Olen kohta parikymppinen tyttö ja kielitaitoni rajoittuu suomeen, hyvään englantiin ja välttävään ruotsiin. En siis osaa sanaakaan espanjaa. Nyt haluaisin kuulla mielipiteitä asiasta enemmän tietäviltä. Mitä luulette, pärjäänkö siellä yksin? Onko jo ajatuskin aivan typerä? Haluan todellakin lähteä, mutta pelottaa että perillä huomaan ettei mistään tule mitään. Ja jos joku ystävällinen ihminen kertoisi myös hieman, että mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon kun sinne lähtee. Tarkoitukseni on siis tulla takaisin suomeen ensi keväänä, joten en aio sinne jäädä lopullisesti.
Mielipiteitä?!
Mielipiteitä?!
Vastaukset 7
Vanhimmat
... että tiukkaa tulee tekemään.
Kielten suhteen pärjäät, jos pysyt Suomi-ympyröissä, mutta harmi sinänsä ettet (vielä) osaa espanjaa. Saisit kaikesta irti niin paljon enemmän! Kannattaa siis alkaa opetalla kieltä heti kun se on mahdollista.
Työpaikan suhteen toivon onnea. Jos menet työhön "lehtifirmaan", niin varaudu siihen, että niillä tuloilla et pysty maksamaan vuokraasi & muita kuluja elämisestä puhumattakaan. Sinulla siis pitää/ pitäisi olla varakassa, jolla katat muutaman kuukauden kustannukset ettet joudu ihan pulaan. Eri asia on, jos joku avittaa sinua vuokranmaksussa ja/ tai voit asua edullisesti jossakin. Mutta siltikin palkat ovat mitä ovat eli toimeentuleminen tulee tekemään tiukkaa.
En halunnut antaa liian negatiivista kuvaa, mutta parempi olla rehellinen kuin maalata kuvaa unelmasta.
Varmista siis vielä kerran millainen työsopimus sinulla on, milloin ja miten palkka maksetaan ja minne se maksetaan? Asunnon suhteen tietysti maksettavaksi tulee vuokra ja laskut (vesi, sähkö, mahdollinen kaasu), vuokratakuu ja välityspalkkio. Laske paljonko rahaa tarvitset vähintáän kuukaudessa kattaaksesi pakolliset välttämättömät menot ja katso sitten riittääkö tulot näihin menoihin. Jos ei, niin sitten ehkä kannattaa miettiä tullako vai ei!
Joka tapauksessa Onnea Matkaan! Ja pääsehän täältä aina pois, jos huonosti käy...
Juuh, pieni matkakassa on kyllä varalla ja uskoisin silläkin pärjääväni pari kuukautta jos sellainen tarve tulee. Lähinnä olin huolissani kielitaitoni takia. Toki aion heti alkaa opetella espanjaa, jos lähtö varmistuu. Ja sitä mietin, että tulenko tutustumaan siellä keneenkään ja saamaan kavereita, koska tuttuja minulla ei siellä ole ja esimerkiksi puoli vuottakin yksin vieraassa maassa ei varmaankaan olisi kovin hienoa. Ja sillä fiiliksellä ajattelin lähteä, että aina sieltä pääsee pois jos alkaa liian pahalta tuntua. Innostus lähteä on kuitenkin kova, enkä kommenteista lannistunut :) hyvä vaan, että osaan varautua realistisesti.
espanja.org sivuille. Siellä tapaat paljon suomalaisia, myös nuoria. Pitävät soppapaivää Reflassa (suomalainen rafla huvivenesatamassa) keskiviikkoisin. Siellä tututustut muihin suomalaisiin.
Kielitaidon suhteen ei kannata olla huolissaan. Suomella pärjäät loistavasti ja kaikki palvelut saat suomeksi. Espanjaa kannattaa toki opiskella ohessa.
Fuengirola on todella helppo paikka siirtyä ulkomaille.
Ei kannata noista kommenteista masentua. Ei se anna jos ei ota. Tyopaikalta saat varmasti kavereita ja suomella ja englannillakin selviaa.
Heissan,
Rohkeasti vaan reissuun. Rahaa olisi hyvä olla riittävästi ensimmäisille kuukausille peruselämiseen ja jonkin verran varaekstraa, ettei tartte tulla maitojunalla kotiin. Englannilla pärjää ja ikäistäsi nuorisoa löytyy paljon. Sitten ne sormi ojossa muistutukset: Huumeita ja huijareita liikkuu rannikolla pilvin pimein. Liiku aina turvallisessa ja tutussa seurassa, ei juomia vartioimatta, ei rahan lainaamista tms. vieraille, jätä kotiin arvokkaat korut ja kellot, puhelinkin kannattaa pitää piilossa, älä kanna koko omaisuuttasi laukussa, älä kanna mielellään edes laukkus, rahat, avaimet ja kännyt takuihin jos mahdollista. Oikeasti, varoitukset eivät ole turhan takia, ja olemalla fiksu ja etukäteen ajatteleva vältyt monilta ongelmilta.
Minäkin lähdin parikymppisenä lähes ummikkona aikoinaan Ranskaan ja kyllä siinä alussa oli hieman orpo olo. Nykyään on internetti ja maailma tuntuu muutenkin 'pienemmältä', erityisesti Eurooppa. Ihmiset reissaavat ja vaihtavat asuinmaata entistä helpommin, joten sinne vaan rohkeasti kokeilemaan omia siipiä.
Kun on nuori ja vapaa, niin kannattaa ottaa kaikki ilo irti elämästä (tietysti välttäen ikävyyksiä..), ja voinhan tuota sanoa, että ei sitä kyllä tarvitse enää olla NUORI päästäkseen kokeilemaan siipiään. Tuhannet vanhemmatkin ovat rohkeasti lähteneet ulkomaille.. ehkä minäkin perässä...
Fuengirolassa suomalaiset seurustelevat vain suomalaisten kanssa. Espanjalaisiin on vaikea saada kontaktia osasit kieliä tai et. Kaikki palvelut saat suomen kielellä. Ota vaikka espanja.orgin kautta yhteyttä muihin suomalaisiin nuoriin. Oma nuoreni oli siellä 4 kk harjoittelemassa ja pärjäsi vallan mainiosti. Espanjaa ei osannut kuin muutaman sanan.