Jos näkee oikein lihavan ihmisen niin kaikkihan tietää ettei saa tuijottaa,osoitella sormella tai varsinkaan kommentoida. Pitää olla hienovarainen ja kohtelias, minkä hän lihavuudelle voi,olosuhteiden uhri! Näinköhän? No ei hitossa!
Miks mulle saa ventovieraat kommentoida laihuutta? Huonekaluliikkeessä etittiin sänkypatjaa ja niitä kokeillessani myyjä tokaisi että sama kai se on vaikka nukkuisin lakanalla kun ei se mun painosta alene!
Farkkuja sovittaessa pyysin kokoa 32 ja myyjä sanoi että pitäisi lihottaa niin mahtuu isompiin! Aika tökeröä.
Kaupan kassalla joku äijä sanoi että röntgenissä ei tarvi kuin taskulampulla läpivalaista niin mahdolliset murtumat näkyy.
Voi kun oot pikkuinen, syö enemmän, hui kun oot laiha. Ja se että laihuus on oma syy ja vika, itse aiheutettu tila. Lihavuus taas kuin flunssa, jonka kärsijä on uhri.
Ei sillä, en nauti tilanteesta, inhoan laihaa vartaloani mutta onko pakko loukata ja itkettää kun muutenkin häpeää itseä. Ei se lihotus niin helppoa ole, kuten ei alussa ollut laihdutuskaan mutta ehkä jos yhtä suurella motivaatiolla yritän nostaa painoa niin varmasti onnistun:)
Tsemppiä kaikille jotka yrittää parantua.
Miks mulle saa ventovieraat kommentoida laihuutta? Huonekaluliikkeessä etittiin sänkypatjaa ja niitä kokeillessani myyjä tokaisi että sama kai se on vaikka nukkuisin lakanalla kun ei se mun painosta alene!
Farkkuja sovittaessa pyysin kokoa 32 ja myyjä sanoi että pitäisi lihottaa niin mahtuu isompiin! Aika tökeröä.
Kaupan kassalla joku äijä sanoi että röntgenissä ei tarvi kuin taskulampulla läpivalaista niin mahdolliset murtumat näkyy.
Voi kun oot pikkuinen, syö enemmän, hui kun oot laiha. Ja se että laihuus on oma syy ja vika, itse aiheutettu tila. Lihavuus taas kuin flunssa, jonka kärsijä on uhri.
Ei sillä, en nauti tilanteesta, inhoan laihaa vartaloani mutta onko pakko loukata ja itkettää kun muutenkin häpeää itseä. Ei se lihotus niin helppoa ole, kuten ei alussa ollut laihdutuskaan mutta ehkä jos yhtä suurella motivaatiolla yritän nostaa painoa niin varmasti onnistun:)
Tsemppiä kaikille jotka yrittää parantua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
munki mielestä se on niin käsittämätön juttu et muka läskejä ei saa haukkuu läskeiksi! oon siitä joskus niin kiukuissani etten jaksa kuunnella moista. minä saan sanoa ketä vaan läskiksi jos muut kommentoivat mun ulkonäköä. Läski on yhtälailla syypää ihroihinsa kuin laiha tikkumaisuuteensa.
Sitäpaitsi, jos läskejä haukkuu läskeiksi niin kyllähän sen pitäisi motivoida heitä laihduttamaan?! päästäisiin niistäkin istumapaikanvaltaajista...
tahdonvoimasta kiinni, pystyt lihoamaan, se ei ole vaikeaa. jätä vain kaikki tunnekuohut pois. kun sitä painoa on tullut vähän lisää niin kehosi saa vihdoin vakavat puutostilat korjattua ja enää ei tunnukkaan niin kamalalta ja pakkomielteiseltä kuin aikaisemmin.
elämä alkaa hymyillä vasta kun niitä kiloja alkaa tulla lisää aliravitulle keholle...
eikä se aliravittu ihminen näytä hyvältä ollenkaan.
ahdistus paistaa ja masennus näkyy, vaikka kasvoilla olisikin väkinäinen hymy.
elämä on ihanaa ja vasta just alkanu uudestaan, oon paranemassa.
Mulla on niin ihana isi ja se kun kannustaa niin tuntuu että pystyy mihin vain. Se ei painosta ja sanoi että mulla on oikeus olla sellainen kun haluan, edellyttäen että mulla on hyvä olla. Jos jollekin en kelpaa terveenä ja naisellisena niin oma on häpeä, minä en siinä mitään menetä, se ei oo mun arvoinen ihminen. Isi sanoi että saan olla lihava tai hoikka mutta kunhan se on tervettä.
Alkaa tuntumaan jo typerältä koko laihdutus ja ruuasta nirsoilu kun se kuitenkin on hyvää. Elämä on liian lyhyt ruuasta stressaamiseen.
Elämä voittaa:)
lukenut sun kirjotuksia. Oot tainnut taistella hirviön kanssa jo kauan? Joskus taisit myös mittasi laittaa, ja silloin olit ainakin sairaalloisen laiha(silti olen kateellinen niistä) oletko niistä mitoista saanut yhtään lisää? Toivon, että voitat mörön ja selviät ! paljon voimia taisteluun =)
mulle ei kannata olla kateellinen, ite antaisin mitä vain jos saisin normaalin elämän. Kyllä niitä kiloja aina tulee mutta heikko kun olen niin myös menee, nyt taas nousukausi:) Taisin olla juuri 16 vuotta täyttäny kun tää alkoi ja nyt oon 19 v. Välillä väsyttää mutta ainakin yritän.
sulla muita tärkeitä ihmisiä ku isi? Isi on myös mulle tosi tärkee, mut sisarukset myös. Onko sulla sisaruksia? millasia ne on? lihavia? laihoja?? kilpailetko niitten kans??? siis laihuudessa... jotkut sairaat on sellasia...
Isi on se tärkein ja äiti on toinen tosi läheinen ja huippurakas tuki, mutta sellainen "äitimäinen" tukija ja isi se viisas neuvoja ja meillä on aina ollu kauheen lämpimät välit.
Isoveli,pikkuveli ja pikkusisko on. Sisko on normaali bmi jotain 22-23. ´Tulee pakostakin vahdittua mitä se syö tai että yleensä muistaa syödä ja ite aina vähemmän, hävettää tommonen touhu. Ehkä liikunta on se josta tulee huomaamatta kilpailtua. Sisko on kuitenkin mulle paras ystävä.
Kaikki muut meillä normaaleja on, minä se outo lintu.